Päätimme tänään sosiaali- ja terveyslautakunnan 5.5 h kestäneen kokouksen päätteeksi, että Kilon päiväkodissa nykyisellään toteutettavaa vaikeavammaisten lasten yhteisöllistä kuntoutusta ei siirretä KELA:n järjestettäväksi. Siirto olisi tarkoittanut sitä, että jatkossa lapset olisivat saaneet terapiaa vain muutaman tunnin viikossa yksilöterapiana. Nyt terapiaa saadaan ryhmässä ja päiväkodin arjessa.

Päätös eteni niin, että tein ensin muutosesityksen, joka kuului näin: ”Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Kilon osaamiskeskuksen terapiatoimintaa jatketaan nykymuodossaan eli osaamiskeskuksessa nykyisellään toteutettavaa vaikeavammaisten lasten kuntoutusta ei siirretä KELA:n järjestettäväksi.”

Toinen lautakunnan jäsen eli Kaisa Alaviiri (kok.) toi sen jälkeen oman esityksensä, jonka alku oli samanlainen kuin omani, mutta hänen esityksensä jatkui niin, että kunta jatkaa neuvotteluja KELA:n kanssa kuntoutuksen rahoittamisesta sekä että Kilon osaamiskeskuksen terapeutteja hyödynnetään jatkossa muissakin päiväkodeissa.

Olin hieman skeptinen neuvottelujen aloittamiseen uudelleen KELA:n kanssa. Sosiaalitoimi on vast’ikään päättänyt edelliset neuvottelut tuloksettomina. Tunnen myös kuntoutuskäytäntöjä työni puolesta ja tiedän, että KELA kilpailuttaa terapeutit, KELA:n kuntoutuskäytäntöjä säätelevät tiukat kriteerit ja kuntoutus toteutetaan koko maassa samalla tavalla. KELA ei siis yhtäkkiä ala tukemaan kuntoutusta, joka poikkeaa sen standardeista. Myös ajatus siitä, että terapeutteja aletaan hyödyntää muissakin päiväkodeissa, mietitytti minua. Emme nyt mitenkään rajanneet sitä, miten terapeuttien työaikaa aletaan allakoida. Jos heidän työnkuvansa muuttuu selkeästi, se tietää yt-neuvotteluprosessia. Toivottavasti kyse on lähinnä konsultointitoiminnasta. Toin esille sen uhkakuvan, että terapeuttien vapauttaminen muidenkin päiväkotien käyttöön johtaa siihen, että vuosien kuluessa he eivät enää järjestä intensiivistä, yhteisöllistä kuntoutusta vaan käyvät pitämässä yksilöterapiaa useassa eri päiväkodissa.

Alaviirin esitys kuitenkin voitti lautakunnassa ja toivotaan, että kyseessä on hyvä kompromissi oman nykytilan jatkoa puoltavan esitykseni ja yhteisöllisen kuntoutusmuodon lopettavan virkamiesesityksen välillä. Pääasia, että yhteisöllinen kuntoutus jatkuu.

Vihreät saavuttivat viime kunnallisvaaleissa Espoon toiseksi suurimman puolueen aseman. Sillä mandaatilla olemme viimeisen kahden vuoden ajan ajaneet vahvasti Espoon ilmastopolitiikan terävöittämistä. Nyt työmme alkaa kantaa hedelmää!

Jos rahanpesusta jää kiinni, on se selvä rikos. Entä veronkierto, puoliksi laillinen? Voimavarat harmaan talouden kitkemiseksi ovat pienet. Tämä ei ole sattumaa. Oikeistolainen hallitus päinvastoin tukee HALLINTAREKISTERIN kautta salausjärjestelmää. Harmaan talouden vyöhyke mustenee. Uusi lakiesitys laajentaa hallintarekisterin ulottumista myös kotimaiseen sijoitustoimintaan.

Keskustelu 11. huhtikuuta Sanomatalon Wayne's kahvilassa keskittyi veronkiertoon.
Tämä oli poikkeuksellinen vaalitilaisuus, sillä siinä kulttuuri ja politiikka löivät kättä. Ryhmäteatterin jäsenet osallistuivat tilaisuuden järjestelyyn: Eduskunta-dokumenttinäytelmän yksi tekijä, Jari Hanska sekä Hanna Kuusela jakoivat puheenjohtajuuden ja Susanna Kuparinen kommentoi yleisön joukossa.

Kun puhumme köyhyydestä, ei riitä, että kerromme, että välitämme, että pidämme köyhien puolta. Syvennetään keskustelua. Miksi tuloerot vain kasvavat? Mikä aiheuttaa eriarvoisuutta? Mistä köyhyys johtuu? 

Veroparatiisijärjestelmä kulkee omia teitään välittämättä ilmiöstä, jota se ruokkii. Tax Justice Network on kansainvälinen verkosto, jonka ensimmäinen lauseke on: "Tax havens cause poverty". Veroparatiisijärjestelmä aiheuttaa köyhyyttä.

"Your Secret is Safe with Me" Christine Keeler laulaa Profumo- skandaalista 1963. Veroparatiiseja on OECD:n mukaan luokituksesta riippuen noin 70. Näistä viranomaistiedonvaihtoon on suostunut 35  Pääosa on entisten siirtomaavaltojen entisiä alusmaita. Useimmilla on itsehallinto. Cayman, Bermuda, Man-saaret, Kanaalisaaret, Neitsytsaaret: Samat saaret saavat toimintaansa kannustusta emomailtaan. Tästä vastavuoroisuudesta ei tietenkään puhuta. EU:n maataloustuki ulottuu myös valtamerten saarille. Sidos tuottaa riippuvuutta, asukkaat ovat palvelijan asemassa suhteessa isäntiinsä. Itsenäistyminen ei ole esityslistoilla.

Vastoin yleistä käytäntöä kuka tahansa voi perustaa sijoitustilejä. Ei tarvitse asua saarella ja muutenkin operointi tapahtuu nimettömänä. Veroparatiisit suovat suojan mafialle, hirmuhallitsijoille, huumekuninkaille. Viattomien ja rehellisten kansalaisten sijoitusrahat sekoittuvat rahanpesussa, joka ei valikoi seuraansa. Kirjanpitoyhteisöt  huolehtivat sopivista järjestelyistä, joista ensimmäisenä on anonymiteetti ja yleislausekkeena verojen välttäminen eli veronkierto 'tax evade' ja 'tax avoidance' Suuret neljä, THE FAMOUS FOUR, operoivat maailmalla neuvoen, miten veroja vältetään. Samalla, kas kummaa, palvelevat myös niitä, jotka itse tarvitsevat veroja, eli julkista sektoria, kuntia ja seurakuntia. Espoon yhteinen kirkkovaltuusto teki valinnan, koska PriceWaterHouse Coopers-yhtiö oli halvin. Ensi kerralla otetaan  eettiset kriteerit käyttöön, toivoi kirkon luottamusväki. Sanottiin ääneen, että tapahtui paha moka, virhe.

Espoon kaupunki on myös valinnut yhtiön nimeltä KPMG ja taas taakse jäivät kotimaiset yrittäjät. Deloitte ja Ernst ja Young ovat vahvasti kilpailussa mukana. Riittääkö finanssilukutaito näiden yhtälöiden ratkaisuun? 

Aarresaarten kätköissä ei ole kultaa, vaan salaisia kansioita, joiden omistajat ovat kadoksissa.

Säätiöt, holding-yhtiöt ja kaikenlainen ketjutus ovat keinoja peittää alkuperä, omistajat ja toimijat kaikelta kontrollilta. Yli puolet maailman kaupasta tapahtuu veronkierron kautta. Varsinaisiin verokeitaisiin on ulkopuolisen vaikea päästä, valvonta on tarkka ja mafia pitääkin mm. toimittajat kaukana. Nicholas Shaxsonin teos Treasure Island - the Men Who Stole the World kuvailee elävästi, miten jännittävää ja vaikeaa on ulkopuolisen vierailu saarella.

Asiat etenevät hitaasti: Vähemmistö tuo keskusteluun asioita tai näkökulmia: tietoisuus kasvaa.

TO MAKE SENSE OF THE WORLD. Kuvio on rikottava "Bryta mönstret " sanoo ruotsalainen. Liikkeellä ovat kansalaisjärjestöt, kulttuuriryhmät ja heidän aktivistinsa. Muutkin alkavat koputtaa korruptiojärjestelmän ovelle. Mitä siellä pimeässä oikein puuhataan? Mikä on tämä verhoiltu järjestely?

Ensin täytyy tunnistaa mekanismit, toimintatavat ja rekisteröidä toimijat.

Pankit, vakuutusyhtiöt, pörssit, sijoittajat, tilitoimistot mainostavatkin avoimesti. Nimet löytyvät hyvässä ja pahassa internetistä. Hedge-rahastoja mainostetaan avoimesti. Mitä, jos sekoittaisi historiallisen, sosiaalisen ja eettisen sanaston finanssitalouden käsitteistöön? Miten tavoitteet ja periaatteet sointuisiva yhteen? Se onkin jo tuhannen ja yhden laulun paikka. Lukutaitoa molempiin tarvitaan.  

Pohja saada tietoa kasvaa koko ajan suomalaisin voimin.

Aloitteita ja toimenpiteitä ns. Tobinin verosta on esitetty kauan. Valitettavasti ne ovat usein jääneet esityslistoille ilman toteutusohjelmaa. aikatauluja. Suomessa vuonna 2009 Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan Attacin puheenjohtaja, on tehnyt toimenpidealoitteen, jonka allekirjoitti 70 kansanedustajaa. Euroopan parlamentti on tehnyt aloitteen transaktioverosta maaliskuussa 2011.

Monia kysymyksiä on vielä avaamatta. Miten mahdolliset verorahat käytetään, ovatko ne korvamerkittyjä? Mikä on kansallisvaltioiden rooli? Keskuspankin rooli? YK:n rooli? Kuka saa päättää?

Myös 7.3.2011 Wäiski-laivalla, vasemmiston vaalitilaisuudessa esitelmöitiin aiheesta; Ville-Pekka Sorsa ja Heikki Patomäki esittelivät nykytilanteen luvuin ja faktoin. Sorsan ja Teppo Eskelisen uusi teos Hyvä Talous (Like 2011) oli esittelyssä.

Poliittinen kontrolli on välttämätön

Vapautettu finanssitalous tarvitsee kansallisvaltioiden näkökulmasta suitset, eli poliittisen kontrollin. Washingtonissa toimiva  Global Financial Integrity on saanut tehtävän 50 hallitukselta selvittää toimenpiteitä finanssitalouden saamiseksi oikeudenmukaiseksi ja avoimeksi.

Pääomapako on surullinen ilmiö, vailla yhteisvastuullista etiikkaa. Pääomapako murtaa demokratian perusprinsiippejä ja luottamusta kansalaisten silmissä. Mikä on se joukko, joka katsoo itsensä etuoikeutetuksi? Jo varallisuusvero on poistettu ja mekanismit välttää tuloveroja toimivat valtion veropohjaa murtaen. Rikkaimmilla ei ole tuloja lainkaan, kun ne voidaan siirtää tulot pääomaverotettavaksi. Kaikki kuitenkin hyötyvät verorahojen käytöstä, oli se sitten sosiaalista, teknistä tai kulttuurista infraa. Johdannaiset ovat aikapommi, bonukset fiktiivisiä, rahaa saa painaa jo nyt budjettivajeiden takia ja niiden rakentaminen takaisin reaalirahaksi voi kestää kymmenen vuotta.

Rikkaat rikastuvat nyt ennen näkemättömällä tavalla. Bonukset ovat moraalisesti, mutta myös finassitaloudellisesti reikäisellä pohjalla. Katteet ja vastuut puuttuvat.

Yhteensä on arvioitu, että veroparatiisien rahavarallisuus olisi 11,5 triljoonaa dollaria. Euroopan laajuisesti vuosittain jää pois budjeteista Venäjän bruttokansantuotteen kokoinen summa eli noin 650 miljardia euroa. Kehitysavun yhtä dollaria kohden karkaa veroparatiisiin 12 dollaria. Kehittyvät maat, joita vaivaa jo ennestään korruptio,  saavat kärsiä eniten tästä ylikansallisten yhtiöiden harrastamasta veronkierrosta. ( Global Financial Integrity U.S. 2009). Kokonaiskuva uuskolonialismista alkaa hahmottua.

Ennen sijotukset ja investoinnit kohdistuivat reaalimaailmaan, toivat työpaikkoja, rakennettiin teitä, teollisuutta. Nyt investoinnit ovat romahtaneet, globaalissa myllyssä raha kuitenkin kertaantuu potensseihin hyödyntämättä kansalaisia, mutta ottaa selkänahastaan itse työn ja kaataa veromaksun tavallisen ihmisen harteille. Kapitalismi ei auta ihmistä. Marxin kurjistumisteoria näyttäytyy uudessa valossa. Prerogatiivi, etuoikeutettujen joukko, jatkaa voittokulkuaan, ellei verotusta saada oikeudenmukaiseksi. Pelkkä valuutanvaihtovero toisi jo valtaisat summat valtioiden kassoihin.

Tobinin eli Robin Hood-veron on laskettu voivan jopa maailmanlaajuisesti puolittavan köyhyyden! YK:n vuosituhantistavoite 2015 köyhyyden puolittamiseksi on viidennes siitä, mitä vuosittain kulkee verottamatta veroparatiisien kautta. Asioiden ja ilmiöiden yhdistely kannattaa.

30-luvulla oli paha lama ja siksi mm. John Maynard Keynes halusi reivata taloutta. Hän paheksui kilpailua ja halusi keskittää voimat kotimaiseen tuotantoon ja pitää pääomat myös kotona. Kilpailun vastapainoksi hän haaveili maailmanlaajuisesta osuuskunnasta. Kansainvälinen maailmanpankki ja IMF voisivat nyt muuttaa toimintastrategiaansa tähän suuntaan. Taisto paikasta auringossa kiihdyttää entisestään verokilpailua, joka on tämän koko jutun ydin. "Voitot jaetaan rikkaille ja tappiot sosialisoidaan kansalle."

Raymond Baker Financial Integrity -ryhmän toiminnanjohtaja ja taloustutkija on sanonut:

"Ihmiskunnan historiassa tämä veroparatiisi-ilmiö on surullisin kappale sitten orjuuden"

Yhteisöjä ja lukemista:


Nicholas Shaxsonin uusin teos:
Treasure Island - the Men Who Stole the World. (Huffington 2011)
Shaxson on tutkija ja kirjailija ja vetää brittiläistä Tax Justice Networkia.


Ranskalainen Attac toimii Euroopassa: 

Heikki Patomäki on ollut perustamassa Attacia vuonna 1998.
Suomen Attac, vuodesta 2002, on ollut keskeinen veroparatiisikeskustelun herättäjä.
Matti Ylösen Veroparatiisi on hyvä perusteos.

Olen itse Attacin Espoon yhdistyksen jäsen. Sosiaalifoorumit kokoavat järjestöt yhteiseen keskusteluun vuosittain kotimaassa ja maailmalla. Toivoa on, tietoa on, tietoisuutta on, nyt vain liikkeelle. Jokaisella on lähtökohtaisesti näkemys ja tunto siitä, mikä on oikein ja väärin. Käyttäkäämme nyt oikeudentuntoamme.

Ensi torstain (14.4) sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla ehdotetaan lakkautettavaksi Kilon osaamiskeskuksen nykyään kaupungin omana toimintana tuottamat terapiapalvelut. Palvelut siirrettäisiin vaikeavammaisten lasten osalta KELA:n toteut...

Ensi torstain (14.4) sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla ehdotetaan lakkautettavaksi Kilon osaamiskeskuksen nykyään kaupungin omana toimintana tuottamat terapiapalvelut. Palvelut siirrettäisiin vaikeavammaisten lasten osalta KELA:n toteutettavaksi valtakunnallisen työnjaon ja asetusten mukaisesti. KELA vastaa vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja historiallisten syiden takia palvelu on ollut tähän asti kunnan vastuulla. Kyse on siis tänään (10.4) Helsingin Sanomissa esitellystä päiväkodista ja sen lapsista, jotka saavat tällä hetkellä jatkuvasti mm. toimintaterapiaa päivähoidon lomassa.

Toiminnan lakkauttamista on vaikea perustella mihinkään muuhun kuin lakisäädöksiin vedoten. On aivan eri asia, saavatko lapset terapiaa joka päivä vai muutaman kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Vammaisille lapsille terapeutin tuttuus on erityisen tärkeä asia. Tuttu terapeutti osaa lukea mahdollisesti puhekyvytöntä lasta pienistä eleistä ja lapsi voi luottaa häneen. Nyt kuntoutus tapahtuu myös ryhmässä ja kehittää myös lasten sosiaalisia taitoja, jatkossa kyse olisi yksilöterapiasta eli edes terapian muoto ei säily täysin samana.

Kilon osaamiskeskus on tehnyt ilmeisen menestyksekästä pioneerityötä yhteisöllisen kuntoutuksen saralla. On sääli, että KELA ei ole suostunut osallistumaan kuntoutuksen kustannuksiin.

Tuntuu järjettömältä lopettaa jotain vaivalla kehitettyä ja hyvin toimivaa siksi, että kukaan ei saa saada toista enemmän eikä olla ketään muuta suurempi menoerä. Onko asetusten noudattaminen aina välttämätöntä vai voisiko jonkun kunnan valtti olla se, että halutessaan se voisi pitää jonkun toiminnan itsellään ja järjestää sen niin hyvin kuin tahtoa on? Lakisäädöksistä huolimatta kunta saa halutessaan tuottaa palvelun myös itse. Mielestäni Espoo on onnistunut kehittämään jotain, joka olisi säilyttämisen arvoista. Osaamiskeskus ja yhteisöllisen kuntoutuksen järjestäminen ja kehittäminen voisivat jatkossakin olla Espoon erikoisuus ja ylpeys.

Ensi torstain (14.4) sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla ehdotetaan lakkautettavaksi Kilon osaamiskeskuksen nykyään kaupungin omana toimintana tuottamat terapiapalvelut. Palvelut siirrettäisiin vaikeavammaisten lasten osalta KELA:n toteutettavaksi valtakunnallisen työnjaon ja asetusten mukaisesti. KELA vastaa vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja historiallisten syiden takia palvelu on ollut tähän asti Espoon vastuulla.

Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattava ja lisättävä tuntuvasti suojelualueita. Tehometsätalousmetsissä lajisto ei rikastu eikä kuukkeli laula. Etelä-Suomen metsistä on alle 2 prosenttia suojeltuja ja suojelualueet ovat pieniä ja pirstoutun...

Vain 20 vuotta sitten, maaliskuussa 1991, avattiin maailman ensimmäinen www-palvelu, CERNin puhelinluettelo. Tutkijat pääsivät omilta työasemiltaan web-teknologian avulla käsiksi CERNin keskustietokoneella sijainneeseen tietokantaan. Kukapa olisi...

Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut tuotantoyksiköt ovat mukana. Uusiutuva energia vaatii asenne- ja rakennemuutoksen. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolin...

Asukasvalintatehtävä siirtyy Espoon kruunulle 1.5.2011 lähtien

Vuoden 2010 toukokuussa konsernijaosto kehotti teknistä toimea selvittämään mahdollisuudet siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalintatehtävät Espoonkruunu Oy:lle. Esitys ei lähtenyt liikkeelle yksimielisesti, vaan jo alusta lähtien oltiin kahta mieltä ja tämä jatkui aina valtuuston kokoukseen asti.

Portilla on kansan jakautuminen, tuloerojen kasvu on jo porstuassa,
Puolet Suomesta on jo ulkoistetun terveydenhuollon hoidossa: Hoituvatko asiat näin yksityisesti? Auttaako ratkaisumalli köyhimpiä ja syrjäisiä seutuja? Säästöjä vai tilanteen, ahdingon hyväksikäyttöä? Mietin usein, miten käy kansan tasa-arvoisen kohtelun? 

Hyvinvointivaltio turvaa jokaisen, taustasta, tuloista ja henkilöhistoriasta huolimatta.  Joku on sanonut, että hyvinvointivaltion hyvyys on siinä, että sen toiminta ei lakkaa silloinkaan, kun myötätunto lakkaa. Itseaiheutettu sairaus, hankala potilas, vanha ihminen, jokainen tarvitsee hoidon, jokainen on vakavasti otettava, ihmisarvon perusteella. Tästä kirjoittaa mm. Richard Sennet teoksessaan Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa.
Samaa puhuu Agnes Heller ja käyttää termiä symmetrinen vastavuoroisuus;

Demokratiassa ei riipu tuloista, ei taustasta, ei asemasta, kuka saa hyvän hoidon, kuka saa arvokkaan kohtelun. Julkisen palvelun arvoa ei ehkä huomata ennenkuin se on häviämässä.
Se on näitä itsestäänselvyyksiä, voi yskiä, mutta ei hävitä.

Pelkäämme, että yksityinen firma kuorii kermat päältä, saa tuen valtiolta ja kunnalta ja vielä voittomarginaalin täytetyksi viivan yläpuolelle.
Kansalainen jää näissä neuvotteluissa helposti toiseksi.
Hallinto hallinnoi kilpailun periaatteilla itselleen säästöjä.
Hyvä sopimus näyttää paperilla tehokkaalta, kilpailtu on. Mutta onko tämä oikea investointi?

Investoinnit ovat olemassa, mutta mihin ne menevät? Toisen valtakunnassa vaikuttavan terveystalon pääkonttori onkin veroparatiisisaarella. Suomi on joillekin investointikohde ja kansalaiset tulevat siinä samassa välineeksi.
Kansalaisen toteutunut tasa-arvo, myös terveyspalveluissa on kuitenkin
paras investointi: se näkyy, tuntuu ja kestää katseen, ihan itseisarvoisena.
tasa-arvoiset terveyspalvelut ovat merkki toimivasta ihmisyydestä, hädän keskellä ja tavallisessa arjessa.

-Kirjoitus Länsiväylän vaaliareenassa 2.4Peruskoulun tuntijakouudistus kaatui hallituksen sisäiseen kinaan sisällöstä. Uudistus on tehtävä heti, sillä maailma muuttuu. Tietoyhteiskuntaa on eletty tovi ja elämme myös tarinoiden aikakautta, j...

Perheiden tilanteet vaihtelevat suuresti. Pienten lasten isät tekevät tutkitusti eniten töitä, vaikka lasten kannalta joustava työ olisi parempi. Yksinhuoltajaäidin taas voi olla vaikea työllistyä, koska on niin paljon iltatyötä, vuorotyötä...

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Espoon raidevisiota. Visiossa konkretisoidaan hyvin, millaisella raidelinjastolla erityisesti Espoon sisäinen joukkoliikenne saadaan sujumaan nykyistä paremmin.

Ympäristölautakunta käsitteli 17.3 kokouksessaan kaupungin ilmansuojeluohjelman toteutumista vuonna 2010. Lautakunta esitti, että mittareita tarkennetaan esimerkiksi maankäytön tavoitteiden osalta ja seurataan myös suurten energiayhtiöiden päästöjä.

Tämä siksi, että maankäytön mittarina on nyt vain prosenttiluku, joka kertoo asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennetuista taloista. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkirakenne on olennainen ja sen hallintaan tarvitaan tehokkaita toimia.

Ympäristölautakunta käsitteli 17.3 kokouksessaan kaupungin ilmansuojeluohjelman toteutumista vuonna 2010. Lautakunta esitti, että mittareita tarkennetaan esimerkiksi maankäytön tavoitteiden osalta ja seurataan myös suurten energiayhtiöiden pä

(Espoon Seurakuntasanomat 17.3.2011) Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 27.1.2011 tuli ilmi, että yhdelle Puolarmetsän sairaalan kuntoutusosastoista on pyritty keskittämään saattohoito-osaamista ja tilat on remontoitu saattohoitoyksiköll...

(Espoon Seurakuntasanomat 17.3.2011) Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 27.1.2011 tuli ilmi, että yhdelle Puolarmetsän sairaalan kuntoutusosastoista on pyritty keskittämään saattohoito-osaamista ja tilat on remontoitu saattohoitoyksikölle soveltuvaksi. Yksikköä ei ole kuitenkaan voitu perustaa puuttuvien taloudellisten resurssien takia.

Saattohoitoa toteutetaan Espoossa nyt muun muassa kotisairaanhoidossa ja vuodeosastoilla. Saattohoito kuitenkin vaatii hoitohenkilöstöltä erityistä jaksamista ja siten myös koulutusta ja työnohjausta. Osaamisen keskittäminen olisi perusteltua niin hoitohenkilöstön, kuolevien omaisten kuin kuolevien itsensä kannalta.

Saattohoitoyksikössä pystyttäisiin kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että hoitohenkilöstö ehtii käydä omaisten kanssa kiireettömiä keskusteluja. Sillä, millaisiksi kuolevan viimeiset viikot siten muodostuvat, on merkitystä omaisten surutyön käynnistymisen kannalta. Kaikissa tapauksissa kuolevilla itsellään on samanlaisia tarpeita alkaen hyvästä kivunhoidosta ja psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden täyttämisestä.

Mielestäni Espoo tarvitsee oman ”Terhokotinsa” edes erillisen saattohoitoyksikön muodossa. Toivon, että asiaa pidetään esillä ja saattohoitoyksikkö saadaan järjestymään kaupungin budjetoinnissa. Tuntuu järjettömältä, että näin tärkeälle toiminnalle on olemassa tilat ja osaamista, muttei enää rahaa toteutukseen.

Pinja Nieminen
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr)

Muutos tapahtuu alhaalta päin, kansalaisyhteiskuntaa vahvistaen ja voimaannuttaen, mielessä kuitenkin aina yksilöiden sisäinen vapaus ja koskemattomuus, INTEGRITEETTI.

"Sortumatta souda, vaikk' ois vastatuulta "