Tässä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston maanantaisen kokouksen esityslista avattuna. Suurimpana haasteena investointiohjelma, joka oli evästyskeskustelussa kesäkuussa. Karsintaa on jouduttu tekemään, mikä ei helpota tilannetta, kun paineita olisi toiseen suuntaan. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kh-Kv-asia) Kuluvan vuoden talousarvioon esitetään seuraavia muutoksia: Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen sekä rakentamisen kustannusarvio ja hankkeelle varattu

Kaupunginhallituksen syksy pyörähtää käyntiin maanantaina. Listalla mm. valtuustokysymys autopaikoista, nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen sekä lausuntoja erilaisiin valituksiin. Ohessa esityslista kommentein, kokonaisuudessaan se löytyy täältä. - Edustajien nimeäminen Suomen Kuntaliiton asettamaan neuvottelukuntaan Suomen Kuntaliiton asettamaan metropolialueen ruotsinkielisiä palveluita seuraavaan neuvottelukuntaan nimetään kaksi Espoon kaupungin edustajaa (joko virkamiehiä tai luottamushenkilöitä). Jostain syystä asiaa ei ole pohjustettu paikkajakotoimikunnassa.

Lomalla pystyin hyvin irrottautumaan Espoon asioiden hoitamisesta, mutta uutisointi Espoon korkean rakentamisen periaatteista ja ennen kaikkea toimialajohtajan lausunnot saivat tarttumaan kynään. Kirjoitimme kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa oheisen vastineen, mutta se ei mahtunut Hesarin mielipidesivuille. Julkaistaanpa teksti siis täällä: Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko totesi Espoon korkean rakentamisen periaatteista, ettei olisi niitä halunnut ensinkään,

Vaaleista on tullut rahapeli. Harvalla ehdokkaalla on niin paljon ylimääräistä rahaa, että pystyy kustantamaan uskottavan vaalikampanjan omasta pussista. Ja vielä harvempi niin varakas on kiinnostunut viettämään iltojaan kunnanvaltuustoissa tai tekemään pitkää päivää ja välillä yötä kansanedustajan palkalla.

Suurin osa ehdokkaista tarvitsee vaalikampanjointiinsa ulkopuolista rahoitusta.

Kokemukset maailmalta opettavat, että rahan merkityksen kasvaessa myös korruption riski kasvaa. Kaikki eivät ole valmiita avaamaan lompakkoaan pelkästä aatteen palosta.

Suomessa riskiä hallitaan julkisilla vaalirahoitusilmoituksilla. Vaaleissa valittujen valtuutettujen, kansanedustajien ja EU-parlamentin jäsenten on ilmoitettava valtiontalouden tarkastusvirastolle, miten he ovat vaalikampanjansa rahoittaneet.

Ilmoitusten avulla media ja kansalaiset voivat arvioida, onko vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden ja vaalirahoittajien välille syntynyt epäterveitä riippuvuus- ja kiitollisuussuhteita.

Ehdokkaiden kannattaa olla tarkkana, sillä jo pelkkä perusteltu epäilys voi viedä äänestäjien luottamuksen, vaikka varsinaista rikosta ei olisi tapahtunut.

# # # Jos kerran vaalirahoitusilmoitukset ovat niin tärkeitä, miksi niiden tekeminen tuottaa niin monille ongelmia? Etenkin kunnallisvaalien jälkeen monet valtuutetut jättävät ilmoituksensa tekemättä.

Kunnallisvaalien rahoitusilmoitukset ovat erityisen tärkeitä, sillä nimenomaan kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa tehdään päätöksiä, joilla on välittömiä taloudellisia vaikutuksia: asemakaavat, hankinnat, rakennusluvat, kunnallistekniikka, rakennushankkeet, ...

Sen sijaan kansanedustajat ja mepit vaikuttavat epäsuorasti, lakien ja talousarvioiden kautta. Yksittäisellä kansanedustajalla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan vaalirahoittajansa asioihin kuin yksittäisellä kunnallispoliitikolla.

# # # Kokemukseni mukaan tärkein syy vaalirahoitusilmoitusten laiminlyöntiin on se, että läheskään kaikilla poliitikoilla ei ole vaalien jälkeen selvää käsitystä, kuinka paljon rahaa kampanjaan meni, ja mistä rahat tulivat.

Kaikkien puolueiden ehdokaskoulutuksessa painotetaan, alleviivataan ja tuputetaan kampanjoinnin rahankäytön hallintaa: Tukiryhmällä on oltava talouspäällikkö! Kampanjalla on oltava taloussuunnitelma! Ehdokkaan ei pidä itse huolehtia kampanjansa kirjanpidosta! Jne! Etc! Yms!

Silti kaikkien vaalien jälkeen, ehkä presidentinvaaleja lukuun ottamatta, on ehdokkaita ja luottamustehtäviin valittuja henkilöitä, joiden vaalikampanjan kirjanpito tarkoittaa kirjekuorellista laskuja ja kuitteja.

Tilannetta ei yhtään helpota se, että erilaisista yhteismainoksista ja –tilaisuuksista ym. tulee laskuja kuukausien ajan vaalien jälkeen, kun muut ehdokkaat ja puolueiden jäsenjärjestöt vähitellen saavat oman kirjanpitonsa ajan tasalle.

Minulle tuli juuri äskettäin sähköposti, jossa tiedusteltiin, olinko mahdollisesti jo maksanut oman noin 80 euron osuuteni yhteisestä mainoksesta. Kesäloma oli selvästi vietetty kuittipinon ääressä.

Täytyy penkoa netistä vanhat tiliotteet kunhan kerkiän.
# # # Vaalit ovat intensiivinen rutistus. Kaikki fyysiset, taloudelliset ja henkiset voimavarat pannaan kampanjointiin. Öisin nukutaan kolmesta neljään tuntia, jos ehditään. Jos kirjanpitoa ei ole erikseen vastuutettu, se jää varsinaisen vaalityön jalkoihin, hoitamatta.

Ei ihme, että moni vaalikampanja karkaa budjetista, ja laskuja maksellaan kuukausia myöhässä.

Ja tällaisia ihmisiä me valitsemme hoitamaan yhteisiä varojamme.

# # #

Toinen ongelma on VJU eli vaalien jälkeinen uupumus, joka iskee moniin ehdokkaisiin.

Kuukausien jatkuva rutistus kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Vaaleissa tehdään töitä paitsi oman valinnan myös itselle tärkeiden asioiden hyväksi. Motivaatio voi olla liiankin suuri.

Moni suorastaan sairastuu vaalien jälkeen, kun stressi laukeaa. Flunssa, keuhkokuume, akuutti uupumus ym.

Jonkin vaalirahoitusilmoituslomakkeen täyttäminen on siinä tilanteessa vihoviimeinen asia, joka tulee mieleen. Trust me, been there.

# # # Kolmas yleinen syy vaalirahoitusilmoitusten laiminlyömisen taustalla on … elämä. Kunnallisvaaleissa valitaan yli 19.000 valtuutettuja. Niin suuressa joukossa väistämättä sattuu ja tapahtuu jotain.

Ihmiset sairastuvat, perheet hajoavat, työpaikat vaihtuvat. Elämän pienissä ja suurissa murroksissa jäävät laskut helposti maksamatta ja vaalirahoitusilmoitukset tekemättä, kun edes sängystä nouseminen ei onnistu joka aamu.

# # # Kaikesta huolimatta kunnallisvaalienkin lähes kaikki vaalirahoitusilmoitukset saatiin, lopulta, viimeiset uhkasakkojen jälkeen.

Vaalirahoitusilmoitukset ovat kuitenkin vasta hyvä alku taistelussa korruptiota ja rahan poliittista vaikutusvaltaa vastaan.

Jotta vaalirahoitusilmoitukset todella palvelisivat tarkoitustaan, myös mainosten myyjien tulisi avata omat vaalitulonsa. Kuinka paljon sanomalehdet, mainostoimistot, radiokanavat ym. saavat vaalimainostuloja?

Vasta kun sekä vaalimainostajat että vaalimainosten myyjät avaavat vaalitilinsä, kansalaiset ja journalistit pystyvät arvioimaan vaalirahoitusilmoitusten rehellisyyttä. Nythän vaikka 50.000 euroa maksaneen kampanjan tuloiksi voi ilmoittaa 20.000 euroa eikä kukaan voi kyseenalaistaa ilmoituksen lukuja.

# # # Vasta kun myös vaalirahan käyttö on avointa, voidaan oikeasti keskustella rahan merkityksestä vaaleissa ja keinoista rahan vallan vähentämiseksi.

Ennen sitä on turha ehdottaa esimerkiksi kampanjakattoa eli kampanjabudjettien rajoittamista järjellisiin summiin.

Länsiväylä 31.7.2013 Valtuusto hyväksyi viime töikseen ennen kesälomia Espoo-tarinan. Tavoitteena on Espoo, jonka poliittinen järjestelmä on  avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Olemme iloisia, että tällä valtuustokaudella panostetaan aktiivisesti päätöksenteon avoimuuden lisäämiseen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Tähän työhön kutsumme mukaan kaikki espoolaiset. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia parannetaan erityisesti

20.6.2013 ilmestyneen Kauppalehden debatti-osiossa oli Suomen Strategisen Johtamisen Seuran kunniajäsenen kirjoitus. Teksti käsitteli enimmäkseen yritysten strategisen osaamisen puutteita, mutta varsinkin viimeinen kappale on omistettu valtion strategiselle johtamiselle:

"Aivan oma lukunsa ansaitsee Oy Suomi Ab:n strateginen ajattelu. Yhteiskunta ja sen eri tasot ovat täynnä ristiriitaisia elementtejä. Strategia ei ole koskaan tasajakoa, vaan kovia valintoja eri vaihtoehtojen välillä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Ylidemokratisoitunut ajattelu ja jatkuva jargon tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnasta ei auta saavuttamaan kansakunnalle kilpailuetuja. Tarvitaan kovia -ja kipeitäkin- päätöksiä ja näiden päätösten kurinalaista käytäntöön viemistä."

Minua aina häiritsee kun joku mainitsee sanaparin Oy Suomi Ab. Kyseisessä kirjoituksessa näin tapahtuu joka kerran Suomesta puhuttaessa. Mutta eihän valtio ole yritys! Valtionjohdossa ja yritystoiminnassa on tietenkin joitain samoja piirteitä, kuten että on tärkeää, että pidemmällä aikavälillä tulot ja menot ovat tasapainossa ja että on kilpailukykyä (maailman) markkinoilla. Mutta valtio on kuitenkin valtio, sen perimmäinen tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan järjestää palvelut kansalaisilleen ja niin edelleen.

Jos yrityksessä pitää tehdä leikkauksia toimintaan, niin yleensä keskitytään vähemmän tuottaviin yksiköihin. Myös valtiossa voidaan ajatella esimerkiksi lapsiin ja koulutukseen panostamista investointeina, mutta on ajateltava myös sitä, mikä on inhimillistä, oikeudenmukaista ja niin edelleen.
On totta, että julkisella sektorilla on jo otettu käyttöön paljon yritysmaailmasta tuttuja käytäntöjä. Mielestäni on aina pohdittava, milloin ne ovat aidosti hyödyllisiä eikä vain kopioida jotain ideaa mahdollisesti erilaisesta toimintaympäristöstä.

Esimerkiksi lääkäreiden tai opettajien tulospalkkaukseen sisältyy tai tulisi todennäköisesti sisältymään tiettyjä ongelmia. Jos lääkäreille maksetaan hoidettujen potilaiden määrästä, on teoriassa olemassa riski, että mahdollisimman moni saa kyllä hoitoa, mutta hoito ei ole enää yhtä tuloksellista, koska aikaa potilasta kohden käytetään vähemmän. Välillä on puhuttu, että lääkäreille tulisi maksaa väestön pitämisestä mahdollisimman terveenä. Miten tämä suhteutuu asuinalueiden välisiin terveyseroihin, tuleeko ne huomioida? Jos eroja ei huomioitaisi ollenkaan, niin lääkäreiden kannattaisi tässä mallissa hakeutua töihin terveysasemalle, jonka alueen väestö on mahdollisimman tervettä.

Myös oppimistuloksiin vaikuttaa perhetausta. On välillä hämmentävää kuulla, että jossain Espoon koulussa olisi poikkeuksellisen hyvät opettajat. (Keskustelussa Tapiolan koulun väistötiloista on välillä sivuttu tätä.) Uskon, että kaikissa espoolaisissa kouluissa on erittäin hyvät opettajat. Suomessa on yleensä hyvät opettajat, koska koulutus on korkealaatuista ja opettajaksi on vaikea päästä. Oppilaspohjissa on sen sijaan eroja. On selvää, että jos esimerkiksi asuinalueella asuu paljon maahanmuuttajia, niin myös lukio- ja korkeakoulutukseen hakeutuu vähemmän oppilaita. Ylipäätänsä koulutus periytyy edelleen Suomessa yllättävän vahvasti. Oppimistuloksiin vaikuttaa niin moni asia, että opettajien tulospalkkaus kaikkine mahdollisine muuttujineen tuntuu huonolta ajatukselta.

Yllä siteeratusta mielipidekirjoituksesta tulee sellainen olo, että talous on isäntä eikä renki. Aivan kuin valtio pitäisi valjastaa edistämään talouskasvua eikä talouskasvu kansalaisten hyvinvointia.

Mielestäni juuri nyt pitäisi puhua siitä, miten talous palvelee hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä eikä että miten hyvinvointiyhteiskunta vaikeuttaa tietynlaista talouspolitiikkaa. Jutusta tulee sellainen olo, että hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole arvoa vaan se on pikemminkin ongelma. Kun resurssit todennäköisesti vähenevät lähitulevaisuudessa (verotulot laskevat, mutta palvelujen tarve ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat), niin olisi puhuttava paitsi siitä, miten työllisyys saadaan nousuun ja siitä, mikä kaikki on erityisen tärkeää (itse lähtisin ensimmäisenä leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista), niin myös siitä, miten hyvinvointia pystytään ylläpitämään nykyistä heikommassa taloustilanteessa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen tulisi olla kaiken strategisen ajattelun ja poliittisen toiminnan lähtökohta. Tämä yhteiskuntamalli on ollut Suomen menestyksen tae historiassa ja toivottavasti se on myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluva maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut sen, että opintoihin hakeutuvat soveltuvimmat, eivät varakkaimmat kuten joissain muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Tämä on strategisesti järkevää.

Takana on vauhdikas kunnallispoliittinen kevät. Uusi valtuustokausi tarkoittaa aina uudelleen asemoitumista ja paikkojen hakemista niin puolueille kuin luottamushenkilöillekin. Espoon Vihreissä kulunut kevät on ollut täynnä intoa ja aktiivisuutta: On ollut ilo seurata ja olla mukana, kun olemme uudella joukolla ja hyvällä meiningillä tarttuneet uusiin luottamustoimiimme ja valtuustokauden haasteisiin. Olen parhaani mukaan ottanut haltuun kaupunginhallituksen ensimmäisen

Porista kuuluu kummia. Kaikki porilaiset kunnanvaltuutetut eivät anna julkaista yhteystietojaan.

Eikö luottamushenkilöiden pitäisi olla kuntalaisten tavoitettavissa? Miten muuten ihmiset voivat kertoa heille tarpeistaan ja huolistaan?

# # # Luottamushenkilöllä voi kuitenkin olla hyvä syy salata yhteystietonsa. Monessa ammatissa työntekijöitä kehotetaan jo perehdytyksessä salaamaan ainakin puhelinnumeronsa. Monella sosiaalityöntekijällä, poliisilla ja psykiatrilla on osoite- ja autorekisteritiedot suojattu vielä vahvemmin turvakiellolla.

Moni joutuu salaamaan omat ja perheensä yhteystiedot myös häiriköivän stalkkaajan tai persoonallisuushäiriöisen ex-kumppanin vuoksi.

Emme voi emmekä halua tehdä heistä vaalikelvottomia vain siksi, että heidän on turvallisuutensa vuoksi pakko salata yhteystietonsa.

# # # Yhteystietojen salaaminen voi houkutella myös iltarauhan turvaaminen.

Kunnallispoliitikot saavat muutakin palautetta kuin valituksia päiväkodin parkkipaikan heikosta valaistuksesta tai ehdotuksia juoksuköysien rakentamisesta oraville katujen yli tai toivomuksia metroasemien laiturien pituudesta.

Tai kuten eräs Lappeenrantalainen kunnallispoliitikko facebookissa totesi: ”Mielenkiintoista palautetta tullut facebookin, puhelimen sekä tekstiviestien kautta. On tarjottu seksiä miesten ja naisten taholta, hempeitä tekstiviestejä sekä tappouhkaus.”

Uusien valtuutettujen kannattaisi hankkia erillinen puhelin luottamustehtävien hoitoa varten. Työ- tai siviilipuhelinta on voitava pitää auki myös iltaisin ja öisin ilman, että joutuu kuulemaan päihteiden inspiroimaa kansalaispalautetta aamuyöllä.

Ovikelloa sentään soitetaan yleensä ns. ihmisten aikaan ja selvin päin.

Kyse voi olla myös luottamushenkilön tehtävien hoidosta johtuvasta turvattomuudesta. Vastikään uutisoitiin helsinkiläisen kunnallispoliitikon kodin oven ja ikkunoiden toistuvasta töhrimisestä. Viimeksi oveen oli rikottu pulloja.

# # #
Mitä sitten pitäisi tehdä? Kaikilla tulisi olla yhtäläinen oikeus asettua vaaleissa ehdolle, ja kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus saada yhteys valitsemiinsa luottamushenkilöihin.

Yksi vaihtoehto voisivat olla luottamustehtävän hoitoa varten annettavat yhteystiedot: puhelinliittymä, postilokero ja sähköpostiosoite. Mikään ei paljastaisi esimerkiksi luottamushenkilön asuinpaikkaa, ja kunnan puhelimen voisi sulkea yöksi hyvällä omallatunnolla kun haluaa nukkua rauhassa.

Parempia ehdotuksia otetaan vastaan.

Tässä eilisen tila- ja asuntojaoston kokous. Kokouksen aluksi kuulimme asuntopäällikkö Anne Savolaisen selostuksen korjaus-, energia- ja hissiavustuksista. Valtaosin asiat menivät esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Investointiohjelmasta käytiin perusteellinen evästyskeskustelu. Elokuussa on sitten päätösten aika. - Selostus korjaus-, energia ja hissiavustuksista ARA myöntää avustusta energiakorjauksiin 15-20% kustannuksista. Hakuaika on kerran vuodessa keväällä. Hakemukset käsitellään asuntoyksiössä,

Helsingin sanomat 11.6.2013 Espoossa selvitetään, pitäisikö bussin 550 tulevaisuudessa korvaavan raide-Jokerin ajaa Tapiolan sijasta Otaniemeen. Tähän asti ratikka on linjattu kulkemaan Laajalahden omakotitaloalueen kautta Tapiolaan Otaniemen ohi. Espoon kaupunginhallitus päätti selvittää myös mahdollisuuden ajaa Kehä I:n vartta Otaniemeen ja sieltä mahdollisesti Tapiolaan. Nyt onkin oikea aika selvittää reittivaihtoehdot vielä kerran, jotta hanke saadaan viimein eteenpäin.

Länsiväylä 8.6.2013 Kaupunginhallitus kehotti 3.6. kokouksessaan jatkoselvittämään vaihtoehtoa, että Raide-Jokeri kulkisi Leppävaarasta Tapiolan sijaan tai lisäksi myös Otaniemeen. Asiaa on selvitetty kolmen konsultin voimin ja tulokset ovat sen verran lupaavia, että työtä kannattaa jatkaa. Linjaamalla Raide-Jokeri Kehä I:n vartta Otaniemeen saataisiin reitille enemmän matkustajia. Tämä linjaus palvelisi nykyisen Bussi-Jokerin tapaan Aalto-yliopiston ympärille voimakkaasti kehittyvää työpaikka-

Tässä raportti kevätkauden viimeisestä kaupunginhallitusta. Kokousta leimasivat talouden madonluvut sekä keskustelu teknisen toimen johtajan saamasta lahjusrikkomustuomiosta. Alla vain kohdat, joista syntyi keskustelua tai päätettiin esityksestä poikkeavasti. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Rahoitusjohtaja esitteli synkeää taloustilannetta. Edelleenkään ei uskalleta vetää johtopäätöksiä koko vuodesta. Parempi näkemys on elokuussa, kun tiedossa on heinäkuun lopun

Tässä huomisen tila- ja asuntojaoston asiat. Isoimpana esitys investointisuunnitelmaksi. Huomenna käydään evästyskeskustelu, varsinaiset päätökset tehdään elokuussa. Tässä ratkotaan nyt sisäilmaongelmia ja väistötilaratkaisuja myös, joten tärkeääkin tärkeämpi asia. - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Espoon Asunnot Oy hakee ARAn korkotukilainaa Kauklahteen Räävelintie 4, Valhallantie 5 vuokratalohanketta varten. Hankkeeseen tulee 90 asuntoa ja kerrosala on

Huomenna kevätkauden viimeinen kaupunginhallituksen kokous. Isoimmat asiat ovat kehysohjeen antaminen ensi vuoden budjetin valmistelua varten sekä päätöksissä ja kirjelmissä Loukon tuomio. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tässä keskeiset asiat avattuna: - Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Verotulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 26,6 milj. eurolla. Investointien kokonaismääräksi arvioidaan noin 240 – 250 milj. euroa. Vuosikate tulee olemaan vain

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 12.6.2013 yhdessä Susanna Rahkosen kanssa.Espoon työväenopistoa ollaan siirtämässä koulutuskuntayhtymä Omnian alaisuuteen. Asiaa ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta kaupunginhallitus on halunnut ohjata valmistelun tähän suuntaan. Valmistelupäätös ei ollut yksimielinen, sillä kaupunginhallituksen vihreät ja yksi demareiden edustaja olisivat halunneet vielä tarkempaa tietoa valmistelun pohjaksi.Työväenopiston näkökulmasta valmistelusta puuttuu selkeä visio, ellei sellaisena pidetä [...]

12.6. Muutaman vuoden kuluttua automaattiohjaus on saatavana lisä- tai vakiovarusteena kaikkiin autoihin.» Tekoäly on niitä tekniikoita, joiden läpimurtoa on odotettu jo vuosikymmeniä: ei ihan vielä mutta ihan kohta.  Vastoin odotuksia tekoälyn ensimmäiset sovellukset on otettu käyttöön ilman suurta kohua. Esimerkiksi monen viime vuosina markkinoille tulleen automallin automaattivaihteistoa ohjaa sumeaan logiikkaan perustuva tekoäly.

Eniten huomiota ovat herättäneet Googlen automaattiautot, jotka ovat ajaneet muun liikenteen seassa jo yli 500 000 kilometriä ilman yhtään onnettomuutta. 

Googlen prototyyppien lisävarusteet, sensorit ja tietokoneet maksavat runsaat100.000 euroa. Sarjatuotannossa hinta laskee murto-osaan, joten muutaman vuoden kuluttua automaattiohjaus on saatavana lisä- tai vakiovarusteena kaikkiin autoihin.

Liikenneturvallisuus paranee, kun inhimillinen virhe eliminoidaan. Ylinopeutta voi ajaa vain vanhoilla romuilla, kunnes ne kielletään. Autoa viritetään tekoälyn parametreja muuttamalla. Taksinkuljettajien, autokoulun opettajien ja rallikuskien ammatit katoavat. 

Ei ihme, että Google on lähettänyt Street View -kamera-autonsa kartoittamaan maailman teitä. Metrien tarkkuudella toimiva sateliittipaikannus on autoa ohjaavalle tekoälylle aivan liian epätarkka, eikä satelliitti tiedä liikennevalojen tai suojateiden sijaintia.

Suomi voisi olla automaattiautojen edelläkävijä ja koelaboratorio. Maanmittauslaitoksen avaaman laserkeilausaineiston avulla liikenneväylät voidaan kartoittaa 10 cm resoluutiolla.

Liikenne ei ole kuitenkaan ensimmäinen tekoälyn mullistama ala. Tekoälyohjelmat ovat pyörittäneet merkittävää osaa maailman arvopaperikauppasta jo vuosikymmenen ajan. Jo vuonna 2001 järjestetyssä kokeessa IBM:n ohjelmat tienasivat pörssissä seitsemän prosenttia ihmisiä paremmin. Nykyään algoritmit käyvät jo puolet Yhdysvaltojen pörssikaupasta.

Tekoälyllä on kuitenkin vielä paljon opittavaa. 6. toukokuuta 2010 amerikkalaiset osakkeenomistajat menettivät salamaromahduksessa (flash crash) tuhat miljardia dollaria muutamassa minuutissa, kunnes osakekurssit palasivat parissa tunnissa lähes ennalleen.   Esimerkiksi Accenturen osakkeita myytiin samalla sekunnilla sekä yhden sentin että 30 dollarin hintaan. 

Pörssiromahduksen aiheuttajaksi paljastui yksi tietokoneohjelman tekemä myyntipäätös, joka sai muut kauppaa käyneet algoritmit paniikkiin. Ohjelmat alkoivat myydä hallitsemiaan osakkeita hintaan mihin hyvänsä.

Toinen yskähdys koettiin viime elokuun ensimmäisenä päivänä. New Yorkin pörssin avautuessa Knight Capital -sijoitusyhtiön tietokoneessa käynnistyi poistetuksi luultu ohjelma, joka osti ja myi arvopapereita oman päänsä mukaan. 

Knight Capital kärsi joka minuutti 10 miljoonan dollarin tappiot, kunnes ohjelma 45 minuuttia, myöhemmin löydettiin ja saatiin pysäytetyksi 15 minuuttia ennen Knight Capitalin vararikkoa.

Viime lokakuussa tuntematon algoritmi vastasi hetken ajan kymmenestä prosentista Yhdysvaltojen arvopaperikaupan tietoliikennettä, perui kaikki tekemänsä kaupat ja katosi. Testasiko uutta tekoälyä sijoitusyhtiö, terroristijärjestö vai vieras valtio, kukaan ei myönnä tietävänsä.

Tärkeä tekoälyn soveltaja on journalismi. Yhä useampi kansainvälisen lehdistön talous- ja urheilu-uutinen on algoritmin tekemä. Harva lukija pystyy enää sanomaan, onko jutun kirjoittanut ihminen vai tekoäly.

Urheilu ja talous ovat edelläkävijöitä, koska uutiset perustuvat koneluettavassa muodossa oleviin tilastoihin.

Robottitoimittajat kirjoittavat uutisia robottimeklareille, sillä pörssikauppaa käyvä tekoäly seuraa myös lehdistöä. Pörssimeklareiden algoritmit siis analysoivat tekoälyn kirjoittamia talousuutisia ja ostavat ja myyvät niiden perusteella arvopapereita, mistä median tekoälyjärjestelmät kirjoittavat uusia uutisia. 

Ja sama toistuu uudestaan.   Jyrki J.J. Kasvi Kirjoittaja on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehitysjohtaja.