Espoon valtuusto käsitteli tänään länsimetron jatkoa välillä Matinkylä-Kivenlahti. Pääkaupunkiseudun metroliikenne jatkuu vuonna 2016 Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen, Matinkylään. Valmistuttuaan länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Mikä mahdollisuus meille kaikille, kun metro yhdistää koko pääkaupunkiseudun idästä länteen!

Espoolla on valmius jatkaa rakentamista Kivenlahteen heti, mikäli valtio osallistuu 30 % osuudella kustannuksiin. Metroa rakennetaan parastaikaa välillä Ruoholahti-Matinkylä, mutta länsimetro on kokonaisuus, joka ei pääty Matinkylään. Emme halua jättää espoonlahtelaisia hankalien liityntäyhteyksien päähän. Kysymys on asukkaiden arjen hyvinvoinnista ja työmatkaliikenteestä.

Raideliikenteeseen panostaminen on tehokas keino vähentää liikenteen ilmastopäästöjä, vähentää ruuhkia ja parantaa ilmanlaatua. Kaupunkiseuduille tarvitaan kattavat raideliikennejärjestelmät, jotka edistävät niin alueen asukasviihtyvyyttä kuin elinkeinoelämän kilpailukykyäkin. Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu tärkeä periaatepäätös, että valtio osallistuu kaupunkiraideliikennehankkeisiin 30 prosentin maksuosuudella.

Eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin yksimielisesti ponsi, että hallituksen tulee päättää kehysriihen yhteydessä länsimetron jatkeen rahoituksen aikataulu, mikäli Espoossa on tehty asiaan liittyvät päätökset.

Nyt peukut pystyyn, että hallitus tekee viisaan päätöksen kehysriihessä. Haastetta tähän on, näinä niukkoina aikoina. Länsimetron jatkeen kokonaiskustannusarvio on noin 800 miljoonaa euroa. Kustannussäästöjä saadaan, mikäli rakentamista jatketaan heti. Taloudellisesti olisi järkevää aloittaa louhinnat välillä Matinkylä-Kivenlahti jo ennen kuin liikennöinti Matinkylään alkaa. Silloin olemassa oleva projektiorganisaatio voi keskeytyksettä jatkaa työtään. Espoon puolella maanalaiset louhinnat ovat jo pitkällä.

Liikennerahoissa on aina niukkuutta jaossa. Esimerkiksi perusradanpidossa on vuotuinen noin 70 miljoonan euron vajaus. Vihreiden mielestä raideliikenteeseen satsaamista on lisättävä ja hankkeita nopeutettava. Yhteiskunnalliset hyödyt raidehankkeista tulevat meille kaikille. Vihreiden mielestä suurten kaupunkien joukkoliikennehankkeet on toteutettava kaupunkien esittämässä aikataulussa. Esimerkiksi Turkuun ja Tampereelle suunnitellaan pikaraitiotiejärjestelmiä. Vantaan kehärata valmistuu parastaikaa. Ja länsimetron aika rakentua on nyt.

Valtuutetuille toimitetussa aineistossa oli karkea arvio säästöistä, jotka syntyvät liittyen mm. siihen, että länsimetron jatkon rakentamisen aikaan ei olisi muita suuria louhintahankkeita samaan aikaan käynnissä pääkaupunkiseudulla.

Liikenteen päästöt aiheuttavat viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metron positiiviset ilmastovaikutukset ovat kiistattomat. Valtuutetuille toimitetussa materiaalissa viitattiin liikennemalleihin, joiden mukaan hanke vähentää henkilöautosuoritteita 15 000 henkilöautokilometriä vuorokaudessa.

Vastasimme Espoon valtuustossa selvin luvuin kyllä kiitos! Meillä on valmius ja tahto jatkaa metroa, kun valtionosuuden rahoitusaikataulu varmistuu.

Arvoisa Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Täytyy tunnustaa, että vaikka olen jo … viidettä kautta valtuutettuna, harvoin olen nähnyt näin myönteisen vastaanoton saanutta valtuustoaloitetta.

Kiitos siitä … niin sivistystoimen valmistelijoille, lautakunnalle kuin kaupunginhallituksellekin.

Sekä tietysti kaikille teille 57 valtuutetulle, jotka allekirjoititte tämän aloitteen. Näin monen valtuutetun allekirjoittamaan aloitetta on vaikea sivuuttaa.

# # # Joku voi pitää muinaismuistojen kartoittamista ja merkitsemistä pienenä asiana, mutta oman historian tuntemisella on suuri merkitys ihmisten ja yhteisöjen identiteetille.

Espoolaisuuteen ei riitä pelkkä Bluesin kausikortti. Espoo on kasvanut muutamassa vuosikymmenessä maatilojen ja huviloiden täplittämästä maaseudusta Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Nopean kasvun myötä useimmat espoolaiset ovat kaltaisiani bussin tuomia kuntaanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Kun uusi espoolainen katsoo ympärilleen, hän luulee helposti, ettei Espoolla ole omaa historiaa, ei ainakaan ennen Tapiolan rakentamista…

Ettei Espoolla ja espoolaisilla ole omia juuria. Käsitys ei voisi olla enemmän väärä.

Espoossa on eletty ja asuttu ja tehty historiaa aina kivikaudelta asti. Ja siitä historiasta löytyy maastosta paljon jälkiä. Me emme vain tiedä niistä, koska emme tiedä, mihin katsoa.

#Kuva 1 Ja sitä mitä ei tunne, sitä ei osaa arvostaa ja säästää jälkipolville.

Eräänkin espoolaiskoulun opettajat olisivat halunneet kaupungin tasoittavan koulun pihan perällä olleet kaivannot, koska lapset välitunneilla mielellään leikkivät niissä. Edes opettajat eivät tienneet, että kyse oli Pietari Suuren merilinnoituksen juoksuhaudoista.

Vasta kun tutustuin Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriin, tajusin muinaismuistoja olevan Espoossa kaikkialla. Kävelyretket saivat aivan uutta sisältöä. Ja aloin kaivata lisää tietoa löytämistäni muinaismuistoista.

#Kuva 2
Enkä varmasti ole ainoa. Muualla maailmassa liikkuessa vastaan tulee usein opasteita, joissa kerrotaan paikan historiasta.

Vaikka opasteet on tarkoitettu palvelemaan turisteja, niistä on hyötyä myös paikallisille asukkaille. Mikä on minun kotiseutuni historia? Ketkä ja miten täällä ovat eläneet ennen minua?

#Kuva 3 Yhteen opastauluun mahtuu kuitenkin vain vähän tietoa. Mutta juuri riittävästi mielenkiinnon herättämiseen.

Espoon kannattaa tarjota sekä turisteille että espoolaisille mahdollisuus saada kiinnostavista muinaismuistoista myös lisätietoa.

Tärkeimpien kohteiden esittelyt voidaan koota Espoon arvokkaiden luontokohteiden tavoin kirjaksi, mutta sen lisäksi kannattaa hyödyntää myös nykytekniikan mahdollisuuksia.

#Kuva 4 Opastauluihin voisi helposti lisätä QR-koodit joiden avulla älypuhelinten käyttäjät saisivat helposti lisätietoa haluamistaan kohteista. Vaikka kokonaisen kirjan verran jokaisesta kohteesta.

Tai sitten tiedot voitaisiin koota appsiksi, joka kertoisi aina älypuhelinta eli sen käyttäjää lähinnä olevasta kohteesta.

Ainakin historianopettajien luulisi ilahtuvan mahdollisuudesta lähteä luokan kanssa tutustumaan oman lähiympäristön historiaan.

Ja kerrankin tunnilla saisi pitää puhelimet ja täppärit päällä. Arvoisa puheenjohtaja Ainoa huoleni liittyy siihen, että tälle kaikkien hyvänä pitämälle hankkeelle löytyy näinä tarkan euron vuosina tarvittavat resurssit.  … Ettei tällä kertaa käy kuten valtuuston vuonna 2008 yksimielisesti päättämälle Espoon historian kirjoittamiselle.

Siitä valtuuston päätöksestä on tullut jo historiaa. Jään joka tapauksessa toiveikkaana odottamaan … ja seuraamaan kulttuurilautakunnan vastauksessaan linjaaman hankkeen etenemistä.

APJ, Hyvät valtuutetut

Kun Espoon kaupunginvaltuusto 19. Toukokuuta 2008 päätti länsimetron rakentamisesta, se sitoi Espoon, myös meidän valtuutettujen kädet pitkälle tulevaisuuteen.

Metrojen elinkaari lasketaan vuosikymmenissä, jopa vuosisadassa.

Oli kukin meistä metrosta mitä mieltä tahansa, sitä tosiasiaa emme voi muuttaa,

että metro tulee … olemmepa valmiita tai emme.

Keväästä 2008 lähtien meidän tehtävänämme täällä valtuustossa on ollut tehdä sellaisia päätöksiä, joilla Länsimetrosta ja sen varaan rakentuvasta Etelä-Espoosta muotoutuu tuleville espoolaisille mahdollisimman hyvä paikka elää.

Paino sanalla tuleville, sillä ilman merkittävää lisärakentamista ja kaupunkirakenteen tiivistämistä metrolle ei riitä käyttäjiä. Se on yksi niistä asioista, jotka me tiesimme ja joihin me sitouduimme, kun päätimme metron rakentamisesta.

Siihen perustuvat myös laskelmat maan arvon noususta ja tuloista Espoon kaupungille.

Käytännössä me sitouduimme myös Länsimetron jatkamiseen, vaikka emme sitä päätöstä muodollisesti tehneetkään.

Valtuustolle keväällä 2008 esiteltyjen simulaatioiden mukaan Matinkylään päättyvä Länsimetro lisää henkilöautoliikennettä Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan. Sitä ei Länsiväylä eikä Helsingin katuverkko kestä. Ei mitenkään.

Matinkylään päättyvä Länsimetro ei olisi pelkästään tuhlausta, se olisi myös haitaksi koko pääkaupunkiseudun kehitykselle.

Arvoisa puheenjohtaja

Sitoutuminen Länsimetroon tarkoittaa myös sitä, että pidämme huolta Länsimetron rakennuskustannusten pysymisestä suunnitelmien mukaisella tasolla.

Ja siinä meillä valitettavasti riittää parantamisen varaa, jos ja kun Länsimetroa jatketaan.

Moni on kysynyt, olisiko Länsimetroa päätetty koskaan rakentaa, jos lopullinen hintalappu olisi ollut päätöstä tehtäessä selvillä.

Toki meidän pitää muistaa, että vuoden 2014 eurot ovat eri asia kuin vuoden 2008 eurot, saati vuoden 2007, jolloin kustannusarvion pohjana ollut hankesuunnitelma tehtiin.

Jo pelkästään maanrakennustyön hintaindeksi on noussut tällä välin paljon.

Mutta kyllä alkuperäistä hinta-arviotakin voi näin jälkiviisaana ihmetellä.

Esimerkiksi Koivusaaren ja Niittykummun asemat päätettiin sittenkin rakentaa valmiiksi, eikä vain louhia luolaa tulevaa asemaa varten. Ja tottahan se on, aseman rakentaminen valmiiksi tulee halvemmaksi kuin lykkääminen myöhemmäksi.

Mutta, kai tämä oli hankesuunnitelman laatineiden ammattilaisten nähtävissä jo hankesuunnitelmaa tehtäessä?

Ja kyllä sekin jaksaa edelleen hämmästyttää, miksi savunpoiston korvausilman tarve arvioitiin hankesuunnitelmassa niin pahasti pieleen. Arviointivirhe paljastui vasta kun asemat oli suunniteltu valmiiksi ja voitiin simuloida savunpoiston toimintaa tulipalotilanteessa.

Käytännössä asemat jouduttiin suunnittelemaan uusiksi, ja ilmanvaihtokuilut ja ilmanvaihtokonehuoneet jouduttiin louhimaan kaksi kertaa hankesuunnitelmaa suuremmiksi. Ja se on tullut kalliiksi, sillä lisätilan louhiminen on heijastunut moneen kallion tuennasta asemien tulvasuojaukseen.

Meidän vastuullamme on huolehtia, että sama ei toistu Länsimetron jatkoa rakennettaessa. Ja yksi tapa tehdä se on jatkaa töitä heti eikä vasta kun muut hankkeet kilpailevat samoista resursseista. Tällä alalla on tekijän markkinat.

Hyvät valtuutetut,

Kuten jo aluksi totesin, arpa on heitetty, se heitettiin keväällä 2008 tässä salissa.

Nyt meidän on rakennettava niin toimiva ja niin edullinen Länsimetro ja sen varaan rakentuva Etelä-Espoo kuin osaamme. Ja se tarkoittaa metron jatkamista länteen.

Länsiväylä 22.2.2014 Kuntauudistus etenee ja puntarissa on myös Helsingin seudun tulevaisuus. Miten turvaamme parhaiten asukkaille palvelut ja työpaikat, kodit ja viihtyisät asuinalueet sujuvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä? Miten varmistamme parhaiten sen, että koko Helsingin seutu säilyy elinvoimaisena ja estetään sosiaalisten ongelmien kasautuminen tiettyjen kuntien tai alueiden huoleksi? Espoossa on keskitytty korostamaan vahvaa itsenäisyyttä ja panostettu vapaaehtoiseen kuntaliitosselvitykseen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Samalla on sanottu jyrkkä ei kaikelle, mikä vähänkään viittaa liitokseen Helsingin kanssa. Kun katsoo Helsingin seudun karttaa, on selvää, että pääkaupunkiseutu kehyskuntineen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Se, että Espoon...

Suomella ei mene hyvin, ei huonosti, vaan hyvin huonosti. Näinhän meille monella suulla toitotetaan. Meillä on liikaa velkaa, teemme liian vähän töitä, jäämme eläkkeelle liian nuorina ja saamme liikaa palkkaa.

Etenkin elinkeinoelämän mielestä kilpailukyvytön Suomi on lähes konkurssissa. Suomessa ei kannata yrittää, sähkö on liian kallista, verot ovat liian korkeita, ja viimeistään rikkidirektiivi ajaa yritykset maasta.

# # #

Suomen rajojen ulkopuolelta katsottuna Suomen tilanne näyttää kuitenkin hämmentävän erilaiselta.

Aloitetaan vakavimpana pidetystä ongelmasta eli Suomen julkisen talouden velkaantumisesta. Suomen velkataakka on kasvanut viime vuosina nopeasti, totta, mutta onko se kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisella tasolla? Ei ainakaan vielä.

Julkinen talous velkaantuu, kun talous yskii. Onko yritystoiminta Suomessa siis erityisen haastavaa?

Kun amerikkalainen talouslehti Forbes vertasi yritysten toimintaedellytyksiä eri maissa, Suomi sijoittui sijalle kuusi. Suomi on siis itse asiassa poikkeuksellisen hyvä maa yrittää! Suomea rasittaa Forbesin vertailussa vain yritysverotus, joka sekin on Suomessa pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Valtiovalta on siis ainakin yrittänyt hoitaa oman leiviskänsä talouden piristämiseksi. Onko suomalaisten palkkataso sitten poikkeuksellisen korkea? Ei, suomalaisten yritysten työvoimakustannukset ovat EU-maista vasta kahdeksanneksi korkeat. Myöskään parjatut sosiaaliturvamaksut eivät ole Suomessa muihin EU-maihin verrattuna erityisen korkeat.

Työntekijätkin ovat siis reippaasti nielleet kitkerän palkkamalttilääkkeensä.

No ainakin sähkö on Suomessa kallista? Itse asiassa sähkön kuluttajahinnat ovat Suomessa kilpailijamaihin verrattuna täysin kilpailukykyiset. Esimerkiksi Tanskassa sähkö maksaa kuluttajille tuplasti enemmän, eikä Suomen teollisuuskaan maksa sähköstään kohtuuttoman kovaa hintaa.

Entä rikkidirektiivi eli kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n MARPOL-sopimuksen lisäpöytäkirjan toimeenpano Euroopan Unionissa? Jostain kumman syystä MARPOL-sopimus ei näytä kaatavan yrityksiä Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa tai Puolassa, joiden satamiin ei rikkiä tupruttavilla laivoilla ole sen enempää asiaa kuin Suomeenkaan. Itä- ja Pohjanmeren lisäksi myös Yhdysvaltojen ja Kanadan rannikot kuuluvat MARPOL-sopimuksen SECA-alueisiin (Sulphur Emission Control Area), joissa rikkipäästöille on asetettu ylärajat.

Eivätkä rikkipäästöjen aiheuttamat hengityselinsairaudet ole kansantalouksille ihan ilmaisia nekään.

Pitäisikö suomalaisten eläkeikää sitten nostaa, jotta pärjäisimme kilpailijamaille? Ainakaan Suomen virallinen eläkeikä ei ole muihin maihin verrattuna erityisen alhainen. Monissa Euroopan maissa naisten eläkeikä on jopa huomattavasti Suomea alhaisempi.

Jokin suomalaisessa työelämässä kuitenkin mättää, koska moni suomalainen jää paljon ennen eläkeikää työkyvyttömyyseläkkeelle. Siinä ei eläkeiän nostaminen paljon auta, jos suomalaiset työntekijät eivät selviä työkykyisinä edes nykyiseen eläkeikään, toisin kuin monissa kilpailijamaissa.

Suomalaisten työnantajien tulisi katsoa peiliin ja ryhtyä töihin: Mitä _me_ voisimme tehdä toisin, jotta edes meidän yrityksemme/kuntamme/tms työntekijät jaksaisivat työssään yhtä pitkään kuin muissa maissa.

# # #

Luenko eri tilastoja kuin kaikki muut, vai mikä tässä mätää?

Suomeen halutaan selvästi luoda kriisitietoisuutta, jotta ihmiset hyväksyisivät velkaantuvan julkisen talouden tasapainottamisen sekä sopeutumisen työikäisen väestön hupenemiseen.

Työvoiman osuus Suomen väestöstä pienenee ja väki ikääntyy nopeasti, minkä seurauksena suomalaisten elintaso laskee, jos suomalaisen työn tuottavuus ei nouse samassa tahdissa.

Kuten työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, myös työn tuottavuuden parantamisessa vastuu on … suomalaisilla työnantajilla. Jonkin aikaa toimeen tarttumista voi lykätä ja sysätä vastuuta muille, vaatia uusia tukia ja verohelpotuksia, mutta lopulta pallo putoaa oikeaan osoitteeseen, omaan syliin.

# # #

On pakko kysyä, miksi suomalaisille puhutaan systemaattisesti palturia? En yleensä usko salaliittoihin, mutta tällä kertaa kiusaus on kova. Kuka tätä kuoroa oikein johtaa?

Sen vielä jotenkin ymmärrän, että etujärjestöt pyrkivät vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen, mutta mikseivät edes talouslehtien toimittajat perkaa näitä väitteitä? Jos poliitikot puhuisivat yhtä pehmeitä, heidän argumenttinsa revittäisiin palasiksi.

Ilmeisesti kriisitietoisuus on karannut käsistä ja alkanut ruokkia itseään. Kun riittävän moni riittävän monta kertaa hokee, että talouden taivas putoaa, se myös lopulta putoaa!

Kuka jaksaa innostua yrittämään maassa, jossa mikään ei kannata. Kriisitietoisuuden asemesta Suomi on laulettu toivottomuuden apatiaan.

# # #

Valikoinko itse taulukoita yhtä tarkoitushakuisesti kuin tuhkaa päälleen ripottelevat talousvaikuttajat? Taatusti! Haluan näillä esimerkeillä osoittaa, että kaikki ei ole talousuutisissakaan aina sitä mitä halutaan antaa ymmärtää.

Otin tälle vuodelle tavoitteeksi perehtyä paremmin kaupungin tarjoamiin palveluihin vierailemalla vähintään 30 kaupungin eri yksikössä. Ensimmäinen vierailukohde oli Espoon aikuislukio, jossa kävimme viime tiistaina valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsun kanssa. Käynti oli todella hyödyllinen ja valaiseva. Aikuiskoulutus on Espoossa uudistumassa, kun  suomenkielinen työväenopisto, aikuislukio ja Omnian aikuisopisto ollaan yhdistämässä aikuiskoulutuksen palvelukeskukseksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Tämä luo uusia mahdollisuuksia ja synergiaetuja aikuiskoulutuksen kehittämiselle. Perinteinen mielikuva aikuislukiosta on, että sinne voi mennä suorittamaan lukio-opinnot, jos päivälukio ei maistu, tai haluaa suorittaa lukion työn ohessa. Nykyään tehtävät ovat haastavammat ja...

Espoon Vihreät ovat tyytyväisiä pikaraitiotien eli Raide-Jokerin uuteen linjaukseen Leppävaarasta Kehä I:n vartta Otaniemeen. Tehokas poikittainen raideyhteys vahvistaa seudullisesti merkittävän opiskelu- ja työpaikkakeskittymän saavutettavuutta niin Otaniemessä kuin Keilaniemessäkin.

Tässä tämän päiväisen kaupunginhallituksen kokousraportti. Vaihteeksi hyvähenkinen ja yksituumainen kokous. Voi tosin olla tyyntä myrskyn edellä, koska seuraavat kaksi päivää käynnistellään tuottavuusohjelman tekoa Korpilammen seminaarissa. Tässä asiat, jotka keskusteluttivat. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Kokouksessa käytiin pohjustuskeskustelua seminaaria varten. Lukujen voimalla todisteltiin kestämätöntä taloustilannetta ja säästöjen vääjäämättömyyttä. Vielä liikuttiin kuitenkin ylätasolla. Toivottavasti pääsemme seminaarissa kamreeriajattelun taakse pohtimaan, miten tuottavuutta parannetaan kestävästi niin, ettei samalla aiheuteta kuluja toisaalla. Esimerkiksi lasten huostaanottojen kasvuun vaikuttaa se, paljonko kaupunki satsaa ennalta ehkäisevään lasten ja perheiden tukeen. -...

Tila- ja asuntojaostossa päätettiin tänään asiat keskustelujen kera esityksen mukaan, lukuun ottamatta asunto-ohjelmaa, joka jätettiin vielä kerran pöydälle. Esityslista avattuna löytyy täältä. Asunto-ohjelmaan olimme työstäneet jaoston jäsenten kesken muutosehdotuksia, jotka haluttiin vielä viedä valtuustoryhmien käsiteltäväksi. Vihreiden keskeisiä tavoitteita on asuntotuotannon ohjaaminen niin, että saamme kohtuuhintaisia ja ihmisten asumistarpeita vastaavia asuntoja erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Erityisesti tarvitaan pieniä asuntoja ja esimerkiksi autopaikkanormien väljentämistä siten, ettei pienten asuntojen hinta nouse pilviin. Olemme valmiit nostamaan Espoon Asuntojen asuntotuotantomäärää, koska se on kaupungin keino tuottaa edullisempia vuokra-asuntoja asukkaille. Lisäksi tarvitaan...

Valtion taloustilanne on haastava. Tänäkin vuonna kasvatamme velkaa noin 7 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa sitä, että lähestymme uhkaavasti EU:n taloussopimusten kestävyysrajaa. Velkamme on kohta 60 % bruttokansantuotteesta, ellei muutosta synny. Yksi tärkeä toimi kansantalouden vahvistamiseksi on työllisyyden parantaminen. Iso mahdollisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt viime vuosina juuri pk-yrityksiin.

Yritysten yhteisövero on alennettu yli neljän prosenttiyksikön verran 20 %:iin. Tämä parantaa yrittäjien mahdollisuuksia investoida kasvuun eli yrityksen laajentamiseen. Veromuutos hyödyttää kaikkia yrittäjiä, mutta valtion osinkoverouudistus suosii enemmän suuryrityksiä. Nyt on pienten vuoro.

Vihreät haluavat, että kevään kehysriihessä päätetään toimenpiteitä pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla ja kokee epävarmuutta työllistämisen suhteen. On parannettava pienyrittäjän sosiaaliturvaa sekä madallettava kynnystä ja riskiä työllistää vähentämällä työllistämisen kuluja ja byrokratiaa.

Vihreät esittivät joulukuussa lukuisia uusia keinoja parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Yksi ehdotuksista koskee yrittäjien asumistuen parantamista. Koti on jokaiselle tärkeä, ja liian iso riski oman kodin menetyksestä on kohtuuton. Hallitus on jo tehnyt työttömien työllistymistä tukevan päätöksen asumistuen suojaosasta, jonka lakiesitystä odotetaan kevääksi. Asumistuki ei siis heti heikkene, kun työtön ottaa vastaan työpaikan. Myös pienyrittäjä tarvitsee parempaa turvaa asumiseen.

Yrittäjän asumistuki määräytyy nykyään laskennallisen YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Tämä tulo ei ole läheskään aina sama kuin yrittäjän oikea kuukausittainen tulo. Koska asumistuessa on kyse viimesijaisesta tuesta, tulee asumistuen arvioinnissa huomioida yrittäjän todelliset tulot, jotta se tukisi paremmin pienituloisia yrittäjiä tulojen vaihdellessa. Tämä uudistus helpottaisi pienyrittäjien asemaa konkreettisesti. Uudistuksen yhteydessä tulee toki huomioida yrittäjän epätasaiset vuositulot asumistuen perusteissa. Nykyinen laskennallinen tulo on kuitenkin siihen liian kaavamainen laskentatapa.

Yrittäjän riski Suomessa on suhteellisen suuri, varsinkin työntekijöiden palkkaukseen liittyy sekä riskejä että ennalta arvaamattomia maksuja. Työelämään tarvitaan joustoa, sillä työelämä ja tuotannon rakenteet muuttuvat yhä nopeammin. Sosiaaliturvan pitäisi myös kannustaa yrittäjyyteen. Pitää olla oikeus onnistua ja oikeus epäonnistua. On voitava yrittää ja ottaa riskejä. Joustoa ja turvaa tarvitsevat sekä yrittäjä että työntekijä.

Työ on tapa kiinnittyä yhteiskuntaan ja tuo sisältöä elämään. Monelle työttömälle mahdollisuus osallistua työelämään olisi realistista jonkinlaisen osittaisen yrittämisen mallin kautta. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kuitenkaan salli yrittäjyyden kokeilemista tai asteittaista siirtymistä siihen, vaan vaihtoehtoina ovat edelleen täysi työttömyys tai täysi yrittäjyys. Sosiaaliturvan tulisi tunnustaa määräaikainen ja osa-aikainen yrittäjyyden kokeilu, suorastaan kannustaa siihen.

Uudistukset, jotka edistävät työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä, parantavat samalla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Mutta loppujen lopuksi kaikki hyötyvät, kun saamme lisää työtä ja verotuloja.

Tässä maanantain tila- ja asuntojaoston esityslista avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Asunto-ohjelma (Kh/Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014) Ohjelma on kattava paketti Espoon asuntotuotannosta, nykyisestä asuntokannasta, erityisryhmien asumisesta ja olemassa olevien asuinalueiden kehittämisestä. Toimenpiteiden osalta se on valtuustolle  tärkeä työkalu Espoon asuntopolitiikan linjaamiseen ja seuraamiseen. Ohjelma on voimassa tämän valtuustokauden ajan. Pöydälläolon aikana olemme neuvotelleet ohjelman toimenpideosaan muutoksia poliittisten ryhmien kesken.Huoli kohtuuhintaisten ja asukkaiden toiveita vastaavien asuntojen riittävyydestä on yhteinen. Tarvetta on ennen kaikkea pienille asunnoille hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Niiden rakentamista on helpotettava esimerkiksi parkkipaikkavaatimuksia vähentämällä. Ohjelma perustuu kaupungin strategiaan...

Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa kaksi ympäristön kannalta merkittävää asiaa: Raide-Jokerin linjaus ja ympäristönsuojelupäällikön valinta. Tässä taas lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Mutta myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Vertailukelpoinen tilikauden tulos oli 16 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate 124,4 milj. euroa. Vuosikate...

Tänään on kansainvälinen saamelaisten päivä, onnea! Saamelaiset ovat koko Euroopan pohjoisin alkuperäiskansa ja ainoa EU-alueella asuva alkuperäiskansa. Tätä rikkautta on edistettävä päätöksenteossa mm. edistämällä saamelaisten oikeutta kulttuuriin, kieleen ja elinkeinoihin kuten poronhoitoon.

Yksi keskeinen asia, jotta kulttuuri säilyy sukupolvelta toiselle, on oma kieli. On tärkeää, että saamelaislapset oppivat äidinkieltään. Suomessa puhutaan kolmea eri saamea, joista inarinsaame ja koltansaame ovat vaarassa hävitä, ja pohjoissaamenkin puhujia on vain noin 2 000.

Kielipesätoiminta antaa alle kouluikäisille lapsille päivähoitoa kielikylvyn periaatteella ja auttaa pelastamaan häviämässä olevat kielet. Kielipesiä on käytetty Suomessa 90-luvun lopulta alkaen saamen kielten turvaamiseksi. Erityisen hyviä tuloksia on saatu äärimmäisen uhanalaisen inarinsaamen elvyttämisessä. Suunnitteilla on kielipesien avaaminen myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle ainakin Rovaniemelle, Helsinkiin ja Ouluun.

Kielipesiä on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön varoista, mutta lisäresursseja tarvitaan hyvän tason ylläpitämiseksi. Pidän arvokkaana sitä, että valtionvarainvaliokunta lisäsi eduskunnan budjettikäsittelyssä saamen kielen kielipesätoiminnan määrärahaa. Tämä on yksi esimerkki, joka puoltaa eduskunnan huolellista budjettikäsittelyä. Siinä paikataan puutteita kaikkein haavoittuvimpien kohteiden hyväksi, vaikka kokonaisuudessaan eduskunnan lisäykset ovat vain pieni murto-osa koko valtion budjetista.