Kaupunginhallitus 14.10.2013 raportti
Harvinaisen helppo kaupunginhallituksen kokous tänään. Kaikki asiat päätettiin esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen aluksi saimme esittelyn tuoreesta Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportista, jota sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona. Hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä Espoossa ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Raportin mukaan hyvin huolestuttavaa on pienituloisuusrajan…
Suurpedot Suomen luonnossa
Vihreä eduskuntaryhmä järjesti 10.10 tilaisuuden, jossa kuultiin suurpetojen uhanalaisuudesta ja kannanhoitosuunnitelmista. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin suojelemia lajeja. Karhu ja ilves ovat Punaisen kirjan uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneita, susi erittäin uhanalainen ja ahma äärimmäisen uhanalainen. Suomi on suuri laajojen metsäalueiden maa, joten elintilaa Suomen luontoon kuuluville eläimille löytyy kyllä. Esimerkiksi susia Suomen riistakeskuksen laskelmien mukaan on noin 120 yksilöä. Yksi keskeinen syy suurpetokantojen pienuuteen on salametsästys.
Tilaisuudessa haettiin ratkaisuja, joista yksi on eittämättä se, että asukkaiden näkökannat huomioidaan. Neuvonta ja avoimuus on tärkeää. Ruotsissa tähän on kehitetty hyvä toimintamalli ja meille Suomeenkin on vihdoin saatu susineuvoja. Luontaisesti villit suurpedot kaihtavat ihmistä, eikä lajin uhanalaisuuden vuoksi kannanhoidollista metsästystä sallita. Mutta vahinkoa aiheuttavat yksilöt voidaan poikkeusluvalla poistaa, jos on yhteiset pelisäännöt suojelulle. Ennaltaehkäisevä petoaita ja koulukyydit vaativat rahoitusta ja keskeistä on myös se, että petovahingot esimerkiksi porotaloudelle korvataan rahallisesti.
Susien gps-pantaseurannasta on saatu tärkeää tietoa lajin käyttäytymisestä, reviireistä sekä laumojen ja kantojen koosta. Eläimet vaeltavat pitkiäkin matkoja ja laumat toisinaan jakaantuvat saalistamaan hirvieläimiä. Suurpetoihin liittyvä tutkimus on Suomessa hyvin perusteellista ja korkeatasoista.
Parhaiten petokannoistamme on menestynyt ilves, sillä ilveksiä on nyt enemmän kuin koskaan. Valoa on nähtävissä muidenkin lajien suojelulle, kun suurpetopolitiikan uudistus tehdään huolellisesti huomioiden lajin biologia, luonnon monimuotoisuus, mutta myös sosiaaliset kysymykset ja poroelinkeino. Suurpetopolitiikan evaluoinnin alustavia tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä.
10.10 järjestetyssä informaatiotilaisuudessa Janne Pitkänen (Maa- ja metsätalousministeriö), Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus), Riku Lumiaro (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja Matti Osara (Ympäristöministeriö) pitivät ansiokkaat alustukset. Kiitos heille kaikille.
Lastensuojelun asiakasluvuista
Viikonloppu kului lueskellessa valtuuston ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousmateriaaleja. Yhdessä näistä ilmenevät seuraavat asiat. Espoolaista lapsista 7,5% oli jossain vaiheessa vuoden 2012 aikana lastensuojelun asiakkaina.
Mutta: alle puolella tuosta ryhmästä todettiin selvityksen jälkeen lastensuojelutarve.
Viime vuosien voimakas kasvu lastensuojeluntarpeessa selittyy ainakin osittain lakimuutoksella, joka on madaltanut ilmoituskynnystä ja lisännyt siten ls-ilmoituksia.
[Ja ihmiset, tehkää ennemmin se lastensuojeluilmoitus kuin olkaa tekemättä, jos epäilette lapsen kaltoinkohtelua. Parempi "turha" ilmoitus kuin apua vaille jäänyt lapsi.]
Huomionarvoista on myös, että lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista lähemmäs 30%:lla on maahanmuuttajatausta.
Lastensuojelun asiakasmäärän kasvuun on siis useita syitä.
Osa perheistä päätyy lastensuojelun asiakkaiksi myös siksi, että kevyempiä tukimuotoja ei ole ollut saatavilla. Lapsiperheiden perhetyötä ei ole tarjottu perheisiin, joissa on kouluikäisiä lapsia. Tämä on selkeä epäkohta, myös muissa kuin pikkulapsiperheissä koetaan kriisejä. Jos lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät toimi, myös tämä aiheuttaa painetta lastensuojeluun.
Myös lapsiperheköyhyys on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Huono taloudellinen tilanne ei tietenkään suoraan aiheuta lastensuojelun tarvetta, mutta köyhyys on suuri stressitekijä ja pienituloisuus saattaa altistaa syrjäytymiselle.
Lastensuojeluntarpeen ehkäisy on joka tapauksessa tärkeää ja se vaatii toimia useammalla eri yhteiskunnan sektorilla (maahanmuuttajaperheiden tukeminen ja kotouttaminen, terveyspalvelut, varsinkin kouluterveydenhuolto ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, kevyemmät perheiden tukimuodot, väkivallan vastainen työ, työ- ja elinkeinopolitiikka...).
Ajoissa auttaminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös kustannustehokasta.
Yhden lapsen laitossijoitus maksaa vuodessa noin 90 000 euroa. Samalla rahalla saa esimerkiksi 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla, 3000 tuntia kotipalvelua ja 7 vuotta intensiivistä perhetyötä. (Lähde THL)
Lopuksi linkki espoolaisten hyvinvoinnin tila -dokumenttiin. Paljon kiinnostavaa tilastotietoa.
Kaupunginhallitus 14.10.2013 Parkkipaikka-aloitteita ja luonnon monimuotoisuusohjelma
Surullisena olen seurannut viime päivien tapahtumia. Vuonna 2006 Heidi Hautalan presidentinvaalikampanjan slogan oli ”puolustusvoima”. Heidi on puolustanut rohkeasti ja avoimesti ympäristöä ja ihmisoikeuksia maailmassa, jossa arvot tuntuvat vain kovenevan. Kiitos Heidi! Ja tästä vaan voimaa jatkaa omalla vihreällä saralla, maanantaina taas kaupunginhallituksen kokous. Alla tällä kertaa melkoisen kevyt lista avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. -…
Valtuusto 9.9. Talouden kehys ja Leppävaaran uimahalli
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Tässä raportti syyskuun valtuuston kokouksesta. Leijonanosa kokouksesta käytettiin keskusteluun taloudesta. 3 Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Tämä oli demareiden paikka. Jussi Päiviön tilalle nimitettiin Juhani Mäntylä ja tämän varajäseneksi Arto Huhtala. 4 Vuoden … Continue reading →
Tila- ja asuntojaosto 7.10.2013 raportti
Tässä tila- ja asuntojaoston tämän aamuiset päätökset niiltä osin kun tehtiin pohjaesityksestä poikkeavia päätöksiä tai käytiin tärkeää keskustelua. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella AVAIN Asumisoikeus Oy hakee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) korkotukilainaa asumisoikeustalon rakentamista varten. Jukka Kilpi (sit.) esitti ettei hakemusta puollettaisi, koska Avaimen yleishyödyllisyysasema on kyseenalainen…
Tila- ja asuntojaosto 7.10.2013 asunto-ohjelma ja koulukorjaukset
Tässä tila- ja asuntojaoston ensi maanantain lista avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoina asioina asunto-ohjelman luonnoksen käsittely sekä tilannekatsaus kouluinvestointeihin. Espoon Vihreät järjestää oman asuntopoliittisen seminaarin ke 9.10. Tervetuloa sinne kertomaan, millaista asuntopolitiikkaa Espoossa pitäisi tulevalla valtuustokaudella harjoittaa. Lista-asiat: - Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella AVAIN Asumisoikeus Oy hakee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta…
Pidetään äitiyspakkaus laadukkaana ja monipuolisena
Eduskunnan naiskansanedustajien verkosto esittää valtion ensi vuoden budjettiin lisärahaa äitiysavustukseen.
Äitiysavustus on jäänyt merkittävästi jälkeen muusta kustannuskehityksestä, sillä sitä on korotettu viimeksi vuonna 2001. Elinkustannusindeksillä korjattuna äitiysavustuksen olisi pitänyt tänä vuonna olla yli 170 euroa. Äitiysavustuksen korottaminen vaikuttaa suoraan äitiyspakkaukseen, sillä pakkauksen hankinta-arvo on sama kuin avustus.
Hallituksen talousarvioesityksessä mainitaan, että äitiyspakkauksen sisältöä tarkistetaan raaka-aineiden hinnannoususta johtuen. Pakkauksessa olevien tuotteiden laadun ja kotimaisuuden kannalta on parempi korottaa äitiysavustukseen käytettävää summaa vastaamaan kuluttajahintojen nousua. Näin turvataan äitiyspakkauksen monipuolisuus ja hyödyllisyys sekä tuetaan suomalaista yrittäjyyttä sekä työllisyyttä.
Äitiyspakkauksen tuotteet kilpailutetaan vuosittain. Se on mahdollistanut pakkauksen sisällön säilymisen monipuolisena ja laadukkaana, vaikka hinnat ovat vuosien myötä nousseet merkittävästi. Hankinnassa Kela pyrkii lähtökohtaisesti varmistamaan sen, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita pienten lasten käyttöön ja että niiden valmistamisessa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Myös ympäristöystävällisyys otetaan kilpailutuksessa huomioon.
Jos äitiysavustuksen määrää ei koroteta, pakkaukseen ei voida valita samaa määrää tuotteita kuin aikaisemmin. Jos pakkaukseen valittavien tuotteiden laatu ja määrä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, äitiysavustuksen määrää tulisi korottaa yleistä kustannuskehitystä vastaavalla määrällä eli 40 eurolla. Eduskunnan naisverkosto ehdottaakin talousarvioaloitteessaan korotusta, mikä lisäisi valtion menoja 2,8 miljoonaa euroa.
Naisverkosto esitti jo viime vuonna äitiysavustukseen korotusta. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2014 lisäys oli huomioitu, mutta hallituksen budjettiesitykseen lisäys ei päätynyt. Myös ministeri Huovinen korosti budjetin lähetekeskustelussa asian tärkeyttä ja sitä, että korvauksen taso on jäänyt jälkeen kustannusten noustessa. Äitiyspakkaus on tärkeä etuus lapsiperheille, joten sen rapauttaminen ei ole järkevää.
Johanna Karimäki
Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja
Varhaiskasvatusjaosto 3.10.2013: ilta-, viikonloppu- ja ympärivuorokautinen päivähoito
Espoon vihreät: Puhdas teknologia ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat Espoolle mahdollisuus
Kannanotto 1.10.2013 Tiede osoittaa, että valtaosa ilmastonmuutoksesta johtuu ihmisen tuottamista päästöistä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uuden raportin mukaan maailman keskilämpötila voi nousta yli neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöjä ei rajoiteta olennaisesti. Lämpenemistä voidaan hidastaa ja lämpenemisen pahimmat vaikutukset estää, mikäli riittävän kunnianhimoiset päästötavähennysvoitteet toteutuvat. Espoolla on erinomaiset mahdollisuudet toimia suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa – ja…
Kaupunginhallitus 30.9.2013 raportti
Eilen kaupunginhallituksessa eniten keskustelutti lausunto sote-uudistuksen väliraportista. Kokouksen jälkeen jatkettiin talousiltakoululla, jossa virkamiesten synkkien talouslukujen jälkeen pohdittiin säästökohteita ja tuottavuuden parantamiskeinoja. Keskustelu oli hyvä ja rakentava. Toivottavasti evästykset menivät perille valmistelua varten. Alla raportti kokousasioista niiltä osin kun päätösesityksiin tuli muutoksia. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Totesimme, että…
Konsernijaosto 30.9.2013: Espoon kanta joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluun
- Noin saman mittaiset matkat olisivat samanhintaisia.
- Systeemi on selkeämpi. Olen vahvasti sitä mieltä, että yksi joukkoliikenteen käytön kasvun este on sekavassa hinnoittelussa ja reitistössä. Selkeyttämällä voi houkutella paremmin satunnaisia käyttäjiä.
Kaupunginhallitus 30.9.2013 Lausunto sotejärjestämislaista, Niittykummun metroasema ja Leppävaaran uimahalli
Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Kokouksen jälkeen on kh:n iltakoulu talousasioista. Tarkoitus on kuulla ja evästää budjetin valmistelusta. Lista-asiat: - Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennusten siirtäminen apporttina Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiöön sekä kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen otettavalle lainalle (osittain kv-asia) Valtuusto on 28.4.2008 päättänyt koulujen peruskorjausten…
Kymmenen vuotta paikallispolitiikkaa: kaksi ja puoli vuotta työtä, ainakin 546 kokousta ja palkkiota vajaat viisi euroa per tunti
Olen ollut mukana politiikassa kymmenen vuotta. Esittelen nyt kuinka paljon minulla on mennyt aikaa politiikkaan, kuinka monissa kokouksissa olen istunut ja kuinka paljon olen saanut korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta. Poimin mukaan kaiken politiikkaan käyttämäni ajan, en vain kokouksia joista maksetaan palkkaa. Tämä siksi, että politiikka on yksi iso kokonaisuus. Esityslistan lukemista, siitä keskustelemista tai kokouksiin osallistumista ei voi erottaa toisistaan.
Poliittinen historiani lyhyesti
Liityin Espoon vihreisiin vuonna 2003. 2003 ja 2004 lähinnä tutustuin toimintaa, hakeuduin mukaan paikallisyhdistykseen (Kanta-Espoon vihreät) ja olin ehdolla kunnallisvaaleissa 2004.
Poliittisen uran voi jakaa karkeasti kolmeen:
- totutteluvaihe 2003-2005 (järjestörooleja ja perusturvajaosto)
- lautakuntavaihe 2006-2008 (järjestörooleja ja sosiaali- ja terveyslautakunta)
- kaupunginhallitusvaihe 2009-2012 (ensin kaupunginhallituksen vara- ja myöhemmin varsinainen jäsen)
Tarkempi tieto luottamustehtävistäni löytyy täältä.
Olen ollut ehdolla kunnallisvaaleissa 2004, 2008 ja 2012, sekä eduskuntavaaleissa 2007.
Ajankäyttö: politiikkaan menee kolmesta viiteen “työkuukautta” vuodessa
Oheisesta kuviosta näkee, että politiikka vie helposti mukanaan. Jo vuonna 2004, jolloin vasta aloittelin, aikaa politiikkaan meni parisataa tuntia. Jo seuraava vuonna 300 tunnin raja meni rikki.
Jos arvioidaan että vuodesta noin pari kuukautta on paikallispolitiikan kannalta hiljaista aikaa, niin esimerkiksi 2006 aktiivisina kuukausina politiikkaan meni vajaat 50 tuntia kuussa, eli suurin piirtein 12 tuntia viikossa.
Vuosina 2005-2008 luottamustehtäväni pysyivät pääosin ennallaan, tosin nousin kesken vaalikauden 2006 sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Näinä vuosina Espoon vihreiden varapuheenjohtajuus sekä Kanta-Espoon vihreiden puheenjohtajuus veivät aikaa.
Vuosina 2007 ja 2008 ajankäytöstä lohkaisivat lisäksi tuntuvan siivun eduskunta- ja kunnallisvaalit - ja tästä syystä aikaakin meni jo päälle 500 tuntia vuodessa.
Luottamustehtäväni menivät uusiksi vaalikaudelle 2009-2012. Luovuin monista järjestöpuolen rooleista - aikansa kutakin. Sen sijaan olin alkuun kaupunginhallituksen varajäsen, ja myöhemmin jäsen. Kunnallisista luottamustehtävistä kaupunginhallitus on sekä sisällöllisesti että ajankäytöllisesti kuormittavimmasta päästä: kokouksia on usein, tarvitsee perehtyä oikeastaan ihan kaikkeen kunnan ja kuntakonsernin toimintaan, ja myös “oheisvelvoitteita” on runsaasti.
Edellämainittu näkyy myös ajankäytössä, aikaa meni viitisensataa tuntia vuodessa. Vaan kun loppuvuodesta 2010 alkaen olin kaupunginhalllituksen varsinainen jäsen, aikaakin meni vuositasolla runsas kuukausi enemmän.
Näiden vuosien ero on yllättävänkin pieni, mutta syy on ymmärrettävänä. Varajäsenenä luin samat paperit lähes yhtä huolella lävitse, ja osallistuin samaan malliin vihreiden kaupunginhallitusryhmän kokouksiin, ja oikeastaan kaikkeen muuhun toimintaan kuin virallisiin kokouksiin.
Kuukausityöajan laskin kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti 153 työtunnin mukaan. Ajankäyttö voi tuntua hurjalta, mutta kannattaa huomioida että politiikassa ei lomia juuri pidetä - lauantai ja sunnuntai ovat mitä tehokkaimpia päiviä harrastaa politiikkaa.
Kun viikossa on kunta-alalla 36,5 työtuntia, niin kahden tunnin aherruksella per päivä pääsee jo 14 työtuntiin politiikan saralla. Tämä 14 tuntia toteutuu ihan heittämällä: 2-3 kokousta joiden kesto on 2-5 tuntia, ja sähköpostia ja papereiden lukua loppuina iltoina...
Virallisten luottamustehtävien ja muun ajankäytön suhde
Yksi mielestäni kiinnostavimmista kuvioista on ns. virallisen luottamustehtävän hoidon (esim. kokoukset, seminaarit) ja muun ajankäytön suhde.
Suunnilleen kolmasosa politiikan viemästä ajasta on virallista toimintaa, josta myös maksetaan kokous- ja muita palkkioita. Miltei kaksi kolmannesta ajasta on muualla kuin kokoushuoneissa tapahtuvaa, edellämainittua tukevaa "puurtamista" josta ei jää virallisia merkintöjä pöytäkirjoihin.
Palkkiot: Palkkioita kymmenessä vuodessa yli 60 000 euroa
Kymmenen vuoden aikana olen saanut palkkioita luottamustehtävien hoitamisesta yli 65 000 euroa. Nämä tulot ovat pääosin virallisten kokousten kokouspalkkioista. Tosin olen ollut miltei kaikissa vaaleissa vaalitoimitsijana. Tästä kahden päivän erillisestä rupeamasta per saa ihan kohtalaisen korvauksen.
Lisäksi olen saanut vuosikymmenen aikana hieman yli 1000 euroa lahjoituksena vaalikampanjoihini. Kiitos vaan tästä tukijoilleni.
Jos kokonaispalkkion jakaa kymmenelle vuodelle olen saanut luottamushenkilötehtävistä korvauksia yli 6000 euroa vuodessa, tuntipalkan ollessa hieman päälle 13 euroa tunnissa. Jos tekisin tällä tuntipalkalla kuukausitöitä, palkka olisi hieman alle 2000 euroa kuukaudessa. Olen toiselta koulutukseltani lähihoitaja, ja lähihoitajan peruspalkka kuntasektorilla on noin 2000 euron tienoilla. Samoista summista siis puhutaan.
Käytännössä olen kuitenkin saanut korvauksia huomattavasti enemmän viimeisen neljän vuoden aikana kuin ensimmäisen kuuden vuoden aikana.
Politiikkaan suoraan liittyvät menot
Suoraan politiikaan liittyviin menoihin olen kirjannut vaalien kustannukset, Espoon vihreiden jäsenmaksut sekä vuosille 2006-2008 pienen määrän matkakuluja. Tällöin Espoon vihreiden varapuheenjohtajana ja eduskuntavaaliehdokkaana reissasin Uudellamaalla enemmän kuin yleensä.
Julkisia kulkuvälineitä olen käyttänyt ahkerasti päästäkseni kokouksiin, mutta virallisista kokouksista maksetaan matkakulut, ja muutoinkin minulla on useimmiten ollut kuukausikortti työn tai opintojen takia. Muita matkakuluja en ole siis laittanut politiikan piikkiin.
Menoja on tullut etenkin vaaleista: runsaan 9000 euron menoista yli 8500 euroa on mennyt kolmiin kunnallisvaleihin ja yksiin eduskuntavaaleihin. Edellisestä kuvasta näkee sen, kuinka olen ollut ehdolla vaaleissa vuosina 2004, 2007, 2008 ja 2012.
Ja sitten verottaja koputtaa ovelle...
Seuraavaksi osoitan kuinka 13 euron tuntipalkasta omalle tililleni on päätynyt vain alle viisi euroa. Tämä on asia joka unohdetaan - politiikka on harastus josta maksetaan, mutta joka myös maksaa paljon.
Palkkiot ovat veronalaista ansiotuloa. Käyn nyt läpi mitä sadalle ansaitsemalleni eurolle tapahtuu. Veroprosenttina olen käyttänyt 31 %. Se on hieman alakanttiin, mutta en lähtenyt hakemaan veroarkistoista kymmenen vuoden takaisia verotietojani. Alkuun opiskelijana veroprosenttini oli pienempi, ja nyt se on tuota suurempi.
Allekirjoittaneen jälkeen suurin hyötyjä on verottaja 31 % osuudella luottamushenkilökorvauksistani. Sadasta eurosta lähtee siis verottajalle 31 euroa. Hieno asia, ja hyvinvointiyhteiskunta kiittää.
Samaisesta sadasta eurosta 20 euroa lähtee Espoon (ja joissain tilanteissa Uudenmaan) vihreille niin sanottuna puolueverona. Näillä rahoilla maksetaan vaalikampanjat, yhdistyksen toiminta, palkat, tilaisuudet ja lehtien painamiset jne. Verottajaa tämä puoli ei kiinnosta, eli maksan veron sadasta eurosta vaikka Espoon vihreiden maksun jälkeen minulla on jäljellä vain 80 euroa.
Puoluevero on verovähennyskelpoista, eli tästä summasta saa ehkä noin kolmanneksen takaisin verotuksen yhteydessä. Tätä kompensoin näissä laskelmissa sillä, että 31 % veroprosentti on alakanttiin, lisineen veroprosentti on todellisuudessa korkeampi.
Näin sadan euron palkkiostani muihin taskuihin on jo mennyt 51 euroa. Kun tästä summasta vähentää vielä vaalien osuuden, 12 euroa, tosiasiassa saan tililleni noin 37 % eli runsaan kolmasosan siitä mitä tilinauhassa tulee. Tuntipalkkana tämä tekee hieman noin 5 euron tuntipalkkaa. Lisäksi muiden tulojen verotus kovenee, joka pienentää hieman tuota viiden euron palkkiota.
Politiikan harrastaminen kiristää myös päivätyön verotusta, esimerkkinä vuosi 2012
Sitten hyppään monimutkaisempaan matematiikkaan. Jotta pääsen näkemään mikä on politiikan todellinen vaikutus tuloihini, pitäisi verrata politiikan harrastamista siihen, että ei harrasta politiikkaa. Tässä kohden tarkastelen vain vuotta 2012, olisi työlästä lähteä laskemaan tätä jokaisen vuoden kohdalta erikseen.
Tuloni päätoimesta ovat noin 50000 euroa. Tähän tulee päälle 17655 euroa palkkioita luottamustoimesta. 50 000 euron tuloilla veroprosentti olisi 26 %, mutta 67 655 euron tuloilla veroprosentti olisi 30 % (lähde: Verohallinnon veroprosenttilaskuri).
50 000 euron työtuloistani tuloista maksaisin veroja ilman luottamustehtäviä 13 000 euroa, mutta luottamustehtävien kanssa 15 000 euroa.
Toisin sanoen vuonna 2012:
| Palkkiot luottamustehtävistä | 17 665 |
| Verojen ja puoluemaksujen jälkeen | 8 297 |
| Vaalimenojen jälkeen | 5 847 |
| Kiristyneen verotuksen jälkeen | 3847 |
| Palkkioiden tuoma lisätulo | 3 847 euroa |
Kun huomioi politiikkaan käytetyn ajan vuonna 2012, sekä sen avulla tienatut ja maksetut summat, sain siis voittoa 3847 euroa. Se tekee 320 euroa kuukaudessa ja 4,5 euroa per työtunti. Tämä siis vuonna jolloin olin kaupunginhallituksen jäsenyyden kautta yksi Espoon ja Suomen parhaiten palkituista harrastajapoliitikoista..
Missä ammateissa tienataan saman verran?
Yksi alkuperäisistä tavoitteistanioli selvittää missä ammateissa tienattaisiin saman verran. Ongelmaksi muodostui se, että tuntipalkkani on viiden euron luokkaa. Näillä tuloissa vuosipalkka olisi noin 9000 euroa kuukaudessa, ja veroprosentti mitätön 1,5 %.
En löytänyt mitään ammattia jossa tulos olisivat noin pienet, koska summa on alle virallisten minimipalkkojen. Kaikista lähimpänä on ns. takuueläke. Jos henkilö ei saa mitään muuta eläkettä, hän on oikeutettu 739 euron suuruiseen takuueläkkeeseen kuukaudessa, eli 8794 euroa vuodessa. Takuueläke on siis suunnilleen se summa mitä saan politiikan harrastamisesta itselleni.
Kun kuitenkin taulukoista tykkään, poimin muutamia tuttuja kunta-alan palkkoja ja niiden kokonaisansioita (lähde: KT Kuntatyönantajat: Kunta-alan palkkoja ammattinimikkeittäin)
Lähihoitajan otin mukaan koska olen valtiotieteiden maisteriuden lisäksi koulutukseltani lähihoitaja. Opettajien ja lääkäreiden palkoista puhutaan usein, ja kaupunginjohtajan kanssa olen istunut samoissa kokouksissa.
Bonuslaskelma: sama tarkastelu ilman viimeistä neljää vuotta
Kääntelen lukuja vielä yhteen asentoon. Viimeisen neljän vuoden aikana osallistuin valtuuston kokouksiin ja olin kaupunginhallituksen jäsen. Tätä kautta olin mukana “kultapossukerhossa”, keskeisimmissä ja parhaiten palkituissa rooleissa. Jos unohdan tyystin tämän nelivuotiskauden ja katson vain aiempia vuosia, pääsee käsiksi arkisempaan politiikan tekoon: lautakuntajäsenyyksiin ja järjestöhommiin. Suurin osa paikallispolitiikassa toimivista toimii juuri tämänkaltaisissa tehtävissä.
Työtunteja tein 2003-2008 vajaat 2300 (viitisentoista kuukautta töitä), ja palkkioita sain menojen vähentämisen jälkeen runsaat 1600. Tämä tietää ruhtinaallista 0,7 euron tuntipalkkaa.
Tätä se arki on. Ironista kyllä vuoden 2008 kunnallisvaalien alla eräs herrasmies syytti minua vihreiden kojulla siitä, että kahmin vain itselleni rahaa enkä harrastaisi politiikkaa ellen hyötyisi siitä itse “satojatuhansia”. Olisivatpa nämä laskelmat olleet silloin takataskussani.
Yhteenveto: raskas ja kiinnostava harrastus, josta maksetaan
(1) Politiikkaan meni aikaa enemmän kuin luulin. Tosin tuo aika on onneksi osin yhdistettävissä perhe-elämään: voin hoitaa lapsia ja lukea kokouspapereita ainakin ajoittain samaan aikaan. Myös työmatkoija voi käyttää tehokkaasti.
(2) Olen saanut vähemmän rahaa kuin olin luullut. Etenkin vuodet 2005-2008 yllättivät: sain ihan tuntuvasti luottamushenkilökorvauksia mutta menot olivat melkein yhtä isoja.
(3) Politiikka on keskeisissä rooleissa isossa kaupungissa puolipäivätyö. Tekemistä olisi ollut enemmänkin.
(4) Vain runsas kolmannes ajasta menee virallisten luottamustehtävien hoitamiseen. Monissa kunnissa ollaan siirrytty tai siirtymässä malliin jossa maksetaan palkkioita tehtävän hoitamisesta eikä kokouksissa istumisesta. Hyvä niin, sillä pelkkä kokouksiin osallistuminen on vain osa luottamustehtävän hoitamista.
Politiikka ei ole "vain" harrastus
Politiikka on harrastus josta maksetaan, useimmiten tilanne on toisin päin.
Toisaalta politiikka ei ole tavanomainen harrastus. Vastuu on suuri - tarkoittaen sitä että tehtävänsä totaalisesti sössimällä voi joutua korvausvastuuseen tai vaikka vankilaan. Toisekseen politiikka on ajoittain pakkotahtista: aina voi valita olla lähtemättä lenkille, mutta en voi valita milloin kaupunginhallitus tapaa tai mitä asioita se käsittelee. Kun kuntalainen soittaa minä vastaan, enkä edes mieti haluanko vastata. Kyseessä on luottamustehtävä joka tulee hoitaa niin hyvänä kuin huonona päivänä.
Joku voi kritisoida näitä lukuja siitä, että mukana on myös paljon muuta kuin virallisia kokouksia (joista saa palkkion). Politiikka on kuitenkin kokonaisuus. Jos makaa kotona eikä edes ole vaaleissa ehdolla, tullaanko kotoa repimään keskeisiin luottamustehtäviin?
Tottahan se on että lusmuilla voisi - ja joku varmaan lusmuaa. Jos menisi vain kokouksiin joista maksetaan, ei lukisi papereita etukäteen, ei puhuisi takaisin jos joku ottaa yhteyttä jne., niin tuntipalkka olisi paljon suurempi. Vaan sitä ei kutsuttaisi luottamustehtävän hoitamiseksi vaan hoitamatta jättämiseksi. Lopulta kävisi niin kuin työelämässä, jos ei tee töitään niin lopulta saa kyllä potkut - eikä urallakaan taatusti etene jos ei tee mitään.
Minullekin on tultu aika ajoin toreilla sanomaan että itsellesi vain hamuat rahaa. Nyt minulla on tähän vastaus: kyllä, mutta vain takuueläkkeen verran.
Taustatietoa: Miten tiedot on kerätty?
Ajankäyttöön liittyvät tiedot harkittuja ja kalenteriin pohjautuvia arvioita. Taustatataulukoihin voi tutustua Google Driven puolella.
Kalentereistani selviää missä olen minäkin iltana ollut. En ole merkinnyt ylös kokousten kestoja, vaan ne ovat puhtaasti arvioita. Kokousten kesto olisi ollut kaivettavissa esiin pöytäkirjoista, mutta se olisi vaatinut niin paljon myyräntyötä, ettei minulla ollut siihen aikaa.
Esityslistojen lukemiseen tai sähköpostin seuraamiseen käytetyt ovat arvioita - seurasin tosin syksyllä 2012 muutaman viikon ajan kuinka paljon aikaa kuluu esimerkiksi politiikkaan liittyvien sähköpostien lukemiseen.
Sähköpostiin käytetty aika voi tuntua isolta. Se kuitenkin pitää sisällään Espoon vihreiden sähköpostilistat joilla luottamustehtävissä toimivat raportoivat tulevista ja menneistä kokouksista, sekä myös kuntalaisten yhteydenottoja. Toisin sanoen sähköpostin avulla olen sekä pysynyt kärryillä kokonaisuudesta, että pitänyt yhteyttä niin kollegavihreisiin kuin moniin muihin tahoihin. Kymmenen vuoden aikana sähköpostin rooli keskusteluissa on pienentynyt ja sosiaalisen median rooli on suurentunut. Näissä laskelmissa käsittelen näitä yhtenä asiana: keinona saada tietoa ja keskustella.
Kunnallisissa luottamustehtävissä merkitsin alakanttiin kokousten kokonaismäärän - joka vuosi kun muutama kokous on jäänyt väliin työesteiden tai sairastamisen takia. Blogin kirjoittamista tai verkkosivujen ylläpitoa en huomioinut erikseen lainkaan - tulkitsin esimerkiksi mielipidekirjoituksen laittamisen verkkoon vain yhdeksi prosessin osaksi, samoin kuin blogin kirjoittamisen osaksi luottamustehtävän hoitoa.
Päädyin jättämään pois seurannasta matkustamiseen kuluvan ajan (poislukien pitkät matkat) sekä tulkinnanvaraiset asiat kuten Espooseen tutustumisen - kiertelen Espoota pyöräillen ja olen julkaissut verkkosivuillani tuhansia kuvia Espoosta. Niinikään esimerkiksi lehtien lukeminen ei kuulu tähän ajankäytön seurantaan, vaikkakin luen lehtiä keskittyen kovasti juuri niihin asioihin joista olen pättämässä.
Väitän että tässä yhteydessä esitelty ajankäyttö on arvioitu alakanttiin. Ihan kaikkia kokouksia ei välttämättä ole merkitty kalentereihini, ja olen muutoinkin ollut maltillinen arvioidessani esimerkiksi puheenjohtajuuteen käytettyä aikaa.
Palkkiot perustuvat veroilmoituksiin, joiden kautta saa selville tarkan summan jota Espoon kaupunki tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat minulle maksaneet. Veroprosentiksi olen poiminut (sivukuluineen) 31. Alkuun (ollessani opiskelija) veroprosenttini oli pienempi, nyt se on jo hieman suurempi. Tuo on siis keskiarvo. Tuon luvun tulkitsen sisältävän niin verotuksen kuin työttömyys- ja sairaanhoitomaksut.
Näissä luvuissa on taatusti puutteita. Nämä ovat kuitenkin varsin perusteellisia arvioita, enkä usko että lukujen epätarkkuudella on merkittävää vaikutusta keskiarvoihin tai loppupäätelmiin.
Viherlaakson koulu väistöön, tilaongelmat haltuun
Valtuustosali lehtereineen oli tupaten täynnä, kun Viherlaakson koulun ja lukion vanhemmille ja oppilaille järjestettiin tiedotustilaisuus pikaisten väistötilojen järjestämisestä. Espoon seudun ympäristöterveys totesi perjantaina, että tilat eivät sovellu pitkäaikaiseen oleskeluun. Korvaavat tilat on järjestettävä mahdollisimman pian. Tilaisuus toimi samalla kuulemistilaisuutena, opetuslautakunta tekee tarvittavat päätökset kokouksessaan viedään 25.9. Virkamiehet olivat vajaassa viikossa löytäneet paikan noin 700 oppilaalle.…