Tänään agendalla olivat vahvasti koulujen sisäilmaongelmat. Ennakkotiedoista poiketen Ari Konttas (kok.) tulikin maanpuolustuskurssilta puheenjohtamaan kokouksen, kun ryhmänsä oli velvoittanut nostamaan Viherlaakson koulun tilanteen esityslistalle. Muotoilimme yhdessä valmistelukehotuksen, joka kaupunginhallituksessa hyväksyttiin yksimielisesti. Samat asiat käsittelimme aamulla myös tila- ja asuntojaostossa, joten luottamushenkilöiden tahtotila on nyt vahvasti ilmaistu. Toivottavasti sama vahva yhteinen tahto pysyy myös, kun on…

Tässä tila- ja asuntojaoston aamuiset päätökset. Käytiin taas tärkeää keskustelua sisäilmaongelmien ja koulukorjausten hoitamisesta ja tehtiin muutoksia valtuustokauden tavoitteisiin sekä esitettiin lisää rahaa vuosikorjauksiin. Alla ne kohdat, joihin tehtiin muutoksia tai joista käytiin laajempaa keskustelua. Esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Aalto-yliopiston kirjeeseen liittyen virkamiehet totesivat, että tiloja…

Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt julkilausuman, jossa he vaativat nopeita toimia homekoulujen kunnostamiseksi. Tämä on hyvä asia, etenkin jos vaatimus laajennetaan kattamaan homekoulujen lisäksi muistakin sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit. Tämä jo pitkään muhinut ongelma on onneksi vihdoin tällä valtuustokaudella noussut … Continue reading →

P { margin-bottom: 0.21cm; }A:link { } Tässä tila- ja asuntojaoston maanantain kokouksen lista avattuna, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Useampi hankesuunnitelma ja budjetti käyttötalouden osalta. Säästöjä täälläkin, pitäisi kuitenkin varmistaa että on riittävästi ylläpitokorjausrahaa. - Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Aalto-yliopiston kirje, jossa tarjotaan mahdollisuutta etsiä Tapiolan koululle väliaikaisia tiloja yliopiston kiinteistöistä. Syynä…

Tässä maanantain kaupunginhallitusasiat. Pj. Ari Konttaksen ollessa estynyt pääsen johtamaan ensimmäistä kertaa kaupunginhallituksen kokouksen. Lista on melkoisen kevyt, löytyy kokonaisuudessaan täältä. - Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa (Kv-asia) Perussuomalaisten Simon Elon kysymys: Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoon kaupungin rekrytointiprosessissa syrjitään hakijoita näiden etnisen taustan perusteella. Vastauksessa todetaan, että kysymys koskee rekrytointia, joka on tapahtunut maahanmuuttajapalveluissa.…

Jätimme Risto Nevanlinnan kanssa maanantaina valtuustoaloitteen Porkkalan kansallispuiston edistämisestä. Aloitteen allekirjoitti myös 30 muuta valtuutettua. Aloitteessa ehdotetaan, että tulevan kansallispuiston osaksi liitetään myös Espoon saaristoa, kuten Pentalan ja Stora Herrön saaret. Kartalta katsoen nämä saaret ovatkin luonnollisena jatkumona Porkkalan alueelle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on esittänyt kansallispuiston perustamista Porkkalaan ja lukuisat alueen kunnat tukevat esitystä. Ympäristöministeri Niinistö onkin luvannut selvittää Porkkalan mahdollisuudet kansallispuistoksi. Alueen asukkaiden ja toimijoiden vahvaa tukea tarvitaan, jotta asia etenee selvityksestä todeksi.

Porkkala on pääkaupunkiseudun viherkehän merellinen helmi. Se on suosittu retkeilyalue, jossa voi kulkea rantakallioilla. Niemen kärjessä on uimapaikka ja maailmallakin tunnettu lintujentarkkailupaikka Pampskatan.

Kansallispuistostatus parantaisi retkeilymahdollisuuksia entisestään. Uusi kansallispuisto vahvistaisi rakennuspaineiden uhkaamaa pääkaupunkiseudun viherkehää, jonka itäpuoli sai viime vuonna tärkeän vahvistuksen Sipoonkorven kansallispuistosta.

Porkkalan kansallispuiston uudelleen perustaminen olisi historiallisesti merkittävä teko, sillä Porkkalassa oli kansallispuisto ennen kuin alue luovutettiin Neuvostoliitolle sotien jälkeen.

Linkki valtuustoaloitteeseen: Petalan ja Stora Herrön liittäminen tulevaan Porkkalan kansallispuistoon

Eilen pidettiin kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (taja), opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan (ovala) ja svenska rumin (sverum) yhteinen iltakoulu koulujen sisäilmaongelmista ja niihin puuttumisesta. Päätimme tilaisuuden järjestämisestä yhdessä ovalan pj. Sanna Lauslahden (kok.) kanssa ja virkamiehet ryhtyivät kiitettävällä aktiivisuudella valmisteluihin. Tilaisuuteen osallistui noin 40 luottamushenkilöä ja virkamiestä, lämmin kiitos kaikille läsnä olleille! Keskustelu osoitti, että tilaisuus tuli…

Valtuusto keskusteli tänään pitkään tärkeistä asioista: Tulevien vuosien talouden haasteista. Vihreiden ryhmäpuheessa Inka Hopsu esitti, että vihreiden ryhmä on valmis vähintään 0,5 %-yksikön veroprosentin korotukseen, jotta tärkeät peruspalvelut voidaan säilyttää. Haluamme välttää virheet, joita tehtiin 90-luvun juustohöylällä. Itse käytin puheenvuoron tilahallinnosta. Meidän pitää oppia investoimaan paremmin, minimoitava tyhjien tilojen määrä ja maksimoitava tilojen laatu. Puheenvuoroni

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 9.9.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehyksen käsittelyn yhteydessä. Kokouksessa tehtiin lisäysesitys kaupunginhallituksen esitykseen talouden tasapainottamisohjelman valmistelusta. Esityksessä haluttiin lukita veroäyri ja palvelutaso nykyiselleen. Se lopulta kaatuikin äänin 65-6, 3 tyhjää. Tämä pysäytti tänään. Lainaan … Continue reading →

7.9. Nyt, 95 vuotta myöhemmin me saamme elää Suomessa, jossa historia ei enää määrää, kuka saa leikkiä kenen kanssa.Arvoisa juhlaväki,

Suomen sisällissota, kansalaissota, vapaussota, punakapina, luokkasota, vuoden 1918 tapahtumat … ne repivät Suomen ja suomalaiset niin hajalle, ettei edes sodan nimestä ole lähes sadan vuoden kuluessa päästy yksimielisyyteen.

Käytän nyt nimeä Suomen sisällissota, ja pyydän jo etukäteen anteeksi, jos se loukkaa jonkun tunteita. Sellaista nimitystä vuoden 1918 tapahtumille ei kuitenkaan ole, ettei se loukkaisi kenenkään tunteita.

Sillä sisällissodan kauhut kaikuvat sukupolvien päähän.

Vielä minun lapsuudessani tiedettiin tarkkaan, kummalla puolella kenenkin isoisovanhemmat olivat olleet. Se määräsi, kenen kanssa lapset saivat leikkiä, ja nuoret seurustella.

# # #

Suomen sisällissodan poikkeuksellisen julmuuden ymmärtää vasta kun sitä vertaa muihin sisällissotiin.

Esimerkiksi, me olemme saaneet seurata uutisista Syyrian sisällissodan kauhuja jo yli kahden vuoden ajan.

Erityisen raakana ja väkivaltaisena pidetyssä konfliktissa on menehtynyt tähän mennessä jo yli 100.000 syyrialaista, lähes puoli prosenttia Syyrian väestöstä.

Suomen sisällissodan varsinaiset taistelut kestivät vain vajaat neljä kuukautta, mutta lopulta suomalaisista menehtyi Syyriaan verrattuna yli kaksinkertainen osuus ... kokonainen prosentti Suomen väestöstä.

… ja suomalaisten lisäksi sodassa kaatui tai teloitettiin lähes 3000 ulkomaalaista sotilasta.

Suomen sisällissodan julmuutta kuvaa armottomimmin ehkä se, että sodan runsaasta 32.000 uhrista vain vajaa kolmannes kuoli taistelukentällä. Loput teloitettiin, tai he menehtyivät vankileireillä.

Korkean kuolleisuuden vuoksi moni kutsuukin Suomen vankileirejä Euroopan ensimmäisiksi keskitysleireiksi.

# # #

Silti, harva, jos mikään paikka Suomessa ansaitsee muistomerkin niin kuin Ahvenkoski, paikka, jossa varsinaisen sodan viimeiset laukaukset ammuttiin.

Sodille ja sotien uhreille on pystytetty muistomerkkejä kautta historian. Myös Suomen sisällissodan muistoa vaalii monta paasia.

Mutta yksikään niistä ei ole kunnioittanut sodan päättymistä, muistanut sodan viimeistä laukausta ... kaikkien sitä edeltäneiden vuoksi.

Vaikka … eiväthän sodan kauhut tietenkään koskaan lopu sodan päättymiseen. Sen suomalaiset tietävät ehkä paremmin kuin mikään muu kansakunta. Sisällissota jätti jälkeensä 13.500 leskeä ja yli 14.000 orpoa.

Taisteluiden päättyminen oli kuitenkin lopun alku, kansakunnan toipumisen alku.

# # #

Suomen historian todellinen ihme on se, että kaiken koetun jälkeen, vain 20 vuotta myöhemmin, kahden erittäin vaikean vuosikymmenen jälkeen, suomalaiset pystyivät kaikista erimielisyyksistään ja katkeruudestaan … vihastaan … huolimatta yhdistämään voimansa ja puolustamaan yhteisen Suomen itsenäisyyttä …

ja vielä senkin koettelemuksen jälkeen suomalaiset pystyivät yhdessä rakentamaan sen Suomen, josta meidän sukupolvemme saa nykyään olla ylpeä.

Toki välillä riidellen mutta silti … yhdessä.

Ja nyt … 95 vuotta myöhemmin me saamme elää Suomessa, jossa historia ei enää määrää, kuka saa leikkiä kenen kanssa.

Ja juuri siksi … Suomen historia antaa myös toivoa monelle kansakunnalle.

Eri puolilla maailmaa, monet kansakunnat ovat nyt samassa tilanteessa kuin Suomi vuonna 1918, tai 20-luvulla.

Aseellinen konflikti voi olla ohi, kuten Pohjois-Irlannissa, Libyassa tai Perussa, mutta viha kytee edelleen.

Belfastilainen ystäväni vammautui runsas vuosi sitten lopuksi ikäänsä, kun eksyi illalla väärään kaupunginosaan.

Suomen esimerkki kuitenkin todistaa, että yhteistyö … kunnioitus ja viimein myös sovinto ja luottamus … on mahdollista yli vanhojen rintamalinjojen.

Se on se perintö … ja opetus, jota me suomalaiset emme saa unohtaa kun kohtaamme yhdessä uusia haasteita.

Kansakunnan repiminen hajalle on paljon helpompaa kuin sen kokoaminen uudelleen.

# # #

Hyvät kuulijat,

Tie sovintoon ja keskinäiseen luottamukseen on pitkä ja vaikea.

Mutta … ennen sitä tarvitaan rauha. Se viimeinen laukaus.

Ja sitä me olemme täällä tänään muistamassa.

… Rauhaa.

¤ ¤ ¤

Muistomerkin sijaintipaikka.

Jo pitkään on vaadittu metsälain muutosta edistämään metsänomistajien valinnanvapautta ja luonnon monimuotoisuutta. Nyt metsäluontomme köyhtyy liian tehokkaan metsänhoidon takia. Kaksi kolmasosaa metsätyypeistä on uhanalaisia ja metsissämme elää 814 uhanalaista lajia.

Metsänhoitoa monipuolistamalla on mahdollista palauttaa metsiin niiden luontaisia rakenteita ja elinympäristöjä sekä tukea lajiston säilymistä.

Metsälain muutos on tullut eduskunnan käsittelyyn. Laissa on sekä hyviä asioita että sellaisia asioita, joihin toivon eduskunnan käsittelyssä vielä muutosta.

Uuden metsälain tärkeä tehtävä on edistää vaihtoehtoisia metsänkäyttömenetelmiä, joissa sallitaan erirakenteisuus, eri-ikäiset, erikokoiset ja erilajiset puut, eikä puustoa kaadeta avohakkuilla. Osa puista voi jäädä lahopuuksi metsään monimuotoisuutta lisäämään. Metsä tuottaisi myös jatkuvasti hyvälaatuista tukkipuuta poimittavaksi. Se takaa omistajalleen tasaisemman tuoton ja poistaa velvoitteen istuttaa taimet, kun siemenpuut hoitavat uudistumisen. Metsälain muutosehdotus lisää metsänomistajien valinnanvapautta.

Lain valmistelun yhteydessä on kuitenkin ympäristöjärjestöjen ja tutkijoiden taholta annettu kritiikkiä, ettei lakiehdotuksessa huomioida uhanalaisia luontotyyppejä riittävästi ekologiseen tarpeeseen nähden. Valiokuntakäsittelyssä on tarkkaan käsiteltävä kriittiset pykälät ja niiden parannusehdotukset. Huolta on herättänyt mm. metsätaloustoimissa säästettävien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritteleminen kooltaan pienialaisiksi. Vaarana on, että taloudelliset seikat painaisivat enemmän kuin poikkeuksellisen arvokkaan kohteen suojelu.

Keskeistä on myös, että asetusluonnoksen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyä koskevasta pykälästä on poistettava kohta, jonka mukaan 25 % arvokkaan elinympäristön puustosta saisi hakata.

Metsälain käsittelyssä tulisi huomioida myös energiapuun korjuun vaikutuksia. Laissa pitäisi asettaa rajat korjuualalle jätettävien kantojen ja hakkuutähteiden osuudesta, sekä korjuulle sallituista kasvupaikoista.

Hyvä asia monimuotoisuuden turvaamiseksi on se, että laki mahdollistaa paremmin esim. tiettyjen ojitettujen alueiden ennallistamisen suoksi. Tämä muutos on tervetullut lisä uhanalaiselle suoluonnolle.

Toisaalta laissa on vielä ristiriitainen yksityiskohta metsän uudistamisvelvoitteesta. Lakiesityksessä turvemailla tapahtuvan metsänhakkuun jälkeisen metsänuudistamisen velvoite osittain poistetaan. Uudistuksen tavoite on hyvä: eli poistaa tilanne, jossa metsälaki velvoittaa maanomistajan tekemään kunnostusojituksen ja istutuksen myös epäonnistuneella ojituskohteella, jossa puunkasvatus ei ole taloudellisesti järkevää. Tarkoitus on hyvä, mutta asetettu raja (1m3/ha kasvu) on niin tiukka, että suuri osa taloudellisestikin täysin kannattamattomista kohteista jää yhä ”pakkouudistuksen” piiriin.

Tämä turvemaiden metsätaloudellisen uudistamisvelvoitteen raja tulisi poistaa kokonaan. Se mahdollistaisi metsänomistajille taloudellisuuden optimoinnin. Ja suoluonnon monimuotoisuutta voidaan samalla edistää, kun annetaan suon palautua luonnontilaan.

Tässä raportti kaupunginhallituksen eilisestä kokouksesta. Alla asiat, joista käytiin keskustelua tai tehtiin muutoksia. Esityslista avattuna löytyy täältä. Pisimmän keskustelun kirvoitti poikkihallinnollisten ohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen. Lisäasiana Leppävaaran uimahallin 10 miljoonalla noussut kustannusarvio. Ei olisi tällaista kaivattu tässä taloustilanteessa. - Uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2013 Tässä yhteydessä keskusteluun nousi se, että kaupunginarkkitehdin

Tiedote 31.8.2013Espoon Vihreät ottavat ilolla vastaan hallituksen päätöksen perustaa Helsingin seudulle metropolihallinto, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Kaikkien seudun kuntien vihreät ovat kannattaneet metropolihallintoa ja Espoon Vihreät pitävätkin nyt tehtyä päätöstä erittäin tärkeänä edistysaskeleena kuntarakenteen uudistamisessa.”Toivon, että hallituksella on rohkeutta antaa metropolihallinnolle riittävästi valtaa sekä vahva rahoitus, kun näistä jatkovalmistelussa päätetään”, sanoo Espoon vihreiden valtuustoryhmän [...]

Maanantain kaupunginhallituksessa esityslista on melko kevyt. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Saattaa olla, että keskustelua käydään myös hallituksen eilisestä metropolipäätöksestä. Päätös tuli parahiksi, kun pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä aloitti yön yli reissunsa Tallinnaan. Olin varautunut siihen, ettei seudun keskeisistä kysymyksistä voida taaskaan keskustella avoimesti, vaan toisia kyräillään poteroista. Nyt hallituksen päätös teki metropolista totta ja täytyy sanoa, että

Hallitus on eilen päättänyt paketin rakenteellisista toimista. Ne edistävät julkisen talouden tasapainottaimista ja työllisyyttä. Joukossa on paljon hyviä muutoksia esimerkiksi työttömien työllistymisen edistämiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että työttömälle jää työnteosta käteen tuloja ilman että ansiotaso heti heikenisi. Kun etuudet eivät heti leikkaudu, työttömän on helpompi ottaa vastaan lyhytkin työ ja päästä kiinni työn syrjään.

Joukossa on paljon kipeitäkin, eikä välttämättä niin tehokkaita asioita työllistämisen kannalta. Minulle vaikeaa on se, että subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajattaisiin, esimerkiksi silloin kun vanhempi on hoitovapaalla. Jatkovalmistelussa on tärkeää, etteivät muutokset ole kohtuuttomia perheiden ja lasten hyvinvoinnin kannalta. On huomioitava perheiden tilanteet ja sosiaaliset kysymykset. Ja päivähoidon on oltava jatkossakin mahdollista edes puolipäiväisesti jokaiselle lapselle lapsen edun vuoksi.

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus hyvään päivähoitoon. Päiväkodissa lapsi on turvallisten aikuisten seurassa, voi syödä lämpimän aterian, leikkiä, ulkoilla, touhuta ja askarrella ikätoverien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää perheissä, joissa on työttömyyttä, uupumista tai päihdeongelmia. Työttömätkin vanhemmat voivat aktiivisesti hakea töitä tai ottaa vastaan lyhyen työn, kun päivähoito on jo järjestetty. Ennen kaikkea päivähoidon tuoma säännöllisyys tuo turvallisuutta niin lasten kuin aikuistenkin elämään. Jos tätä oikeutta rajataan tai mahdollistetaan kokopäivähoito vain sosiaalisin perustein, kun vanhemmat ovat kotona, luodaan uusi byrokraattinen seurantajärjestelmä. Kaikkein heikoimmat eivät välttämättä osaa etua hakea tai pelkäävät leimautuvansa sosiaalisiksi tapauksiksi. Subjektiivinen päivähoito-oikeus asettaa kaikki lapset tasa-arvoiseen asemaan.

Subjektiivisen päivähoidon rajaus ei ole työtä edistävä rakenteellinen toimi, vaan voi päinvastoin eristää ja syrjäyttää perheitä. Hallitus on jo tehnyt päätöksen päivähoidon maksu-uudistuksesta, joka kannustaa valitsemaan osa-päivähoitoa, kun asiakas maksaa jatkossa vain niistä tunneista, kun lapsi on päivähoidossa. On viisasta odottaa tämän uudistuksen vaikutuksia esimerkiksi osapäivähoidon kysyntään. Kaikkein heikompiosaisilta, kuten työttömien perheiltä, oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa ollenkaan. Aion seurata tiiviisti jatkovalmistelua tämän ja monen muun linjatun asian tiimoilta.