Tässä raporttia eilisestä tila- ja asuntojaostosta. Esityslista kommentein löytyy täältä. - Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Esityksen mukaan. - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Esityksen mukaan. - Tilakeskus-liikelaitoksen sisäisten toimitilavuokrien laskennan päivitys (Kh-asia) Iso asia, joka jätettiin perehtymistä varten pöydälle. Tähän asti on menty tasavuokralla, nyt kohdistetaan rakennuskohtaisesti. Kun vuokrat perustuvat todellisiin kuluihin,

Eilen oli varsinainen kokouspäivä: yli puolivuorokautta ja kuusi kokousta, joista yhdessä toimin puheenjohtajana. Tässä kaupunginhallituksen kokouksesta ne asiat, joihin tuli muutoksia. Esityslista kommentein löytyy täältä. - Nuorisovaltuustovaalien järjestäminen vuonna 2013 Tämä kohta käsiteltiin ensin, kun nuvan edustajat olivat kuultavana kokouksen aluksi. Erityisesti keskustelua herätti ikärajan nostaminen 13-20 v. kun se nyt on 13-18 v. Nuvan

23.4. Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa sen oman toiminnan tarpeet ylittäviä velvoitteita.» Ministeriöt ja kunnat ovat viime kuukausina kilvan avanneet tietojaan yleiseen käyttöön. Maanmittauslaitos oli keväällä 2012 edelläkävijä avatessaan paikkatietonsa, sen jälkeen pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare on näyttänyt mallia Suomen kunnille, ja Ilmatieteen laitos avaa omat aineistonsa tänä vuonna.

Aiemmin maksuperustelaki velvoitti viranomaiset perimään maksuja tietojensa käyttäjiltä, mikä usein esti niiden hyödyntämisen. Oppilaitoksilla, tutkijoilla ja pk-yrityksillä ei yksinkertaisesti ollut resursseja edes tietojen luovutusehdoista neuvottelemiseen saati tietojen käytöstä maksamiseen. 

Julkisen datan avaaminen on edennyt nopeasti valtioneuvoston tehtyä keväällä 2011 periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä.

Tietoja hyödyntävät yritykset eivät kuitenkaan ole pysyneet viranomaisten tahdissa.

Yritysten asemesta viranomaisten avaamiin tietoihin ovat tarttuneet omatoimiset kehittäjät. Avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia palkitsevan Apps4Finland-kilpailun osallistujien määrä ja laatu ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa.

Yritykset ovat hidasliikkeisempiä kuin ideoitaan omaksi ilokseen kokeilevat nörtit. Yritykset, kunnat ja ministeriöt voisivat ottaa kehittäjiltä oppia toimivien sähköisten palveluiden kehittämisessä. Erityisesti julkisia sähköisiä palveluita kehittävän SADe-ohjelman vetäjien kannattaisi haastatella esimerkiksi Duunitorin, Parkkinapin ja BlindSquaren devaajia.

# # # Yritykset ovat toki kiinnostuneita avoimesta datasta, mutta pelkkä datan avoimuus ei välttämättä yksin riitä kaupallisen palvelun perustaksi. Avoimuuden lisäksi datan on oltava saatavaa ja luotettavaa.

Datansa avaavalle viranomaiselle ei voida asettaa oman toiminnan tarpeet ylittäviä velvoitteita. Jos datansa avaavalle viranomaiselle riittää datan saatavuus 8/5 99,9 %, dataa hyödyntävän palvelun kehittäjä ei voi luvata asiakkailleen palvelun olevan käytettävissä 24/7 99,99 %.

Viranomaista ei voida myöskään velvoittaa rakentamaan sellaista tietoliikennekapasiteettia, jota se ei itse tarvitse. Avattua dataa hyödyntävä palvelu ei saa kuormittaa viranomaisen tietoliikenneyhteyksiä niin paljon, että sen oma toiminta häiriintyy.

Käytännössä avointa dataa hyödyntävän kaupallisen palvelun kehittäjä voi joutua kopioimaan tarvitsemansa datan omaan tietojärjestelmäänsä, jonka toimintavarmuudesta se on itse vastuussa.

Palvelun käyttäjät voivat haluta myös varmuuden käytettävän datan alkuperästä. Palvelun tarjoajan on varmennettava, että palvelu perustuu eheään, ajantasaiseen ja manipuloimattomaan tietoon.

Esimerkiksi asunnonostajien Iso-Britanniassa käyttämä ASBOrometer-älypuhelinsovellus vaikuttaa merkittävästi asuntojen neliöhintoihin. Poliisin avaamia anonymisoituja tietokantoja hyödyntävä ASBOrometer kertoo, kuinka paljon poliisi on antanut huomautuksia epäsosiaalisesta käytöksestä (Anti Social Behavior Order) puhelimen sijaintipaikan lähettyvillä. ASBOrometeria käyttävien asunnonostajien on voitava luottaa siihen, että palvelu ja sen käyttämät tiedot ovat luotettavia.

# # # Dataa avaavan viranomaisen ja sitä hyödyntävien yritysten väliin tarvitaan avoimen datan kokoaja, ylläpitäjä ja varmentaja, aggregaattori. Siinä missä kehittäjille riittää datakatalogi eri viranomaisten avaamista tiedoista, yritykset tarvitsevat palvelua, jonka varaan ne voivat rakentaa oman palvelunsa.

Aggregaattoreille ei kuitenkaan pidä antaa yksinoikeutta avoimeen dataan. Silloin niistä muodostuu tulppa devaajien ja viranomaisten väliin.

On myös aggregaattorien edun mukaista, että julkisia tietovarantoja hyödyntävien ideoiden kokeileminen on mahdollisimman helppoa. Vain niin yhteisistä tietovaroista saadaan kaikki hyöty irti. Vain niin aggregaattoreille syntyy uusia asiakkaita.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Vihreiden Marjo Matikan paikka. Valinta tehdään maanantaina valtuustoryhmässä. - Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin lainan sopimusehtojen muutos (Kv-asia) Tämän hankkeen kanssa on taas mutkia matkassa. Valtuusto myönsi 27.2.2012 lisälainaa varten takauksen, kun kustannusarvio nousi 5 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Lisäksi laina-aikaa

Ensi maanantaina on varsinainen kokousrumba: aamu alkaa kaupunginhallituksen neuvottelukokouksella, sen jälkeen tila- ja asuntojaosto, päivällä kaupunginhallitus ja sen päälle valtuuston neuvottelutoimikunta + valtuustoryhmän kokous. Alla tila- ja asuntojaoston esityslista kommentein. Esistyslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Uuden jaoston kokousrutiinien kanssa on vielä tekemistä, mutta eiköhän valmistelu saada vähitellen rullaamaan. Viime kokouksessa jaosto päätti, että tähän kokoukseen valmistellaan

Tässä raporttia maanantaisesta kokouksesta. Esityslista selostuksineen löytyy täältä. Kahden jaoston yhteiskokous osoittautui hyväksi tavaksi linjata asiaa, joka liittyy molempien jaostojen toimialaan. Esittely ja keskustelu käytiin yhdessä ja sen jälkeen molemmat jaostot tekivät oman kokouksensa viralliset päätökset. Molemmissa jaostoissa vallitsi pääosin yhteisymmärrys päätösesityksistä. Virastojen keskittämistä Espoon keskukseen pidettiin hyvänä, samoin sitä, että kaupungintalon kohtalo ratkaistaan pikaisesti.

16.4. Sääntöjen ja kieltojen puuttuessa kaikkea on voinut kokeilla, ja elinkelpoisimmat ideat ovat jääneet elämään.» ”Viekää minut johtajanne luo!” pilakuvien avaruusoliot käskevät. Mutta jos avaruusoliot ottaisivat yhteyttä ihmiskuntaan internetissä, johtajaa ei niin vain löytyisikään. YK, APC, WSIS, IGF, ICANN, IANA, IETF, ITU, IPAIT ynnä muut ovat kyllä jo pitkään yrittäneet sopia, kuka ja miten Internetiä hallitsee, mutta tuloksetta.

Kun sopua Internetin hallinnasta ei ole löytynyt, netti on saanut elää ja kehittyä itsekseen, käyttäjien ja kehittäjien ehdoilla. ICANN ja IETF ovat määritelleet vain perusstandardit ja nimiavaruudet.

Monen mielestä juuri tämän anarkian ansiosta Internetistä on tullut se luovuuden pesä, jota ilman emme enää tulisi toimeen. Sääntöjen ja kieltojen puuttuessa kaikkea on voinut kokeilla, ja elinkelpoisimmat ideat ovat jääneet elämään.

Samalla Internetistä on tullut diktaattorien, turvallisuusviranomaisten ja tekijänoikeustalouden painajainen. Internetiä kun ei kukaan pysty aukottomasti valvomaan. Silti edes totalitaariset valtiot eivät Pohjois-Koreaa ja Eritreaa lukuun ottamatta ole sulkeneet kansalaisiaan kokonaan Internetin ulkopuolelle.

Minkään maan elinkeinoelämä ei yksinkertaisesti tule enää toimeen ilman Internet-yhteyksiä. Siksi esimerkiksi Iran, Kiina ja Saudi-Arabia sietävät nettiä. Toki ne tekevät pahimpansa kontrolloidakseen kansalaistensa toimintaa Internetissä, mutta erään iranilaisen opiskelijan sanoin: ”Kun haluan lukea netistä jotain mitä mullahit eivät halua minun näkevän, käytän kiinalaisia proxyjä. Kiinalaiset proxyt ovat parhaita.”

Eikä ihme, sillä kiinalaisten nettiaktivistien palvelimet joutuvat läpäisemään Kiinan hallituksen ylläpitämän Suuren Palomuurin ja hämäämään 40.000 Internetiä valvovaa kiinalaista poliisia. Siihen verrattuna Iranin nettisensuuri on pala gazia (iranilainen jälkiruoka).

Ellei Kiina miljardien eurojen investoinneista huolimatta pysty kontrolloimaan tiedon kulkua verkossa Kiinan rajojen yli, ei siihen pysty kukaan muukaan.

Siksi Venäjä, Kiina sekä monet arabimaat ovat vaatineet, että YK:n Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) tulisi ottaa Internet hallintaansa. Ne ajoivat ITU:n Dubain konferenssissa kansainväliseen telekommunikaatiosopimukseen muutoksia, jotka olisivat siirtäneet Internetin osoiteavaruuden ylläpidon ICANNilta ITU:lle ja antaneet valtioille mahdollisuuden valvoa nettiliikennettä; toki rikosten, roskapostin ja turvauhkien torjumisen nimissä.

ITU:n Dubain konferenssi havainnollisti, miksi se ei ole sopiva elin hallinnoimaan nettiä. ITU:ssa esimerkiksi internetin nimistä ja osoitteista tulisi poliittisia kysymyksiä, joista päätettäisiin äänestämällä. Ja maailmassa on paljon enemmän maita, jotka haluavat kontrolloida ihmisiä netissä kuin maita, jotka haluavat suojata sananvapautta ja yksityisyyttä.

Esimerkiksi wikileaks.org, kavkazcenter.com tai thepiratebay.se olisi helppo poistaa ITU:n hallinnoimasta internetistä. Niitä ei tarvitsisi enää sensuroida, koska niitä ei olisi edes olemassa.

Kiina, Algeria ja Iran vastustivat esitystä ihmisoikeuksien mainitsemisesta Dubain konferenssin loppuasiakirjassa, koska ihmisoikeuksille ei ole siinä ”sopivaa paikkaa”. Sen sijaan ehdotus YK:n ja valtioiden aseman vahvistamisesta internetin hallinnassa hyväksyttiin konferenssin loppuasiakirjaan ITU:n jäsenmaiden enemmistön äänillä.

Loppuasiakirja ei kuitenkaan tullut voimaan, koska vähemmistöön jääneet länsimaat kieltäytyivät Yhdysvaltojen ja EU:n johdolla allekirjoittamasta sitä.

Internet pysyy siis entisellään, ainakin seuraavaan internetin hallintoa pohtivaan kansainväliseen kokoukseen asti. Kiina ja Venäjä ovat kuitenkin ajaneet muutoksia internetin hallintoon jo vuosikymmenen ajan. Dubaissa niiden vaatimukset saivat enemmän kannatusta kuin koskaan aiemmin. Ensi kerralla ne voivat hyvinkin onnistua.

Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Vihreä ryhmä on tutustunut huolella esiselvityksen tarjoamiin vaihtoehtoihin. Ongelmat, joihin selvityksessä lähdettiin etsimään ratkaisuja ovat todellisia. Seudun asiat ovat yhteisiä, mutta niitä ei voida kokonaan ratkaista nykymuotoisella sopimuspohjaisella yhteistyöllä.Espoon vihreä valtuustoryhmä kannattaa vahvaa metropolihallintoa, joka ratkaisee seudun ongelmia myös tulevaisuudessa. Kysymys kuntien määrästä on toissijainen.Itsenäisten kuntien näkökulma johtaa tällä hetkellä liikaa päätöksentekoa ja kuntien välillä [...]

15.4. Me uskoimme omaan hypeemme.Mitä ihmettä tapahtui sille 1990-luvun tietotekniikan ihmemaalle, jota tultiin kaikkialta maailmasta ihailemaan? ’The Future Is Finnish’, otsikoi Newsweek toukokuussa 1999 julkaistun juttunsa.  Me uskoimme omaan hypeemme. Kuvittelimme suomalaisten hallitsevan tieto- ja viestintätekniikan käytön niin hyvin, ettei siitä tarvitse enää edes välittää.

Esimerkiksi opettajien tietotekniikan ja perusohjelmistojen käytön opetukseen on turha yrittää hakea hankerahoitusta. Kaikkien opettajien kun oletetaan jo hallitsevan perustaidot, ja rahoitusta saa vain täydennyskoulutukseen. 

Ope.fi-taitoluokituksen mukaan opettajan tieto- ja viestintätekninen perusosaaminen on koulun ja opettajan itsensä vastuulla. Mistä hän tämän perusosaamisen hankkii, jää arvoitukseksi.

Miten opettajien oletetaan opettavan jotain, mitä he eivät itsekään osaa?

Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa, kun lasketaan tietotekniikan määrää, mutta tietotekniikan käyttäjinä me olemme jääneet pahasti muista jälkeen. Me emme yksinkertaisesti tiedä, mitä ihmettä meidän pitäisi hienoilla vehkeillämme tehdä ja miksi.  Itse asiassa me emme edes halua tietää. Sama Sopranon eSearch-tutkimus, joka kertoi monen yritysjohtajan olevan tyytymätön työntekijöiden digitaalisiin taitoihin, paljastaa vain vajaan viidenneksen yritysjohtajista kartoittaneen henkilöstönsä tietoteknistä osaamista.

Osaamista on vaikea lähteä parantamaan jos ei tiedä, mitä ei tiedä. Työmarkkinajärjestöjen vääntö kolmesta koulutuspäivästä vaikuttaa lähinnä huvittavalta, kun samaan aikaan rahaa ja aikaa tuhlataan sokkokoulutukseen.

Vasta sitten voidaan miettiä koulutuksen sisältöjä kun tiedetään, mitä tieto- ja viestintätekniikan osaamista ihmiset työssä ja elämässä tarvitsevat, ja miltä tasolta lähdetään liikkeelle. Oppilaitokset ja työnantajat tarvitsevat yhteisen mittatikun, jolla arvioida ihmisten osaamista. Myös opiskelijat ja työntekijät haluavat itse mitata omaa osaamistaan.

Työn ja tekniikan nopea muutos muuttaa jatkuvasti myös työn ja elämän osaamisvaatimuksia. Osaamisen hallinta on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen haaste. Mitä osaamista minulla on, mitä osaamista työssäni tarvitsen, mistä minä sen osaamisen löydän?

Esimerkiksi TIEKEn tulevan Osaamisen arviointi -työkalun avulla ihmiset ja organisaatiot voivat arvioida tieto- ja viestintäteknisiä tietojaan ja taitojaan. Verkkopohjaista työkalua voi käyttää esimerkiksi oman osaamisensa itsearviointiin tai yrityksen työntekijöiden koulutustarpeen kartoittamiseen.

Sen jälkeen on vain löydettävä tarpeisiin vastaavat koulutuskokonaisuudet sekä riittävän monta oman osaamisensa halukasta jakajaa ja ammattitaitoista kouluttajaa.

Jyrki J.J. Kasvi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.

Tästa linkistä aukeaa kerrassaan kiinnostava esimerkki lähidemokratiasta. Reykjavikilaisen kaupunginosan asukkaat saavat itse päättää, rakennetaanko heidän kotikulmilleen esimerkiksi uusi leikkipuisto tai viheristutuksia tai minne pitäisi lisätä katuvaloja? Asukas tietää budjetin ja voi sen pohjalta valita haluamansa hankkeet. Eniten ääniä saaneet hankkeet toteutetaan.

Voisiko vastaava toimia Suomessa esimerkiksi niin, että äänestys järjestettäisiin kahden tai neljän vuoden välein? Jos ei, miksi ei?

Olen välillä itse suhtautunut aavistuksen skeptisesti erilaisiin lähidemokratia- ja paikallisen tason vaikuttamista lisääviin hankkeisiin juuri siksi, että niissä asukkailla ei ole ollut budjettivaltaa. Ilman taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia asukasfoorumeista yms saattaa tulla vain keskustelukerhoja. Parhaimmillaan ne tietenkin voivat saada asuinalueen äänen kuuluville laajemmin kunnan päätöksenteossa. Kaikista mieluiten antaisin budjettivallan kuitenkin suoraan asukkaille Reykjavikin malliin. 

Olen herännyt miettimään paikallisdemokratiaa myös siksi, että olen mahdollisesti meidät varajäsenet mukaan lukienkin valtuuston ainoa kivenlahtelainen. Aivan kaikki valtuutetut ja varavaltuutetut eivät ole ilmoittaneet kotipaikkaansa, joten pieni mahdollisuus on olemassa, että myös joku muu on Kivenlahdesta.

Kaupunkia pitää tietenkin kehittää kokonaisuutena, mutta olen huomannut, että paikallistuntemustakin tarvitaan. Tietyn kaupunginosan edustaja pystyy esimerkiksi hahmottamaan oman terveysaseman merkityksen tai kaupunginosan liikenneyhteydet ja kehityskohteet. Itse koen olevani ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspoliitikko, mutta hyvää sosiaalipolitiikkaa tehdään myös luomalla elinympäristöjä, joissa on turvallista liikkua ja hyvät urheilumahdollisuudet sekä viheralueita virkistäytymiseen.

On harmillista, että valtuuston kokoonpano on maantieteellisesti niin epätasainen. Huomattava osa valtuutetuista on Etelä-Espoosta ja alueen kokoon nähden Espoonlahdesta on harvinaisen vähän valtuutettuja. Esimerkiksi omalla kivenlahtelaisella äänestysalueellani äänestysprosentti jäi alle viidenkymmenen. Voisiko siis edellä mainittu lähidemokratiamalli lisätä osallistumista ja kiinnostusta oman alueen asioihin?

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sekä tila- ja asuntojaosto pitävät yhteisen kokouksen ensi maanantaina. Kokouksen ainoana mutta sitäkin tärkeämpänä asiana on Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä: Kehittäminen on jumiutunut pattitilanteeseen, kun valtuusto päätti äänestystuloksella purkaa kaupungintalon, mutta päätöksen perusteet on sen jälkeen kiistetty ja säilyttämistä vaadittu. Listatekstistä käy hyvin kompaktisti