Joukkoliikenteen suosio kasvaa Espoossa – kaupungin kasvu edellyttäisi lisäpanoksia
Tiedote 27.8.2013Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. HSL:n tänään julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %).Joukkoliikenteen suosio kasvoi viime vuonna Helsingin seudun kunnista eniten Espoossa. Erityisesti espoolaiset nuoret (18–29 -vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.- Tämä on [...]
Joukkoliikenteen suosio kasvaa Espoossa – kaupungin kasvu edellyttäisi lisäpanoksia
Tiedote 27.8.2013 Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. HSL:n tänään julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %). Joukkoliikenteen suosio kasvoi viime vuonna Helsingin seudun kunnista eniten Espoossa. Erityisesti espoolaiset nuoret (18–29 -vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.
Varhaiskasvatusjaostossa kuuden suurimman kaupungin päivähoidon vertailu ja päivähoitopaikkatilanne
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston syksyn ensimmäinen kokous on huomenna keskiviikkona. Isoiin asia on kuuden suurimman kaupungin päivähoidon vertailu, Esityslista löytyy verkosta täältä.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto
Esityslista 28.08.2013 klo 17:30
3 Lapsivalinnan ja palveluneuvonnan uudistamisen valmistelu Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2013
Lapsivalintaa ja palveluneuvontaa aiotaan uusia. Päätöksen tekee aikanaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, nyt käydään jaostossa evästävä keskustelu asiasta.
Tavoitteita uusimiselle on kaksi. Noin 40 henkilön osallistuminen prosessiin tekee (ja kuulostaa uskottavalta) prosessin sekavaksi. Nyt tavoitellaan tehokkaampaa resurssien käyttöä (= paikat nopeammin täyteen) ja nopeampaa palvelua.
Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Mallissa yksi valintaa tekee 6-7 päiväkodinjohtajaa. Nämä voisivat tehdä myös jotain muuta “väliportaan työnohjausta” jne. (termi allekirjoittaneen).
Kakkosmallissa valinnat ovat nykyiseen malliin alueellisia, mutta niihin osallistuisi 14-16 päiväkodinjohtajaa. Kyseessä on siis tavallaan nykymallin muunnos.
Itse en näe paljoa eroa eri toimintatapojen välillä. Kunhan homma toimii, niin mikäs siinä. Oheismateriaalissa ei ole avattu arvioita eri mallien plussia ja miinuksia, joka on se kiinnostavin kohta.
4 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2012 (Kuusikkoraportti)
Esittelystä: “Kuusikkoraportissa on tarkasteltu pienten lasten hoitojärjestelmää ja sen kustannuksia vuodelta 2012 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Näistä kaupungeista käytetään tässä raportissa nimitystä Kuusikko.”
Raportti löytyy täältä.
Nyt huomioita juuri Espoosta.
- Espoo on kalleimmasta päästä: kustannukset per hoitoikäinen toiseksi isoimmat, kaupungin toimintana isoimmat.
- Myös perhepäivähoidossa kulut ovat isoimmat.
- Espoossa on enemmän ostopalvelua/yksityistä kuin muualla.
- Kotihoidontuessa Helsingin tuet ovat Espoota isommat, Espoo keskitasoa.
Aion kysellä etenkin siitä, miksi Espoossa on kalliimpaa. Ovatko tilamme hienompia, onko henkilökuntaa enemmän jne. Kalliimpi ei ole välttämättä huonompi jos kalliimpi on myös parempaa. Vaan jos kalliimpi ei ole parempaa...
5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta I raportti, tilanteessa 31.7.2013
Huomioita lyhyesti:
- Hoidossa enemmän lapsia kuin on ennakoitu. Merkitsee lisämenoja. Toisaalta pari päiväkotia on viivästynyt, ja lapsia on sijoitettu päiväkoteihin liikuntasaleihin jne. Tämä taas on huokeaa, vaikkakaan ei tietty hyvää..
- Edelliset yhdessä: varhaiskasvatus on alittamassa tulosarvioin, ja niitä euroja ollaan siirtämässä kattamaan opetustoimen menonylitystä.
- Mielestäni edellinen on perusteltua, mutta ei voi tietty olla mikään pysyvä kuvio.
6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne alkusyksystä 2013
Tästä ei ole etukäteismateriaalia, saamme esityksen kokouksessa. Peruste on, että näin saadaan tuorein tieto.
Edellinen on ymmärrettävää mutta samalla ongelmallista: tuosta syystä ei pääse jakamaan aineistoa ja keskustelemaan asiasta ennen kokousta.
Aion ehdottaa, että joko kokoukseen tuodaan pari viikkoa vanha tietoa, tai sitten jäsenet saavat kokouksen jälkeen yhteenvedon asiasta (jota voi myös jakaa eteenpäin jne.).
Kaupunginhallitus 26.8.2013 raportti
Tässä eilisen kaupunginhallituksen raportti niiltä osin kun päätökset erosivat pohjaesityksestä tai käytiin muuten tärkeää keskustelua. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Talousjohtaja ja kaupunginjohtaja selostivat tilannetta. 5-6 prosentin kulukasvu on kohtuullinen kasvavassa kaupungissa. Ongelma on, ettei tulopuoli kasva samaan tahtiin (on nyt 3% luokkaa). Kyse
Kaupunginhallitus 26.8.2013 Kehys ja kuntaliitosselvityksen käynnistäminen
Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Aamupäivä menee arvokkaassa seurassa Hanasaaressa Shanghain pormestarin vierailun merkeissä. Seminaarissa juhlistetaan Shanghain ja Espoon 15-vuotista yhteistyötä. Lista-asiat: - Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Kopioin tähän nyt vähän pidemmin kuvausta taloustilanteesta: Heinäkuun loppuun mennessä verotulot olivat kasvaneet ainoastaan 0,3 prosenttia eli vajaat
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja kestävyysvajeesta
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta on jälleen noussut keskustelua Aamulehden tämänpäiväisen jutun seurauksena. Jutusta voi saada toisen vaikutelman, mutta Vihreät ovat perinteisesti kannattaneet subjektiivista päivähoito-oikeutta ja haluan, että kannattavat jatkossakin.
Kyseisessä lehtijutussa subjektiivinen päivähoito-oikeus kytkettiin julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Arviot kestävyysvajeen suuruusluokasta vaihtelevat välillä 0,5-8% BKT:sta arvioijasta riippuen. Yleensä puhutaan vähintään 4% vajeesta. Vuodesta 2008 alkaen Suomen valtion velkaantuminen on kiihtynyt ja ongelma on joka tapauksessa todellinen ja ratkaisuja on löydyttävä.
Ratkaisut on kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen.
Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen puuttuminen ei ole yksi niistä.
Aamulehden jutussa mainittiin klassinen asetelma. Kaksi työtöntä, jotka vievät lapsensa hoitoon, vaikka ovat itse kotona.
Kuinka monta työtöntä pariskuntaa te tunnette, siis sellaista pariskuntaa, jonka lapset ovat päivähoidossa? Tarkennan vielä: työtöntä pariskuntaa, kahta ihmistä, jotka eivät edes etsi töitä ja jotka voisivat kaikin puolin hyvin hoitaa lapsensa itse kotona? Tunteeko joku yli 5? Yli 50? Ratkaistaanko näiden ihmisten päivähoito-oikeuteen puuttumalla miljardien eurojen suuruinen kestävyysvaje?
On todennäköisesti jopa vahingollista, jos esimerkiksi työttömän maahanmuuttajapariskunnan lapsi ei saisi olla päivähoidossa oppimassa kieltä ja kasvamassa suomalaiseen yhteiskuntaan. On myös perheitä, joissa vanhempien työttömyyden taustalla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia ja joskus näiden perheiden kohdalla on parempi, että lapset jo vanhempien väsymyksen takia ovat kokopäiväisesti hoidossa. Ja ne muut tilanteet: niitä perheitä ei ole niin paljon, että puhuttaisiin samanlaisista mittaluokista kuin esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla.
Jos pelkkiä mielenterveysperusteisia eläkkeitä saataisiin vähennettyä 20%, niin kestävyysvajeesta häviäisi muutama miljardi. Työurien pidentäminen 2.5:lla vuodella toisi toiset kaksi miljardia. Kyse on isoista asioista, kauanko ja paljonko koko väestö tekee töitä ja kauanko pysymme toimintakykyisinä ikääntyessämme. Kyse on siitä, miten mielenterveyden ongelmia ja tuki-ja liikuntaelinsairauksia hoidetaan, miten työhyvinvointia ja hyvää johtamista edistetään, miten hoidamme vanhuksemme ja kasvatamme lapsemme terveiksi ja työkykyiksi. Miten nostamme ajoissa eläkeikää ja kykenemme nostamaan myös todellista eläkeikää, jotta kestävyysvaje ei pahene ja edessä on lopulta hankalia hätäratkaisuja.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on esimerkki tilanteesta, jossa vaikeaa asiaa yritetään purkaa tarttumalla konkreettisiin asioihin huonolla seurauksella. Konkretiaa tarvitaan, mutta asioiden mittaluokka on muistettava. On paljon vaikeampi sanoa, miten työllisyysastetta nostetaan kuin sanoa, että työttömien vanhempien oikeuksiin pitää puuttua. Vaikka toinen koskisi koko kansaa ja toinen olisi marginaalinen asia.
Brysselin aluetoimitus
Kokous päättyy EU-parlamentissa. Eri maiden euroedustajat, mepit tulevat ulos kokoussalista ja kommentoivat tehtyjä päätöksiä kotimaidensa tiedotusvälineille. Vain suomalaiset euroedustajat saavat kävellä rauhassa ulos; Suomalaisia toimittajia ei ole paikalla.
Ei ihme, että EU:ssa tehdyt päätökset tulevat suomalaisille usein yllätyksinä, vaikka komission päätöksenteko on paljon avoimempaa kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.
Hakusanat direktiivi ja yllätys poikivat artikkeleita tervasta sähköautojen latauspisteisiin ja rikkidirektiivistä pientalojen energiatodistuksiin.
Esimerkiksi ns. rikkidirektiivi perustui jo vuonna 2008 kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa hyväksyttyyn MARPOL-sopimuksen laajennukseen, jossa myös Itämeri määritellään SECA-alueeksi (Sulphur Emission Control Area). Pohjanmeri oli määritelty SECA-alueeksi jo vuonna 2005!
Rikkidirektiivin väittäminen yllätykseksi kertoo lähinnä siitä, miten huonosti Suomessa seurataan kansainvälistä päätöksentekoa.
¤ ¤ ¤
Euroopan Unioni ja sen päätöksenteko ovat jääneet suomalaisille kaukaisiksi. Harva tietää, mitkä asiat kuuluvat EU:n päätösvaltaan, mitä EU-parlamentti, ministerineuvosto ja komissio tekevät, mitkä ovat EU-parlamentin poliittiset voimasuhteet, tai miten Suomi osaltaan osallistuu Euroopan asioista päättämiseen.
Ei ihme, ettei EU-parlamentin vaaleissa äänestäminen kiinnosta suomalaisia.
Silloin harvoin kun suomalaiset tiedotusvälineet ylipäätään kertovat Euroopan Unionin asioista, ne käsitellään ”ulkomaan uutisina”. Niin kuin Brysselissä yhdessä tehdyillä päätöksillä ei olisi Suomelle merkitystä.
Suomalaiset tiedotusvälineet ilmeisesti olettavat, etteivät Euroopan asiat kiinnosta heidän lukijoitaan, kuulijoitaan tai katsojiaan.
Euroopan Unionista kiinnostuneet suomalaiset ovatkin oppineet seuraamaan suomalaisten meppien blogeja ja twitter-päivityksiä.
¤ ¤ ¤
Yleisradio on ns. julkisen palvelun mediayhtiö, jonka yhtenä tehtävänä on huolehtia yhteiskunnallisesti tärkeästä joukkoviestinnästä, joka ei kiinnosta kaupallisia tiedotusvälineitä. Tällaisia sisältöjä ovat esimerkiksi Yleisradiolaissa mainitut saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat ja viranomaistiedotteet.
Julkisen palvelun sisällön määrittelee Yleisradiolain kolmannen luvun seitsemäs pykälä. Sen toisen momentin ensimmäinen kohta velvoittaa Yleisradion tukemaan kansanvaltaa:
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
Kotimaan osalta Yleisradio toteuttaa tämän tehtävän mallikkaasti. YLE ei kysele katsojalukuja televisioidessaan eduskunnan täysistuntoja, haastatellessaan päättäjiä tai järjestäessään keskusteluita ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
Yleisradion aluetoimitukset seuraavat puolestaan paikallista päätöksentekoa kunnissa ja maakunnissa.
Kansanvallan kolmannen tason, Euroopan Unionin Yleisradio kuitenkin sivuuttaa yhtä kevyesti kuin muutkin suomalaiset tiedotusvälineet. Yleisradio on akkreditoinut Brysseliin vain kaksi toimittajaa, yhden suomen- ja yhden ruotsinkielisen.
# # #
Yleisradiolakia ei tarvitse täydentää. Riittää, että julkiseen palveluun kuuluvan kansanvallan tukemisen ymmärretään koskevan myös Euroopan Unionin julkista päätöksentekoa.
Yleisradio sai juuri tuloihinsa 12 miljoonan euron indeksikorotuksen. Osa rahoista tulisi investoida Yleisradion EU-toimituksen vahvistamiseen. Kunnianhimoisena tavoitteena voisi olla yhtä Yleisradion 18 aluetoimitusta vastaavilla resursseilla varustettu Brysselin toimitus, joka uutisoisi suomalaisille yhteisen Unionimme asioista.
Eurooppaa seurattaisiin siis yhtä tarkasti kuin esimerkiksi Kymenlaaksoa, Lahtea tai vaikka Savoa.
Ehkä jopa äänestysprosentti EU-vaaleissa nousisi, kun ihmiset oppisivat, mitä vaaleissa valittavat mepit Euroopan Unionin parlamentissa oikeasti tekevät, ja miten parlamentin päätökset vaikuttavat myös meidän suomalaisten arkeen.
Espoon heikko työllisyystilanne vaatii toimia
Espoon työllisyysluvut ovat huolestuttavan heikot, näin on myös pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Saamamme aloitevastaus on kiitettävän huolellisesti valmisteltu ja kertoo jo suuresta määrästä tehtyjä tai ainakin suunniteltuja toimenpiteitä, joiden vaikutukset alkavat toivottavasti näkyä jo pian.Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että kaupunki jo ottaa huomioon palveluja ja investointeja hankkiessaan myös sosiaalisesti kestävän kehityksen ja työllistymiskysymykset, tätä lisää. Varojen vähetessä, [...]
Valtuutetut Elo ja Lauslahti: Espoon koulujen korjaustahdiksi kolme koulua vuodessa
Tiedote 19.8.2013 Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien poistaminen ja ennaltaehkäisy on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista tänä syksynä Espoossa. Kyse on lasten ja henkilökunnan terveydestä. Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Maanantaina 19.8. Hanna Kiljunen (kok.) teki asiasta valtuustokysymyksen. - Syksyn talousarvioneuvotteluissa on löydettävä rahat koulujen korjaustahdin kiirehtimiseen. Koulujen peruskorjauksia tulee tehdä
Koskaan ei ole oikea hetki päättää joukkoliikennerahoista
Olen hämmentynyt aamuisesta kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksesta, jossa annettiin lausunto HSL:n alustavasta talousarviosta 2014-2016. Eniten keskustelua herätti linjaus Espoon kuntaosuuden suuruudesta. HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoon merkittävin joukkoliikenteen käyttömeno, siis se raha jonka suuruus määrittelee kuinka paljon vuoroja pystytään ajamaan ja paljonko liput maksavat. Kuntaosuudella katetaan noin puolet joukkoliikenteen kustannuksista, toinen puoli tulee lipputuloista. Pohjaesitys oli,
Konsernijaosto 19.8.2013: katsaus Espoon yhteisöihin ja HSL:n budjettiin
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto tapaa ensi maanantaina. Esityslista löytyy täältä. Merkittävin asia on lausunto HSL:lle alustavasta talousarviosta. Mukana on myös katsaus Espoon yhteisöjen tilanteeseen.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Esityslista 19.08.2013 klo 8:00
3 Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle HSL:n alustavasta talousarviosta 2014-2016
HSL pyytää vaatimattomasti lausuntoa seuraavista asioista:
- strategiasuunnitelmasta,
- liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista,
- kuntaosuuksien tasosta
- lippujen hintojen keskimääräisistä muutoksista,
- tarkastusmaksun korottamisesta
- Kutsuplus-liikenteen kehittämisvaihtoehdoista
- kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella
- Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015
Hinnoissa on pohjalla muutaman prosentin nousu, painottuen kerta- ja arvolippuihin. Tämä on mielestäni ihan hyvä lähtökohta, parempi pitää kanta-asiakkuus (lipussa aikaa) suhteessa huokeana.
Selitekohdassa kirjoitetaan: "Espoo on asettanut tavoitteekseen HSL -kuntaosuuksien säilyttämisen vuoden 2013 tasolla. Näin ollen HSL:n tulee karsia alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2014-2016 esitettyjä menoja tai lisätä lipputuloja 0,9 milj. eurolla."
Tässä kohden olennaista on, viitataanko kuntaosuuksilla suhteellisiin vai absoluuttisiin lukuihin. Espoossa on linjattu, että kuntaosuus ei saa olla yli puolta joukkoliikenteen menoista: toisin sanoen puolet lipun hinnasta maksaa matkustaja ja toisen kunta. Jos edellisellä viitataan rahasummaan (“ei euroakaan enempää kuin viime vuonna”), muotoilu on ongelmallinen. Kun kaupunki laajenee, asukasmäärä ja matkamäärä kasvavat, on ihan loogista että myös kaupungin osuus kuluista kasvaa.
Espoon linjastoon on tulossa vain muutamia pienempiä muutoksia. Espoon puolen liikennöinti on kasvamassa hieman, 0,3 %.
Itse en osaa vielä sanoa mitä mieltä olen Luoman ja Mankin junaseisakkeiden lakkauttamisesti. Mankin seisakkeen voisi kyllä korvata esitetyn mukaisesti linjan 18 jatkolla, mutta tuntuu silti kummalliselta keventää raideliikenteen seisakkeita. Lisäksi yhteydet niin Helsigin kuin Kirkkonummen suuntaan olisivat vaihdollisia. Etenkin Luomassa (Kirkkonummen puolella) ei olisi helppoa järjestää korvaavia yhteyksiä, eli joukkoliikenteen taso vain heikkenisi. Ei hyvä.
Vantaan linjastosuunnitelman suhteen lausuntoluonnos on kriittinen: Espoon puolella ei ole oltu mukana valmistelussa, vaikka monet linjat vaikuttavat ja kulkevat myös Espoon puolella.
Itse pidän järkevän oloisena sitä, että Pohjois-Espoon seutubussit koukkaisivat Vihdintien sijaan kiinni Lentokenttärataan. Näin yhteydet paranevat myös muihin suuntiin kuin Helsinkiin.
Hieman jäin pohtimaan poikittaisia linjoja, esimerkiksi nykyistä linjaa 530. Sen vuoroväli pysyy ennallaan, vaikka lentokentälle vievän radan myötä voisi olettaa, että matkustajamäärät kasvaisivat.
Ennen kokousta tulen käymään läpi etenkin budjettiin liittyviä kohtia. Olennaisinta on, että joukkoliikenne pysyy vähintään nykytasolla tai mielellään paranee. Säästöjen nimissä pääkaupunkiseudulla ei saa hypätä kurjistumisen kierteeseen. Jos joukkoliikenteen satsataan vähemmän ja palvelutaso heikkenee, vähenevät matkustajamäärät. Matkustajamäärien väheneminen on sitten peruste vähentää satsauksia ja tarjontaa...
4 Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy -nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi (osittain Kh-asia)
Kaupunki osti alkuvuonna ns. Spondan kiinteistön (se Tapiolan keskustan talo jossa on ollut Marimekon myymälä). Kortteli jakautui kahteen yhtiöön. Nyt ehdotus on, että Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy sulautetaan yhteen.
Minusta tämä kuulostaa kaikin puolin järkevältä. Kaksi vierekkäistä (ja toisissaan kiinni olevaa) kaupungin omistaa yhtiötä laitetaan yhteen - ei tarvitse tuplabyrokratiaa ja kiinteistöjen remontointia jne. voi tarkastella samalla kertaa.
6 Välitilinpäätös kaupunginhallituksen konsernijaostolle raportoivista yhteisöistä
Välitilinpäätöksessä esitellään yleisellä tasolla 22 yhteisön tilannetta. Yhteisöillä tarkoitetaan yrityksiä ja kuntayhtymiä jotka Espoo joka omistaa kokonaisuudessaan tai osittain, tai joissa Espoo on mukana.
En ole vasta kuin silmäillyt yhteenvetoa, aion viettää yhteenvetojen parissa huomisen iltapäivän.
Silmäilin vasta raporttia alustavasti. Nyt en osaa sanoa asiasta enempää.
7 Kårkulla samkommunin taloussuunnitelma vuosille 2014 - 2016
Kårkulla samkommun järjestää ruotsinkielisiä palveluita “rannikkoalueella”, siis ruotsia puhuvilla alueilla.
Merkittävin asia on vääntö siitä minkä verran hinnat saavat nousta. Kårkullan ehdotys on 2,5 % vuodessa. Päätösehdotuksessa suostutaan maksimissaan 2,1 % hintojen nousuun (valtion arvio).
Minulla ei ole tähän vahvaa näkemystä. Aion kysyä miten toimitaan tilanteissa jossa asetettaisiin tiukempi menokatto, mutta se ylittyisi. Sinällään 2,1 ja 2,5 % välillä ei ole kovinkaan suurta eroa, joten eiköhän tuosta kompromissi synny.
Kaupunginhallitus 12.8.2013 raportti
Kokoustäyteisen päivän päätteeksi vielä raporttia kaupunginhallituksen tämän päivän päätöksistä. Alla vain asiat, joista syntyi keskustelua tai päätettiin esityksestä poikkeavasti. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Edustajien nimeäminen Suomen Kuntaliiton asettamaan neuvottelukuntaan Päätettiin, että valitaan yksi virkamies ja yksi luottamushenkilö. Virkamies on Barbro Högström ja Rkp nimeää luottamushenkilöedustajan. - Nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen Espooseen Kaikkien mielestä
Paljonko Espoon eri osissa on asukkaita per kirjastoneliö?
Aina aika ajoin asetan itselleni selvitystehtäviä. En katso valmiita tilastoja tai lukuja, vaan esitän kysymyksen ja etsin siihen vastauksen. Tämän kertainen pulmapähkinä on, miten paljon kirjastoneliöitä per asukas löytyy Espoon eri osista.
Puhuttaessa kirjastojen tarjonnasta useimmiten puhutaan kirjastojen määrästä. Välillä katsotaan myös kuinka paljon asukkaita asuu kävelymatkan päässä kirjastosta. Mutta myös neliöillä on merkitystä, onhan sillä vaikutusta kuinka paljon tilaa löytyy.
Käytettävissä olevan tilan tulisi myös ohjata investointeja. Onhan se nyt paljon reilumpaa rakentaa uusi kirjasto sinne missä on vähiten “kirjastotilaa” kuin sinne, missä on eniten.
Tässä kuviossa Espoo on suuraluejaon mukaisesti jaettu seitsemään osaan. Kunkin alueen kirjastoneliöt on sitten jaettu alueen asukasmäärä. Lopputuloksena syntyy suhdeluku, joka kertoo kuinka monta asukasta alueella asuu per yksi kirjastoneliö.
Mitä kuviosta voi päätellä:
(1) Paras tilanne on Leppävaaran ja Espoon keskuksen suuralueilla. Tilaa on käytössä enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Näillä alueilla ei ole ihan heti tarvetta uusille tiloille - eikä sellaisia muuten ole edes suunnitteilla.
(2) Matinkylä-Olarissa ollaan ihan Espoon keskiarvossa. Kirjasto Omenalle suunnitellaan noin 1000 neliötä suurempia tiloja uuden palvelutorin yhteyteen. Tämä nostaisi Matinkylän alueen hätyyttelemään kärkeä, Leppävaaran kantaan.
(3) Kauklahdessa tilanne on hieman huonompi kuin keskimäärin. Toisaalta alue on kompakti ja melko pieni, on hankala kuvitella minne päin Kauklahtea edes voisi rakentaa toisen kirjaston. Olennaisinta lienee pitää huoli siitä, että kukaan ei keksi sulkea Kauklahden kirjastoa.
(4) Pohjois-Espoossa on vain Kalajärven kirjasto. Yritin tähyillä karttaa ja miettiä mikä olisi luonteva paikka esimerkiksi Saunalahden tyyliselle kioskikirjastolle. Hajanainen asutus hankaloittaa asiaa. Paras mitä keksin on, että jonnekin Niipperin suuntaan saisi lisää kirjastotilaa - Niipperi on kasvanu kovaa tahtia, ja matkaa Kalajärvelle on jonkin verran. Jos omistaisin aikakoneen palaisin kymmenen vuotta taaksepäin ja lobbaisin sen puolesta, että Juvanpuiston koulun yhteyteen tehtäisiin kioskikikirjasto.
(5) Tapiolan alueella tilanne on miltei Espoon heikointa. Yllätyin tästä, vaikka eihän se oikeastaan ole yllätys - paljon asukkaita ja muutama kohtalaisen pieni kirjasto. Haukilahden kirjastoa esitettiin keväällä lakkautettavaksi (perusteena se, että Kirjasto Omena laajenee), mutta tämä idea torpattiin jo kaupunginhallituksessa. Tilastojen valossa en näe syytä sulkea Tapiolan alueelta yhtään kirjastoa. Voi olla, että Tapiolan kirjastolle voisi löytää uudet ja isommat tilat jossain vaiheessa. Toisaalta täytyy myöntää, että kyllähän ne nykyiset tilat ovat hienot.
(6) Espoonlahdessa tilanne on heikoin. Neljä pientä kirjastoa ei ole edes yhdessä Kirjasto Omenan kokoluokkaa, mutta asukkaita on lähes Hämeenlinnan verran... Itse summaan, että vaikka Lippulaivaan suunnitellaan aluekirjastoa, se ei voi tarkoittaa kaikkien alueen nykyisten kirjastojen sulkemista. Esimerkiksi Nöykkiön kirjasto on toisella puolella Länsiväylää, ihan eri asuinalueella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Taustatietoa: Tästä pääset Google driven taulukkoon josta löytyvät ovat Espoon kirjastojen koot, ja tekemäni taustavertailut.
Tila- ja asuntojaosto 12.8. investointisuunnitelma
Kunnallispoliittinen syksy käynnistyi tila- ja asuntojaoston kokouksella. Isoimpana asiana oli kesäkuussa pöydälle jätetty investointiohjelma vuosille 2014-2018. Päätimme esittää koulujen ja päiväkotien peruskorjausten jouduttamista sekä Matinkylän pitkään odotetun uimahallin toteuttamista tulevalla kaudella. Ohessa selostusta myös muista listan asioista. 3. Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion … Continue reading →
Tila- ja asuntojaosto 12.8.2013 raportti
Tila- ja asuntojaoston tämän aamuisessa kokouksessa teimme päätöksiä tulevan vuoden investointiohjelmasta. Matinkylän uimahallia ei pidä lykätä ja koulujen korjauksia on kiirehdittävä vielä nykyistä enemmän. Alla raporttia, esityslista avattuna löytyy täältä. - Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kh-Kv-asia) Hyväksyttiin esityksen mukaan, mutta keskusteltiin kustannusarvioiden ylittymisestä. Keski-Espoon huoltorakennuksen kustannusnousua selittää osaltaan se, että päätös toteuttamisesta on tehty