Valtuuston kokouksen lista oli pitkä. Puheenjohtaja ilmoitti kuitenkin heti kokouksen aluksi, että se viedään tänään loppuun, jotta voidaan aloittaa syyskausi puhtaalta pöydältä. Niinpä istuimme sitten täyden työpäivän puoli kahteen. Matinkylän palvelutori Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman. Tämänhän hyväksyimme jo tila- ja asuntojaostossa. Käytin asiasta puheenvuoron, jossa totesin, että Matinkylän palvelutorihankkeessa yhdistyvät ne tavoitteet, joita

(Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 10.6.2013) Suomella on pitkä historia ja korkea osaaminen laadukkaassa nuorisotyössä. Itsenäisen nuorisotyön mallimme on maailmallakin arvostettu. Erityisen merkittävää on se, että nuorisotyömme ei ole vain korjaavaa, vaan painopiste on nimenomaan ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Nuorten syrjäytymisestä ja … Continue reading →

Joukkoliikenteen rakentaminen vanhaan kaupunkirakenteeseen on … haastavaa. Liikenne ja kaupunkirakenne ovat kokonaisuus. Jos toinen muuttuu, muuttuu myös toinen, ja siitä ne ongelmat alkavat. Hyvän esimerkin tarjoaa Länsimetro, jonka asemien ympäristöön suunnitellut tornitalot ovat herättäneet voimakkaita tunteita. Metro on niin tehokas liikenneväline, ettei Etelä-Espoon metsiin ripotelluista pienkerrostaloista ja paritaloista riitä sille käyttäjiä. Jos metron ei haluta ajavan puolityhjänä, kaupunkirakennetta on tiivistettävä ja korotettava.

Tai Kehä II ja Suurpelto. Kun Kehä II:n rakentamisesta päätettiin, Suurpellon peltomaiseman luvattiin säilyvän. Mutta mitä mieltä on rakentaa kallis liikenneväylä ja olla käyttämättä sitä? Nyt Suurpellon kaupunginosan liittymät ovat jo valmiina, ja uusia taloja nousee.

Sama pätee myös toiseen suuntaan. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa jatkuvasti. Uusia koteja rakennetaan joka puolella. Yhdyskuntarakenne on väljä eli välimatkat ovat pitkiä; Liikennettä on paljon suhteessa asukasmäärään. Tiet ja kadut tukkeutuvat. On rakennettava uusia ja tehokkaampia liikenneratkaisuja.

Ja valitettavasti aina jonkun koti jää tien tai raiteiden alle, eikä ikkunan alle ilmestyvä päätepysäkki ole mikään korvanilo.

Liikenneratkaisuja pohtivilta kuntapoliitikoilta vaaditaan kovaa nahkaa ja paksuja tärykalvoja. Spockia lainatakseni “The needs of the many outweigh the needs of the few or one. “ Usein joutuu kuitenkin miettimään, missä se monen ja jokusen raja kulkee? Viidessä? Kymmenessä? Sadassa?

Ehkä pahiten tukossa Espoon liikenneväylistä on Kehä I, ja sen liikennemäärien ennakoidaan kasvavan nopeasti. Ratkaisuksi on ehdotettu Jokeri-bussilinjan nostamista raiteille, Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamista. Mutta mistä sen Raide-Jokerin pitäisi kulkea?

Espoossa Jokeri-bussilinja kulkee suurimman osan matkasta Kehä I:llä, valitettavan usein vain puolitäynnä. Kehä I:n varressa ei yksinkertaisesti ole riittävästi käyttäjiä edes Bussijokerille. Espoon näkökulmasta Bussijokeri kuljettaa Leppävaarasta ja Helsingistä opiskelijoita ja työntekijöitä Otaniemeen ja takaisin.

Kehä I:n bussikaistojen kiveäminen pikaratikkakaistoiksi ei siis olisi Espoon sisäisestä näkökulmasta kannattava investointi. Raide-Jokerin suunniteltiinkin pitkään kulkevan Leppävaarasta Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan kautta Tapiolaan. Vaikka alue on harvaan asuttua, kävelymatkan päässä pysäkeistä olisi kuitenkin sekä asukkaita että työpaikkoja paljon enemmän kuin nykyisen Bussijokerin pysäkeillä.

Vanhana teekkarina ajatus Jokerin reitin siirtymisestä Otaniemestä Tapiolaan tietysti harmitti. Toisaalta Raide-Jokerin ja Länsimetron vaihtoasema olisi erittäin tehokas tapa parantaa Tapiolan vetovoimaa. Nyt Tapiola uhkaa näivettyä Leppävaaran ja Matinkylän puristuksessa, etenkin kun Leppävaarasta tulee Rantaradan paikallisjunien ja Raide-Jokerin vaihtoasema.

Nyt Raide-Jokerin linjausta halutaan siirtää Espoossa Kehä I:n itäpuolelle, siis Laajalahden länsirannalle, siis entistäkin kauemmas asutuksesta ja työpaikoista.

Olen tutustunut useisiin pikaraitioteihin eri puolilla maailmaa, enkä ole missään nähnyt vastaavaa linjausta.

Ehdotettu linjaus tarkoittaisi joukkoliikenteen rakentamista kaupunkirakenteen ulkopuolelle, asukkaiden ulottumattomiin.

Tai sitten tuloksena olisi Suurpelto-efekti. Jos ei pikaraitiotietä saada kaupungin luo, kaupunki tulee pikaraitiotien luo.

Kehä I:n itäreunaan rakennetun pikaraitiotien valmistumisen jälkeen paine rakentaa Kehä I:n ja Laajalahden Natura-alueen väliin jäävä alue, Laajaranta ja Ruukinranta, kasvaisi voimakkaasti. Kaupunki haluaisi täyden hyödyn Raide-Jokeriin investoimistaan veroeuroista, ja alueen maanomistajat haluaisivat rahastaa tonttiensa arvonnousun.

Toimistomuuri Kehä I:n ja Laajalahden välissä toki vähentäisi liikenteen melua Laajalahdella, mutta samalla menetettäisiin Laajalahden natura-alueen puskurivyöhyke.

Raide-Jokerin reitin valinnassa on kyse paljon muustakin kuin joukkoliikenteen toimivuudesta. Päätös vaikuttaa koko Kaakkois-Espoon yhdyskuntarakenteeseen, tonttien ja asuntojen hintoihin sekä Laajalahden Natura-alueen luontoarvoihin.

Keskustelu Raide-Jokerin reitistä on nyt avattu, jälleen kerran. Jokaisen asianosaisen, Raide-Jokerin vaikutusalueella asuvan espoolaisen, naapurikunnista tulevien työntekijöiden ja opiskelijoiden, alueella toimivien yritysten, Aalto-yliopiston, koulujen jne. on nyt aika tutustua asiaan, muodostaa kantansa ja osallistua keskusteluun. Päätöksiä tehdään syksyllä.

Jääviyslause:

Olen tässä asiassa jäävi, en ehkä juridisesti, mutta käytännössä. Päätöksellä Raide-Jokerin reitistä on minulle henkilökohtaisesti suuri taloudellinen ja henkinen merkitys. En pysty käsittelemään Raide-Jokeria niin neutraalisti ja objektiivisesti kuin olisi suotavaa.

Asun Leppävaara-Laajalahti-Pohjois-Tapiola-Tapiola-linjauksen varrella, ja sen rakentaminen parantaisi merkittävästi perheeni joukkoliikenneyhteyksiä. Muualla rakennetuista pikaraitioteistä saatujen kokemusten perusteella asuntoni arvo nousisi vähintään 10%, jos Raide-Jokeri kulkisi kyseistä reittiä.

Toisaalta Elfvik ja Ruukinranta ovat minulle tärkeitä virkistysalueita, joissa liikun usein. Laajalahden lintutorni on minulle rakas henkireikä. Haluan varjella Laajalahden suojelualuetta reunustavia metsiä ja niittyjä itsekkäistä syistä vähintään yhtä paljon kuin suojellakseni Laajalahden Natura-alueen luontoarvoja.

Säätä osataan ennustaa aiempaa täsmällisemmin ja paikallisemmin, mikä helpottaa myös sään ääri-ilmiöistä varoittamista ja suojautumista.

Sään ääri-ilmiöt voivat kehittyä hyvin nopeasti ja olla vaarallisia vain paikallisesti. Edellisen illan säätiedotuksen ”Kaakkois-Suomessa mahdollisesti ukkoskuuroja” –tiedon varassa ei pysty suojautumaan paikallisen ukkossolun aiheuttamalta syöksyvirtaukselta.

Varoitusjärjestelmässä on kuitenkin koulujen mentävä aukko. Olen mekastanut tästä ennenkin, ja teksti voi vaikuttaa tutulta, mutta päivän uutinen antoi hyvän tekosyyn nostaa mielestäni tärkeä aihe taas esiin.

Kun vaaralliseksi ennakoitu sääilmiö lähestyy, Ilmatieteen laitos antaa varoituksen, jota levitetään muun muassa radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Kouluja ja päiväkoteja varoitus ei kuitenkaan välttämättä tavoita. Niissä ei kuunnella radiota eikä katsella televisiota. Älypuhelimetkin yritetään saada pysymään tunneilla kiinni.

Liikuntatunnilla voidaan lähteä suunnistamaan, tai päiväkotiryhmä voi lähteä luontoretkelle, autuaan tietämättömänä vaarallisen voimakkaan rajuilman lähestymisestä.

Esimerkiksi muutama vuosi sitten kokonainen espoolainen koululuokka lähti polkupyöräretkelle juuri ennen kolmen ukkossolun saapumista. Lähestyvästä ukkosmyrskystä oli varoitettu radiossa ja televisiossa ja kehotettu ihmisiä välttämään ulkona liikkumista, mutta tieto ei ollut tavoittanut opettajia.

Tuloksena oli lähes kaoottinen tilanne, kun taivaan hanat aukenivat ja salamat paukkuivat joka puolella. Ainakin yksi oppilas eksyi jäätyään muista jälkeen. Viereen iskenyt salama oli räjäyttänyt liikennevalot ja saanut lapsen potkaisemaan ketjut pois päältä. Näkyvyys rankkasateessa oli niin huono, ettei lasten perässä polkenut opettaja nähnyt vierestä ohittamaansa oppilasta.

Kouluihin ei saa yhteyttä edes puhelimella, sillä suurempien kuntien kouluissa ei ole rehtoria, kanslistia tai vahtimestaria paikalla puhelimeen vastaamassa. Kuka ylipäätään ehtisi soittaa kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin? Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niitä on satoja.

Tiedän, että monissa kunnissa ja pelastuslaitoksissa jo pohditaan koulujen varoitusjärjestelmiä. Viimeistään kouluampumiset havahduttivat kouluviranomaiset siihen, että kouluun voi olla tarpeen saada tieto lähestyvästä vaarasta hyvinkin nopeasti.

Joissain kunnissa ja kouluissa asia on jo kunnossa, mutta mikä on tilanne sinun kunnassasi? Lastesi koulussa tai päiväkodissa?

Toivottavasti työn alla olevissa varoitusjärjestelmissä otetaan huomioon koulujen lisäksi myös päiväkodit, ja kouluampujien lisäksi myös sään ääri-ilmiöt.

Odotetusti tämän päiväisessä kokouksessa puhuttiin lähinnä Raide-Jokerista. Kävimme hyvän evästyskeskustelun ja valmistelijat vakuuttivat, että evästykset otetaan huomioon. Siksi emme päätyneet tekemään päätökseen muutoksia. Alla ne asiat, joissa päätös erosi pohjaesityksestä. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa (Kv-asia) Kysymyksen tehnyt perussuomalaisten Simon Elo ei ollut tyytyväinen vastaukseen, josta syystä kaupunginjohtaja veti asian pois

Ensi maanantain kokouksessa tällä kertaa lyhyempi lista. Isoimpana asiana selvitys Raide-Jokerin linjaamisesta Tapiolan sijaan Otaniemeen, tai tässä vaiheessa kyllä vasta jatkoselvityksestä päättäminen. Asiasta tarkemmin tuolla listan lomassa. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa (Kv-asia) Perussuomalaisten Simon Elon kysymys, joka perustuu yksittäiseen rekrytointitapaukseen, jossa hakijan etnistä taustaa oli käytetty rekrytointiperusteena ilman että se

Maailmalla kaupunkien kaduilla tulee usein vastaan kylttejä, joissa kerrotaan kaupungin ja rakennusten historiasta. Kyltit palvelevat paitsi turisteja myös paikallisia asukkaita, joille oma lähihistoria on usein vieras. Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo on hyvä esimerkki paikallisen historian katoamisesta. Espoota pidetään lähiöryppäänä, jolla ei ole omaa historiaa. Käsitys ei voisi olla enemmän väärä. Me emme vain tiedä mitä kaikkea Espoon historia pitää sisällään.

Ja mitä ei tunne, sitä ei osaa arvostaa ja säilyttää tuleville sukupolville.

Vilkaisu paikkatietoikkunan muinaismuistokarttaan paljastaa, että Espoo on täynnä historiallisesti merkittäviä kohteita kivikautisista röykkiöistä toisen maailmansodan tykkiasemiin asti.

Jo omasta kotikaupunginosasta löytyi useita kohteita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Iltakävelyohjelma meni uusiksi.

Kaupunki voisi ottaa urakaksi kartoittaa mielenkiintoisimmat kohteet ja tarinat yhdessä kaupunginosayhdistysten kanssa. Museoviraston tietokanta on hyvä pohja, mutta kaipaa höysteeksi muistoja ja tarinoita. Itse toivoisin tietoa esimerkiksi Pietari Suuren merilinnoitusta rakentaneista kiinalaisista. Missä he asuivat, miten he elivät?

Tulokset voitaisiin koota verkkoon ja mielenkiintoisimpiin paikkoihin voitaisiin pystyttää perinteiset opaskyltit. QR-koodi opastaulussa antaisi lisätietoja älypuhelimen käyttäjille. Opaskylttinsä ansaitsisivat esimerkiksi Kuninkaantie, Pietari Suuren merilinnoituksen tuliasemat Ruukinrannassa, Espoon keskuksen terveyskylpylä, Albergan kartanon ruutanalammikot 1700-luvulta, Tapiolan keskustassa sijainnut Björnvikin kylä 1500-luvulta sekä Rantaraitin varrella olevat kiviröykkiöt Nuottaniemessä, Kaitaalla ja Laurinlahdessa.

Myös Espoon lähihistoriassa on mielenkiintoisia kohteita, jotka eivät ole vielä ehtineet Museoviraston rekistereihin. Esimerkiksi Tapiola, Otaniemen kampus ja Espoon surullisenkuuluisa kaupungintalo ansaitsisivat omat, kohteiden historiasta kertovat opastaulunsa.

Uutukainen tila- ja asuntojaosto hakee vielä muotoaan. Sen huomaa polveilevista keskusteluista, joita jaostossa usein käydään toimintakentän rajoista ja toimintatavoista. Hyväksyimme jaostolle nyt työohjelman, mikä varmasti helpottaa niin valmistelijoiden kuin meidän jaoston jäsentenkin elämää. Työohjelmaan lisättiin vielä kokouksessa seuraavat tärkeät pointit: … Continue reading →

Tässä raportti tämän aamuisen tila- ja asuntojaoston kokouksesta niiltä osin kuin käytiin kiinnostavaa keskustelua ja/tai tehtiin esittelystä poikkeavia päätöksiä. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Tila- ja asuntojaoston työohjelma vuodelle 2013 (pöydälle 22.4.2013) Jaosto lisäsi työohjelmaan seuraavat asiat: - Kesäkuu: Sisäilmaongelmien korjaamisen toimenpideohjelma (tilannekatsaus) - Elokuu: Kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet - Elokuu: Jaoston toimintatapojen arviointi ja evästykset syksyä

Tässä tämän päiväisen kaupunginhallituksen päätökset. Strategiaan saimme hyvin vihreitä kirjauksia, sen jälkeen hävittiin monta äänestystä. Tässä vain ne asiat, joissa oltiin aktiivisia. Lista avattuna löytyy täältä. - Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden hyväksyminen (Kv-asia) Espoo-tarina on parantunut huimasti käsittelyn aikana ja siinä näkyy hyvin jo vihreidenkin käden jälki. Vielä kuitenkin riitti parannettavaa, joten viikonloppuna

Tässä maanantain tila- ja asuntojaoston asiat. Isoimpana työohjelman yhteydessä aikataulutetaan sisäilmaongelmien ratkaisun toimenpideohjelmaa ja asuntopoliittista ohjelmaa. Ja selostusasiana Tapiolan kouluun liittyvät kysymykset. Tapiolan koulusta on käyty keskustelua niin vihreiden sisäisesti kuin julkisestikin. Rinnan kulkee kaksi toisiinsa liittyvää prosessia (väistötilat ja koulun peruskorjaus). Väistötila-asiasta päättää opetuslautakunta kesäkuun kokoukseessaan, peruskorjaus- vai uudisrakennus -keskustelu on sitten enemmän jaoston

Kylläpä sattui raskas lista puoluekokousviikonlopun jälkeiseen maanantaihin. Siksi saatte ehdin laittaa tännekin vasta nyt. Isoina asioina strategia, sivistystoimen organisaatiouudistus (liikunta- ja nuorisotoimi yhteen, aikuiskoulutus Omniaan) ja Turvesuon kaava. Elykeskus ja Espyy valittivat kaavasta, joten pääsemme antamaan lausuntoa hallinto-oikeudelle. - Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden hyväksyminen (Kv-asia) Tässä se nyt sitten on: kauan odotettu Espoo-tarina

Yhdysvalloissa käyttöön otetut uudet liuskekaasuvarat ovat mullistaneet maailman energiamarkkinat ja laskeneet fossiilisten polttoaineiden hintaa. Uusien alueiden etsintä ja tuotantotekniikat kehittyvät nopeasti, poraus liuskeesta veden, hiekan ja kemikaalien avulla on yhä kannattavampaa. Yhdysvaltojen lisäksi uusia liuskekaasualueita on myös mm. Kiinassa ja Australiassa. Kanadan öljyhiekka-alueet ovat isot ja Yhdysvaltojen Kalliovuorten alueella on paljon palavaa kiveä. Euroopassa, myös Suomessa, halpa kivihiili palaa yhä suruttomammin. Tätä menoa maailma tukehtuu päästöihin.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan kasvihuonekaasuja on ilmakehässä enemmän kuin koskaan mitatussa historiassa. Hiilidioksidin pitoisuus on kohonnut teollistumista edeltävästä ajasta noin 40 prosenttia. Valtiot eivät ole menestyneet päästötalkoissaan, sillä kasvihuonekaasujen lisäys noudattaa ennusteiden haarukan ylälaitaa.

EU:n päästökauppa on tehotonta, koska päästöoikeuksia on liikaa. Monellakaan laitoksella ei ole tarvetta ostaa oikeuksia ja markkinoiden päästöjä vähentävä vaikutus on romahtanut. Hiilidioksiditonnin hinta vajosi jo alkuvuodesta noin neljään euroon.

Alkuaan tämä johtuu siitä, että päästöoikeuksia on jaettu ilmaiseksi teollisuudelle, taantuma on vähentänyt tuotantoa ja liuskekaasubuumi on alentanut fossiilisten polttoaineiden hintaa. Ja silti paperi- ja selluteollisuus sekä metalliteollisuus ovat edelleen lähes sadan prosentin ilmaisjaon piirissä.

Asiaa on yritetty korjata EU:ssa ns. backloading –menettelyllä eli poistamalla nyt markkinoilla olevia päästöoikeuksia ja siirtämällä niitä takapainotteisesti päästökauden 2013-2020 loppuun. Kuitenkin EU parlamentti hylkäsi ehdotuksen noin 10 äänen marginaalilla. Toivo ei ole täysin menetetty, sillä päästökauppamekanismin korjaaminen on edelleen EU:n ympäristövaliokunnan käsittelyssä ja palaa vielä parlamentin äänestykseen. Kun päästöoikeuksien hinta romahti jo pariin euroon, toivon todella, että muutama meppi ymmärtää, että päästökauppaa on välttämätöntä korjata maapallon tulevaisuuden vuoksi. Teollisuuden viherryttäminen on luonnon ja ilmaston etu, mutta myös talouden ja teollisuuden itsensä kannalta järkevää. Se synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta toimeliaisuutta.

Kuntarakenne- ja soteuudistushässäkässä on jäänyt taka-alalle, että myös kuntalakia ollaan uudistamassa. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Em. uudistuksiin verrattuna valmistelua on viety eteenpäin hyvässä yhteistyössä. Kuntaliitto järjestää seminaarisarjan, jossa käydään läpi uudistuksen keskeisiä ja keskustelua herättäviä aiheita.  Hyvä, että Kuntaliitto näin aktiivisesti osaltaan herättää julkista keskustelua kuntademokratian tulevaisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Tiedote 20.5.2013 Espoon valtuustossa hyväksyttiin tänään kaupungin lausunto metropolialueen esiselvityksestä. Ryhmien ajatukset erosivat monissa metropolialueen kehittämiseen liittyvissä asioissa, mutta Espoon kantaa terävöitettiin Vihreiden esityksestä metropolihallinnolle myönteiseksi. Lausunnon mukaan Espoo katsoo, että metropoliratkaisu on Helsingin seudun ongelmien ratkaisemisen kannalta keskeinen. Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman

Tänään valtuustossa istuttiin taas pitkää iltaa. Itseasiassa istutaan vieläkin, mutta uskallan tämän jo postata. Paljon puhuttaneina asioina tilinpäätös ja arviointikertomus sekä metropolilausunto. Olemme pitkään toivoneet, että Espoossakin käytäisiin budjetin kehyksen valmistelun evästyskeskustelu. Nyt sovittiin, että tilinpäätöksen hyväksymisen kohdalla näin tehdään. Ja puhetta riittikin kolmisen tuntia. Inka Hopsu piti vihreiden ryhmäpuheen, jossa nostettiin kattavasti esiin keskeisiä