Miksi kukaan itseään kunnioittava poliitikko lähtee ehdokkaaksi EU parlamenttivaaleihin? EU-vaalit eivät tunnetusti kiinnosta äänestäjiä, vaalikeskusteluissa käsitellään kaikkea muuta kuin EU-politiikkaa, ja aina on riski tulla valituksi ja unohtua viideksi vuodeksi johonkin Strasbourgiin.

Siksi, että jokainen itseään kunnioittava poliitikko haluaa vaikuttaa asioihin ja osallistua päätöksentekoon.

Euroopan Unioni on maailman suurin talousmahti. Sen päätöksillä on merkitystä paitsi Suomelle ja Euroopalle, myös koko maailmalle.

Siksi olen ehdolla Euroopan Parlamenttiin ensi kevään EU-vaaleissa!

¤ ¤ ¤

Yhdysvaltojen turvallisuusviraston NSA:n maailmanlaajuinen nettiurkinta on hyvä esimerkki siitä, mihin Euroopan Unionia tarvitaan.

Yksin pienen Suomen protestit eivät Yhdysvaltojen toimintaan vaikuttaisi. Sen sijaan yhtenäisen Euroopan mielipiteellä on painoa, etenkin jos mielipiteen selkänojaksi saadaan vahva eurooppalainen tietoturvalainsäädäntö. Se pakottaisi amerikkalaiset ict-yritykset painostamaan omaa hallitustaan.

Sama pätee ulkoministeriössä paljastuneeseen verkkovakoiluun. Lehtitietojen mukaan Suomi sai vinkin vakoilusta Ruotsista. On hyvin todennäköistä, että sama taho on vakoillut samoilla välineillä myös muita Euroopan maita.

Jos Suomea vakoillut maa saadaan selville, on aivan eri asia, esittääkö vastalauseen Suomi yksin vai yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Riski Euroopan kanssa yhteisten teknologia- ja kyberturvallisuushankkeiden keskeyttämisestä pakottaa suurvallatkin harkitsemaan tekojaan.

Eurooppalaisella yhteistyöllä on merkitystä Suomen kilpailukyvylle useilla minua kiinnostavilla alueilla, kuten tiede- ja teknologiapolitiikassa, tietoyhteiskuntapolitiikassa, eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja kansalaisoikeuksien puolustamisessa.

¤ ¤ ¤

Tiede- ja teknologiaosaaminen ovat Suomen vahvuuksia. Euroopan Unioni suunnittelee investoivansa tutkimus- ja kehityshankkeita rahoittavaan kahdeksanteen puiteohjelmaan (Horizon 2020) vuosina 2014-2020 yhteensä 87 miljardia euroa.

Suomen kannalta on kriittistä, mihin ja miten kahdeksannen puiteohjelman miljardit kohdennetaan. Tutkitaanko uusia mahdollisuuksia avaavia teknologioita vai annetanko vanhoille teollisuudenaloille tekohengitystä? Kuluuko tutkijoiden aika hakemusten ja raporttien kirjoittamiseen vai tutkimus- ja kehitystyöhön?  Syökö puiteohjelman hallinto merkittävän osuuden rahoista?

Olen työskennellyt EU komission rahoittaman tutkimushankkeen projektipäällikkönä sekä komissiolle tehtyjen rahoitushakemusten arvioijana ja projektien evaluoijana. Uskon, että kokemukseni antaisi minulle hyvät edellytykset osallistua EU:n tiede- ja tutkimuspolitiikan linjaamiseen EU Parlamentissa.

¤ ¤ ¤

Digitalisaatio on radikaalein taloudellinen ja sosiaalinen murros sitten teollisen vallankumouksen. Suomi on ollut tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijämaita, ja digitalisaation ensimmäiset vaikutukset ovat jo nähtävissä.

Tieto- ja viestintätekniikka ovat luoneet uusia työpaikkoja ja parantaneet elämänlaatua, mutta samalla ne ovat ajaneet monet perinteiset teollisuudenalat kriisiin. Miksi valmistaa puusta paperia, kun uutiset ja kirjat luetaan ruudulta? Mihin tarvitaan kivijalkamyymälöitä, kun tavarat tilataan netistä? Kuka ostaa CD-levyjä, kun musiikin voi striimata verkosta? Miksi painaa koulukirjoja, kun kaikilla oppilailla on repuissa tabletit?

20 vuoden kuluttua moni tuttu teollisuudenala on kadonnut Euroopasta, ja niiden tilalle on syntynyt uusia. Paperikonesaleihin rakennetaan palvelinkeskuksia. Muusikot säveltävät pelimusiikkia. Takseja ajavat tekoälyt. Moni meistä joutuu opettelemaan uuden ammatin.

Eurooppa on lopulta havahtumassa digitalisaatioon, ja Unionissa on vireillä useita lainsäädäntöhankkeita, joilla Euroopasta yritetään tehdä menneeseen takertujan asemesta edelläkävijä. Kyberturvallisuus, tekijänoikeudet, digitaaliset sisämarkkinat, … On paradoksaalista, että nimenomaan Internetissä EU:n sisämarkkinat eivät toimi, vaan yrittäjän on sovitettava palvelunsa 28 kansalliseen lainsäädäntöön.

Olen tutkinut ja kirjoittanut tietotekniikasta ja tietoyhteiskunnasta 1980-luvulta lähtien. Turhautuminen ajasta jälkeen jääneeseen lainsäädäntöön oli nimenomaan yksi niistä syistä, jotka saivat minut 1990-luvulla lähtemään mukaan politiikkaan. Uskon, että kokemukselleni ja näkemykselleni olisi käyttöä Euroopan parlamentissa, kun se linjaa eurooppalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuutta.

¤ ¤ ¤

Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan sisämarkkinoiden perusvapauksista tuotteiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden lisäksi. Tarkoituksena on kannustaa työvoiman liikkuvuutta Unionin sisällä sinne missä työtä on tarjolla. Esimerkiksi Kreikasta ja Italiasta on viime kuukausina muutettu Suomeen töihin.

Toiseen EU-maahan muuttaminen on kuitenkin edelleen hankalaa. EU-maiden erilaiset työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmät eivät sovi kitkatta yhteen. Esimerkiksi Suomen rakennusalan yrityksiltä ja viranomaisilta vei vuosia kehittää käytännöt, joilla hallitaan ulkomaisen rakennustyövoiman käytön lieveilmiöt.

Ongelmat kärjistyvät, kun yhä suurempi osa palveluista tuotetaan tietoverkoissa. Jo nyt suomalaisille tuotetaan puhelinpalveluita Espanjan aurinkorannoilla. Tulevaisuudessa etätyötä tehdään yhä enemmän maasta toiseen. Onko Suomen ja Euroopan lainsäädäntö siihen valmis?

Tohtoriopintojeni pääaineena oli työpsykologia ja johtaminen, ja olen tutkinut mm. tiedon hallintaa työyhteisöissä ja työn psyykkistä kuormittavuutta. Uskon, että osaamisestani olisi hyötyä, kun Euroopan työmarkkinoiden pelisäännöt päivitetään nykyaikaan ja tulevaisuuteen.

 ¤ ¤ ¤

Toki Euroopan parlamentissa joutuu ottamaan kantaa myös muihin asioihin. Kysykää, mitä mieltä olen teille tärkeistä kysymyksistä! Mieluiten EU:n toimivaltaan kuuluvista, mutta en aio niuhottaa. Julkaisen saamani kysymykset ja antamani vastaukset mm. kampanjani facebook-sivulla.

Ja jos tunnet pakottavaa tarvetta uhrata muutaman tunnin tai päivän elämästäsi vaalityön tekemiseen, tervetuloa! Apua todella tarvitaan. Voit ottaa yhteyttä joko suoraan minuun tai EU-vaalikampanjani vaalipäällikkönä toimivaan Mikko Särelään.

Ennakkoon pitkäksi uumoiltu kokous typistyikin puoleentoista tuntiin. Syynä se, että Tapiolan koulun väistötiloja koskeva evästyskeskustelu käytiin jo aamuneuvottelujen yhteydessä ja paljon keskustelua herättänyt Kalajärvenkallioiden kaava vedettiin listalta virheellisen valmistelun takia. - Tapiolan koulusta Lautakunnan keskiviikkoisen kokouksen jälkeen toimialajohtaja Sampo Suihko ilmoitti käyttävänsä otto-oikeutta, koska lautakunta ylitti toimivaltuutensa. Lautakunta päätti, että Tapiolan koululle järjestetään turvalliset ja…

Kaupunginhallitus päätti tänään lausunnosta (pdf) valtiovarainministeriön erityiseen kuntajakoselvitykseen (Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen-Kerava-Kirkkonummi-Sipoo-Tuusula & ehkä Vihti). Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Lausunnon perusvire on – vähemmän yllättäen – kielteinen. Suhtaudun itsekin kriittisesti tällaiseen jättiliitokseen metropolialueen sisällä. Onnistuneesti toteutettu 14 kunnan metropolihallinto on parempi ratkaisu … Continue reading →

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt energiantuotannossa hälyttävästi, sen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilmaston kannalta tilanne on kestämätön ja vaatii pikaista korjausta.

Onko turpeen käytön lisääminen sitten ratkaisu, kuten monessa julkisessa puheenvuorossa esitetään? Mielestäni ei. Yksi osa ongelmaa on kuitenkin se, että turpeen vero on sidottu puunhakkeen tuotantotukeen. Kun turpeen verotusta on nostettu, olemme joutuneet alentamaan metsähakkeen tuotantotukea. Tämä kytkös on purettava välittömästi, jotta puuhakkeen tuotantotukea voidaan korottaa. Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen. Se on Suomessa kehitetty malli ja nyt on keksittävä toimivampi ratkaisu, joka huomioi haitallisen kivihiilen lisääntyneen käytön. Metsähakkeen tuotantotuki on notifioitava EU-komisioissa uudestaan, ja kytkös turpeen ja metsähakkeen välillä poistettava.

Myös turpeen käyttö lyö korville ilmastotavoitteita. Turpeen polton ilmastopäästöt ovat suuret ja turpeennoston paikallisesti vesistöjä pilaavat humuspäästöt ovat epämiellyttäviä. Luonnon monimuotoisuus on myös vaakalaudalla suoluonnon ollessa uhanalaisena.

Toinen seikka, joka pitää tehdä välittömästi, on kivihiilen haittavero, jota myös vihreiden ministeri Niinistö on esittänyt. Kivihiilen verotus on syytä viedä nopealla aikataululla päätökseen, sillä se on ensisijainen toimenpide.

Ja kolmanneksi EU:n päästökaupan korjaustoimenpiteitä on jatkettava, jotta hiilidioksiditonnin hinta saadaan nousemaan. Olisi tärkeää, että markkinaehtoinen mekanismi todella toimisi uusiutuvia energianlähteitä tukien. EU-parlamentin päättämä backloading mekanismi siirtää ylimääräisiä päästöoikeuksia loppukaudelle, lähemmäs vuotta 2020. Se on hyvä päätös, vaikka asiantuntijoiden mukaan se ei välttämättä vielä riitä, vaan on syytä korjata mekanismia lisää. Päästökaupan toimimattomuuden syinä pidetään tunnetusti mm. taantumaa ja Yhdysvaltojen liuskekaasubuumia, joka alentaa kivihiilen hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmä tehtiin aikoinaan ennakoimatta taantumaa ja ilmaisia päästöoikeuksia jaettiin teollisuudelle liikaa. Toimiessaan markkinaehtoinen mekanismi on silti mitä parhain päästöjen alentaja. Mekanismia korjaisi mm. päästöoikeuksien määrän edelleen vähentäminen. Sekin jo auttaisi, että nyt päätettäisiin seuraavan kauden tiukemmasta päästökaupasta, joka ulottuisi 2030 asti.

Tätä kirjoittaessa odotetaan illaksi syysmyrskyä Etelä-Suomeen. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä. IPCC julkisti juuri väliraporttinsa, joka maalaa jopa kuusi astetta lämpenevää maailmaa, jos nykymeno jatkuu. En halua sellaista tulevaisuutta lapsille. IPCC:n mukaan 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilivaroista on jätettävä maahan, jotta ilmasto ei lämpene yli turvallisena pidetyn kahden asteen.

Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen lista avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Talousarvio ja veroprosentit jäävät pöydälle odottamaan ryhmien välisiä neuvotteluja. - Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Kaupunginjohtaja esittää tuloveroprosentin korottamista 0,5 prosenttiyksiköllä, eli 18,25 prosenttiin. Iloksemme korotus vastaa aiempia esityksiämme. Kaupunginjohtaja linjasi, että korotus koskisi koko valtuustokautta. Muihin veroihin ei esitetä korotuksia. Olemme aina…

Kaupunginjohtajan budjettiesitys on ulkona. Puhelinluettelomaisen paperiversion saan kai käsiini huomenna, perehdyn esitykseen tarkemmin sen jälkeen. Iloitsen, jos perhetyöhön ja muihin ennaltaehkäiseviin palveluihin on satsattu riittävästi, koulukorjauksia vauhditettu ja tarpeettomista liikennehankkeista karsittu. Veroprosenttikeskustelu pohdituttaa. Sekä korotuksen ehdoton vastustaminen että sen itseisarvoinen … Continue reading →

Valtuustopäivä alkoi jo yhdeltä seminaarilla asunto-ohjelmasta. Jaoston evästyksiä ei oltu uudessa luonnoksessa huomioitu, joten edelleen käsiteltävänä oli nykytilanteen toteava virkamiesesitys vailla visioita tulevaisuuden asumisesta Espoossa tai kunnianhimoisia tavoitteita asunto-ongelmien ratkaisemiseksi. Olin melkoisen harmissani jaoston työn mitätöinnistä. No, valtuusto kävi hyvän keskustelun ja nyt odotellaan ryhmien lausuntoja. Ainakin Vihreiden lausunnosta tulee varmasti pitkä ja perusteellinen. Alkupaloina…

Tiedote 21.10.2013 Espoon Vihreät vaativat lisää opiskelija-asuntoja Espooseen. Kaupungin on mahdollistettava vähintään yhden uuden opiskelija-asuntohankkeen käynnistyminen vuosittain. Toimiva opiskelija-asuminen on edellytys koko metropolialueen kilpailukyvylle. Aalto-yliopiston Otaniemeen keskittyvä kampus sekä Laurean aikomukset vähentää toimipaikkoja kehyskunnissa tuovat entistä enemmän opiskelijoita Espooseen. Esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asuntoihin jonottaa tälläkin hetkellä yli 5000 ihmistä. “Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on todella hankala,…

Tänään vietetään valtakunnallista Demokratiapäivää. Vietin päivän Kuntaliiton Demokratiaseminaarissa demokratian tilasta ja kuntajohtamisen haasteista keskustellen. Nyt on hyvä hetki julkaista tämä pitkään työn alla ollut kirjoitus poliittisen johtamisen haasteista ja mahdollisuuksista Espoossa. Kuntalain uudistus on käynnissä ja sen yhteydessä linjataan myös, miten poliittista johtamista voidaan vahvistaa kunnissa. Olen pohtinut asiaa paljon kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan roolissa. Olennaista…

15.10.2013 klo 12.37 Tuoreen Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -selvityksen mukaan nuorten syrjäytyminen, lapsiperheiden köyhyys ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot lisääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Espoon taloustilanne on tällä hetkellä todella tiukka ja kaikkien puolueiden on sitouduttava sen parantamiseen. Espoon Vihreät korostavat, että tulevissa budjettineuvotteluissa on kuitenkin katsottava…

Länsiväylä 16.10.2013 Länsiväylä uutisoi 12.10.2013 sosiaali- ja terveystoimen budjettiesityksestä. Vuoden 2014 budjettia valmistellaan poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa ja poikkeuksella tavalla. Kaupunginhallitus ja valtuusto hyväksyivät elokuussa tiukaksi tiedetyn kehyksen ohjeellisena, koska taloustilanteessa oli epävarmuutta ja budjetin rinnalla haluttiin tarkastella myös tuottavuuden parantamista laajemmin. Esimerkiksi tulopuoleen vaikuttava veroprosentti jätettiin vielä avoimeksi. Valmistelu on kuitenkin edennyt tiukasti ohjeelliseksi tarkoitetun…

Tuoreen Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -selvityksen mukaan nuorten syrjäytyminen, lapsiperheiden köyhyys ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot lisääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös vanhusten määrä kasvaa Espoossa vauhdilla.Tulevissa budjettineuvotteluissa on katsottava riittävän kauas. Taloustilanne on tiukka: pikasäästöjen sijaan on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, panostettava ennaltaehkäisyyn ja etsittävä uusia tulonlähteitä. [...]

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on viime kuukausina haettu aktiivisesti ratkaisuja. Tilojen huono kunto vaarantaa lasten, nuorten ja opettajien terveyden. Sadat lapset ja kymmenet opettajat oireilevat, liian monien koulutyö on kärsinyt pitkistä poissaoloista. Näin ei voi jatkua. Tila-asiat ovat johtamani tila- ja asuntojaoston alaisuudessa. Jaostossa onkin linjattu tarvittavia toimia, jotta saamme sisäilmaongelmat hallintaan. Keskeisintä on nostaa…