Kutkuttaisi saada yksi Krimin ”kansanäänestyksen” vaalilipuista tarkemmin tutkittavaksi. Sääli ettei paperia analysoimalla saa selville, koska vaaliliput on painettu.

Krimin kaappauksessa on nimittäin ollut silmiinpistävää, miten nopeasti kaikki on tapahtunut. Krimin ”vaalitkin” järjestettiin viikossa.

Haloo! Viikossa ei ehdi painattaa edes vaalilippuja saati järjestää vaalitiloja, vaalivalvojia, vaaliuurnia ja ääntenlaskentaa. Maidanin mielenosoittajia fasisteiksi sättivät julisteet ja Venäjän liput ilmestyivät Simferopolin ja Krimin muiden kaupunkien kaduille parissa päivässä kuin taikaiskusta.

Joku on myös käsikirjoittanut ja tuottanut Venäjän hallituksen tiedotusvälineiden ”uutiset” Ukrainan venäläisten sorrosta ja Venäjälle heitä varten perustetuista pakolaisleireistä.

Entä sitten Venäjän anonymisoitujen joukkojen ilmestyminen Krimille? Vaikka lähettyvillä on Venäjän sotilastukikohtia, kymmeniätuhansia sotilaita ei siirrellä paikasta toiseen muutaman päivän varoitusajalla. Etenkin kun ainakin osa Krimiä miehittävistä venäläisjoukoista on varusteista päätellen normaalisti sijoitettu satojen kilometrien päähän.

Jo pelkästään joukkojen huolto ja majoitus on valtava urakka.

Kaikki viittaa siihen, että Venäjä on suunnitellut ja valmistellut Krimin liittämistä Venäjään jo pitkään, vähintään kuukausien ajan. Siis jo ennen Viktor Janukovytšin erottamista, todennäköisesti jo ennen Maidanin mielenosoitusten alkamista viime marraskuussa.

Toisaalta operaatiossa on hämmentäviä ristiriitaisuuksia. Miksi vaivautua poistamaan uniformuista ja ajoneuvoista kansallisuustunnukset, jos varusteista näkee selvästi, minkä maan armeijan joukot ovat kyseessä? Samalla vaivalla olisi kaivettu varastosta vanhemmat varusteet ja aseet.

Ilmeisesti Putin haluaa alleviivata olevansa valmis rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia ja käyttämään sotilaallista voimaa saadakseen tahtonsa läpi raja-alueillaan.

Venäjän voimankäyttö on yllättänyt Euroopan Unionin pahemman kerran. Voimapolitiikan ajanhan piti olla Euroopassa historiaa! Euroopan Unionin työkalupakista puuttuvat työkalut, joilla vastata Putinille.

Vaarana on, että jos Putin selviää Krimin kaappauksesta ilman seurauksia, hänen katseensa voi kääntyä myös muihin houkutteleviin suupaloihin. Joka tapauksessa Krimin jälkeen vie pitkään ennen kuin Venäjän naapurit uskaltava luottaa Venäjän allekirjoittamiin rajasopimuksiin.

Tiedote 14.3.2014 Vihreiden valtuustoryhmä ei pidä riittävänä neuvotteluissa sovittua 1,5 miljoonan euron huojennuksia esitettyihin 25 miljoonan euron säästöihin tälle vuodelle. Vaikka helpotusta saatiin opetuksen ja päivähoidon puolelle, kohdistuvat leikkaukset edelleen eniten lapsiin ja nuoriin. Myös terveyspalveluihin kohdistuu kipeitä leikkauksia, mikä kasvattaisi terveyseroja entisestään. Päivähoidosta karsitaan miljoona euroa, opetuksesta 1,9 miljoonaa euroa ja terveyspalveluista 0,7 miljoonaa. - On sääli, että sovun löytyminen jäi kiinni muutamasta miljoonasta. Jos haluamme olla jatkossakin hyvä kaupunki lapsiperheille, meidän pitää tarjota laadukasta päivähoitoa ja opetusta, painottaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu. Päivähoidon ja opetuksen leikkaukset...

Käsittelemme Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa ensi keskiviikkona esitystä Puolarmetsän terveysaseman ulkoistamisesta. Tässä ajatuksia puolesta ja vastaan.

Ulkoistamispäätöstä puoltavat asiat:

Hankala henkilöstötilanne. Vuokralääkärien käyttö tulee hyvin kalliiksi. Pitkät potilasjonot.
Ulkoistamalla asiat saadaan kerralla kuntoon. Nykyiset lääkärit ja hoitajat sijoitetaan muille asemille (ensisijaisesti Matinkylään), tilanne paranee laajemmassa mittakaavassa.

Ulkoistamisen huonot puolet:

Ulkoistaminen ei ole ollut yleensä mikään taikasana Suomen mittakaavassa. Myöhemmin hinnat ovat nousseet ja palvelun laatuunkaan ei aina ole oltu tyytyväisiä.
Kyse on samasta työstä ja samoista potilaista. Julkisen pitäisi pystyä samaan kuin yksityisen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ei nykyisellään onnistu, jos asemaa pyörittää yksityinen toimija.

Ulkoistaminen voi lisätä epävarmuutta lääkäreissä ja hoitohenkilökunnassa: kannattaako Espooseen tulla töihin? Voidaanko oma työpaikka ulkoistaa seuraavaksi? Juuri rekrytointi on ollut ongelma.

Ulkoistaminen ja sen hallinta vie terveyspalveluiden johdon työaikaa. Tämä aika olisi parempi käyttää oman terveysasematoiminnan (julkisen puolen) kehittämiseen.

Omaa kehitystyötä on joka tapauksessa pakko tehdä. Meidän pitää pystyä kehittämään julkisen puolen toimintaa. Kun on järjestämisvastuuta, on myös oltava osaamista.

Jos haluamme pitää terveyspalvelut kaikkien suomalaisten ulottuvilla, meidän on puolustettava julkista palveluntuotantoa, jossa varallisuus ei ole hoidon saamisen tae.

Osa yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista harrastaa kyseenalaista verosuunnittelua. Tämä voidaan tosin tietenkin kiertää panostamalla palveluntuottajan valinnassa yhteiskuntavastuukysymyksiin. Kun toimitaan Suomessa, verot pitää maksaa Suomeen.

Nykytilan säilymisen ongelmat:

Pitkät jonot ja vuokralääkärien takia silti suuret menot, asiakkaat eivät saa hoitoa. Terveysongelmat pahenevat. Asukkaiden on saatava terveyspalvelunsa kohtuullisessa ajassa.

Espoon Keskuksen malli?:

Eräs poliittinen ryhmä ehdottaa todennäköisesti Espoon Keskuksen mallin käyttöönottoa alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle perustettaisiin yksi kokonaan uusi terveysasema, jota pyörittäisi yksityinen toimija ja jolle annettaisiin hoidettavaksi tietty osa väestöstä (tietyillä postinumeroalueilla asuvat). Espoon Keskuksen kohdalla kannatin tätä. Kyseessä oli laajempi kehittämiskokonaisuus, jossa Samarian terveysasemalle palkattiin ammattijohtaja ja siitä tehtiin hoitajavetoinen. Tämä vaatii kuitenkin rahallista lisäpanostusta ja nykyinen taloustilanne on hankala. Jos työllisyys ei kohene eli verotulot vain vähenevät, mutta menot kasvavat samaan aikaan, terveyspalveluihin kohdistuu entistä kovempia säästöpaineita. En näe perusteita sille, miksi Puolarmetsä-Suurpelto -alueelle pitäisi saada toinen terveysasema. Nämä rahat olisivat myös muualta pois väistämättä.

Pohdin edelleen omaa kantaani Puolarmetsäkysymykseen. Haluan muun muassa lisää tietoa aseman tämänhetkisestä tilanteesta (asema oli pitkään ilman omaa esimiestä, mutta nyt siellä on ollut 2kk oma apulaisylilääkäri) sekä lisää vertailutietoa Espoontorin ja verrokkiasema Kivenlahden luvuista.

Laajemmassa mittakaavassa suhtaudun joka tapauksessa kriittisesti terveyspalveluiden ulkoistamiseen. On kuitenkin tilanteita ja poikkeustapauksia, jossa yksittäisen aseman ulkoistaminen saattaa olla sillä hetkellä paras ratkaisu. Tärkeintä olisi nyt saada aikaan sellainen tilanne, jossa Espoossa omaa terveyskeskustoimintaa varmuudella kehitetään aktiivisesti. Huonoin vaihtoehto on luoda ulkoistusautomaatti, jossa jonkin aseman toiminta saa kurjistua ja sitten sitä lopulta esitetään ulkoistettavaksi. Olen tämän takia viritellyt lautakunnassa keskustelua sellaisesta kirjauksesta, jossa Puolarmetsä ulkoistettaisiin, mutta lähivuosina uusia ulkoistuksia ei suunniteltaisi. Meidän pitää myös kyetä antamaan lääkäreille ja hoitohenkilöstölle työrauha ja mahdollistaa pitkän tähtäimen kehittäminen.

Ensi maanantain kaupunginhallituksen tärkein asia on talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma sekä tätä vuotta koskevat säästöt. Neuvotteluja käytiin pitkään ja sitkeästi vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsun johdolla. Ohjelman linjauksista löytyi sopu, mutta tämän vuoden säästöistä ryhmien näkemykset lopulta erosivat liikaa. Vihreille kriittisiä leikkauksia olivat erityisesti päivähoitoon sekä erityislasten ja maahanmuuttajien opetukseen kohdistuvat säästöt. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) (Pöydälle 3.3. ja 10.3.2014) Tatu-ohjelmasta ja tämän vuoden 15 me lisäsäästöistä käytiin nelipäiväiset neuvottelut. Ryhmäpuheenjohtajamme Inka...

Sen verran on kiirettä pitänyt, että viime maanantain kaupunginhallituksen kokouksen raportointi jäi. Lista-asiat menivät puheitta esityksen mukaan lukuun ottamatta talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa, joka jäi pöydälle odottamaan neuvottelutulosta. Lista avattuna löytyy täältä. Listan ulkopuolelta saimme toimialajohtaja Sampo Suihkon perusteellisen selvityksen siitä, miksi sivistystoimelta jäi hakematta määräaikaan mennessä kohdennettu valtionavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Summaksi on arvioitu 1,7 me. Pyynnöstäni asia lisättiin myös esityslistalle, jotta selvityskin tulee julkiseksi. Vielä sitä ei tosin kaupungin sivuilta löydy, pöytäkirja ilmeisesti vielä virallisesti tarkastamatta. Kyseessä oli inhimillinen virhe ja unohdus yhdistettynä tietokatkoksiin ja...

Vihreiden valtuustoryhmä ei pidä riittävänä neuvotteluissa sovittua 1,5 miljoonan euron huojennuksia esitettyihin 25 miljoonan euron säästöihin tälle vuodelle 2014. Vaikka helpotusta saatiin opetuksen ja päivähoidon puolelle, kohdistuvat leikkaukset edelleen eniten lapsiin ja nuoriin. Myös terveyspalveluihin kohdistuu kipeitä leikkauksia, mikä kasvattaisi terveyseroja entisestään. Päivähoidosta karsitaan miljoona euroa, opetuksesta 1,9 miljoonaa euroa ja terveyspalveluista 0,7 miljoonaa.

Kovia rasvoja, monityydyttyneitä rasvahappoja, nopeita ja hitaita hiilareita, sokeria, antioksidantteja, omega kolmosia, kuutosia ja ykkösiä, hyvää ja pahaa kolesterolia, vesi- ja rasvaliukoisia vitamiineja, suolaa, natriumia ja nitraatteja, B1,B2, B12-vitamiineja, kalkkia ja kalsiumia, magnesiumia, E160d, E300, E967 ym. lisäaineita, … Ravintosuosituksia pukkaa joka tuutista, ja iltapäivä- ja naistenlehtien dieettiohjeet päälle. Milloin pitäisi ahmia marjoja ja hedelmiä, milloin niistä saa liikaa sokeria tai ainakin hepatiitin. Milloin pitäisi syödä kalaa, milloin se on myrkkyä. Milloin pitäisi välttää leipää, milloin sitä pitäisi syödä itsensä ähkyyn.

Olen saanut kyllikseni kaikista ravintosuosituksista ja dieettiohjeista. En jaksa enää yhtäkään, vaan käännän sivua ja vaihdan kanavaa aina kun Pekka Puska & kumpp. Ilmestyvät ruutuun.

Maallikko ei voi mitenkään tietää, mitä kaikista ristiriitaisista suosituksista pitäisi noudattaa ja mitä ei.

Jos sairaalaruoka on esimerkki siitä, millainen on terveellinen ruokavalio, syön mieluummin epäterveellisesti. Kun taannoin jouduin osastolle, selvisin nälkiintymättä vain vieraiden tuomien maustemyllyjen avulla.

Sen ainoan kerran kun olen onnistunut ruokavaliolla laihduttamaan, se oli kokopäivätyötä. Koko päivä piti kellottaa aterioiden, ruokaostosten ja ruoanlaiton ympärille. Lounas työkavereiden kanssa oli mahdoton ajatus, ja onneksi puoliso oli reissutöissä. Jääkaappi sisälsi vain seuraavan ja sitä seuraavan aterian raaka-aineita.

Lopulta päätin, että syöminen ei voi olla elämän ainoa tarkoitus.

Ja sitten pitäisi vielä miettiä kunkin ruoka-aineen eettisyyttä. Tämä kala on niin terveellistä ja maukasta, että se on kalastettu lähes sukupuuttoon. Nämä katkaravut luovat työpaikkoja kehitysmaahan, mutta kasvattamon tieltä on jouduttu raivaamaan rannikkoa eroosiolta suojaava mangrovetiheikkö. Tämä suklaamousse on tehty lapsiorjien poimimista kaakaopavuista. Tämän kahvikupin valmistamiseksi kasvatetut kahvipensaat vievät viljelysmaata ruokakasveilta.

Ruokalistan lukeminen ei enää onnistu ilman ravinto-opin ja molekyylibiologian kaksoistutkintoa sekä ympäristön tilan ja maailmanpolitiikan jatkuvaa seurantaa.

Tiedote 2.3.2014 Espoon Vihreät eivät hyväksy kaupunginjohtajan esittämiä 25 miljoonan euron säästöjä, koska se tarkoittaisi leikkaamista asukkaiden arjen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista. Tämän vuoden talousarvio on jo tiukka niin opetuksen ja päivähoidon kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. - Kaupungin tulos viime vuodelta oli jopa odotettua parempi, eikä budjettipäätöksen jälkeen ole tullut ilmi mitään sellaista, joka vaatisi pikaisia lisäsäästöjä, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen 6 miljoonan, vanhuspalveluiden 1,6 miljoonan ja terveyspalveluiden 1,5 miljoonan euron säästöjen lisäksi Vihreät pitävät kohtalokkaina perhe- ja sosiaalipalveluiden vajaan puolen miljoonan...

Maanantaina pidetään siis ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman takia. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Ryhmien välisiä neuvotteluja tosin päätettiin jatkaa maanantaina ja torstaina, joten päätöksiä ei vielä tehtäne. Asia ehtii kuitenkin valtuustoon 24.3. kun kaupunginhallituksella on kokous 17.3. Lisäasiana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas on pyytänyt selvityksen siitä, miksi koulujen erityisavustuksen hakeminen unohtui. Hyvä niin. On surkeaa, että samaan aikaan kun sivistystoimeen esitetäään 6 me palveluleikkauksia, jää rahaa hakematta. Vahinkoja sattuu, mutta systeemien pitää olla sellaisia, että viestit menevät perille. - Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja...

Ukrainan kriisi syvenee ja mutkistuu. Venäjä on miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan, ja Venäjän duuma on valtuuttanut armeijan käytön koko Ukrainassa. Ukrainassa on käynnissä armeijan liikekannallepano. Yksikin väsyneen sotilaan etusormen kramppaus voi laukaista sodan Euroopan sydämessä.

Samalla on käynyt ilmeiseksi, että Euroopan Unionin mielipiteitä ei kuunnella, ei vaikka mielenosoitukset alkoivat nimenomaan siitä, kun Ukrainan sittemmin maasta paennut presidentti hylkäsi EU:n kanssa valmiiksi neuvotellun vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksen.

Rauhan Eurooppaan turvaamaan perustetulla Euroopan Unionilla ei ole hampaita. Sen ainoa voima on raha, ja sitä Ukrainalle on jo luvattu. Mutta jos Venäjä päättää marssia Krimiltä Ukrainaan, EU ei voi muuta kuin paheksua tapahtunutta. Paheksua, rahoittaa Ukrainan jälleenrakentamista ja ottaa vastaan uutta hallintoa pakenevia pakolaisia.

Tai sitten huudetaan taas kerran Obamaa apuun. Loputtomiin ei Yhdysvaltojen varaan kannata kuitenkaan laskea, sillä amerikkalaisia ei Eurooppa enää kiinnosta. Amerikkalaiskenraalien katse on jo kääntynyt Atlantilta Tyynelle Merelle.

EU tarvitsee yhteisen uskottavan ulko- ja turvallisuuspolitiikan, ja sen vaatimat päätöksentekomekanismit ja työkalut.

Euroopan turvallisuuspoliittisen yhteistyön rakentaminen on jo itse asiassa pitkällä. Esimerkiksi Suomessa EU:n nopean toiminnan joukoiksi kutsuttujen yksiköiden nimi on englanniksi EU battlegroup, mikä antaa niiden luonteesta hieman eri kuvan.

Yhteensä näitä EU:n ministerineuvoston alaisuudessa toimivia 1500-2500 sotilaan vahvuisia joukko-osastoja on 18, joista kaksi on aina vuorollaan välittömässä taisteluvalmiudessa. Kyse ei siis ole mistään kovin suuresta armeijasta, mutta harva tulee ajatelleeksi, että EU:lla on ylipäätään minkäänlaista sotilaallista ulottuvuutta.

Silti, puolustusbudjeteilla laskettuna Euroopan Unioni on sotilaallinen supervalta. Unionin jäsenet käyttivät Siprin (Stockholm International Peace Research Institute) lukujen mukaan vuonna 2012 puolustusmenoihin noin 198 miljardia euroa, kun Euroopan Unionin koko vuosibudjetti on noin 150 miljardia euroa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiinan puolustusmenot olivat 120 miljardia, Yhdysvaltojen 494 miljardia euroa ja Venäjän 65,5 miljardia euroa.

Mitä vastinetta eurooppalaiset saavat liki 200 miljardille veroeurolle? Eivät ainakaan sotilaallista toimintakykyä.

Kun Jugoslavian hajoamissodat 20 vuotta sitten muuttuivat kansanmurhaksi ja etniseksi puhdistukseksi, Eurooppa saattoi vain katsella vierestä, ja pyytää Yhdysvaltoja tulemaan apuun. Kun YK:n vuonna 2011 valtuutti Libyan sisällissotaan puuttumisen, vetovastuu oli jälleen Yhdysvalloilla, vaikka Libya on Euroopan takapihalla.

Käytännössä vain Iso-Britannia ja Ranska pystyvät ilman Yhdysvaltojen apua edes pieneen sotilasoperaatioon oman maansa rajojen ulkopuolella, eivätkä nekään pysty toimimaan kovin kaukana kotoa. Euroopalta puuttuu kyky joukkojen pitkiin ilmakuljetuksiin, täsmäaseiden vaatimaan paikannukseen ja sateliittitiedusteluun. Omat taistelulennokitkin ovat vasta kehitteillä.

Ei ihme, että pian Jugoslavian hajoamissotien jälkeen keskiraskaan Airbus A400M -kuljetuskoneen kehitystyö sai vauhtia, ja vuonna 2012 Euroopan armeijat tilasivat niitä 212 kappaletta.

Myös Suomen ilmavoimat ovat lisänneet ilmakuljetuskapasiteettiaan hankkimalla kaksi 75 sotilasta 1300 km päähän kuljettavaa EADS CASA C-295 -kuljetuskonetta sekä olemalla mukana 12 maan liittoumassa, joka operoi kolmea 134 sotilasta jopa 10.000 km matkan kuljettamaan kykenevää C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta. Johonkin Islannin ilmavalvontaharjoitukseen verrattuna tästä yhteistyöstä puhutaan Suomessa yllättävän vähän.

Ei ihme, että Euroopan rakenteilla olevaan ja Suomen osaltaan rahoittamaan Galileo-sateliittipaikannusjärjestelmään lisättiin sotilaskäyttöön soveltuva suojattu palvelu. Nykyisin kyseistä palvelua esittelevä materiaali kuvitetaan paloautojen ja poliisien kuvilla, mutta aluksi palvelun käyttöä esiteltiin nimenomaan asejärjestelmillä täsmäpommeista maihinnousualuksiin.

Varsinaisia tiedustelusateliitteja Euroopalla ei ole, mutta en hämmästyisi, jos Euroopan avaruusjärjestö ESAn sää- ja kaukartoitussatelliittien Krimin alueelta ottamia kuvia tutkittaisiin tällä hetkellä tarkasti Euroopan armeijoiden esikunnissa.

Euroopassa siis tehdään puolustusyhteistyötä, ja Suomi on siinä mukana. Hyvä niin! Mutta kuka tätä yhteistyötä johtaa? Kuka tekee siihen osallistumisesta päätökset eri maissa?

Päätökset esimerkiksi Strategic Airlift Capability -yhteistyöstä tai Galileon suojatusta palvelusta tai Islannin ilmavalvontaharjoituksesta tai … eivät ole syntyneet neitseellisesti.

Euroopan puolustuspolitiikka on liian tärkeä asia hoidettavaksi salassa suljettujen ovien takana. Jos eurooppalaisten halutaan sitoutuvan tiivistyvään puolustusyhteistyöhön, siitä on uskallettava keskustella julkisesti.

Joka tapauksessa eurooppalaiset ansaitsevat enemmän vastinetta Euroopan puolustukseen vuosittain käytetylle 200 miljardille eurolle.

Tänään kaupunginhallituksessa asiat menivät pääosin esityksen mukaan. Alla muutama kommentti niistä, jotka eivät menneet nuijan kopautuksella. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä Koska sote-uudistus on monella tapaa vaiheessa ja Espoon lausunnossa on paljon hyvää, päädyimme olemaan sen kannalla, vaikka ryhmässä löytyy tukea myös ajatukselle sote-järjestämisvastuun siirtämisestä metropolille. Esittelijä teki aamuneuvottelujen jälkeen lausuntoon muutamia pieniä lisäyksiä talousvaikutusten huomioimisesta sekä ruotsinkielisistä palveluista. Meidän Saara Hyrkkö nosti esiin opiskelijahuollon tilanteen ja sen johdosta lausuntoon tuli lisäys: Edellä todettujen lisäksi Espoo pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen yhteydessä...

Ukrainan kriisi on paljastanut Suomen NATO-intoilijoiden olleen oikeassa. Suomi ei voi loputtomiin seistä NATOn porstuassa ja luottaa siihen, että kyllä NATO ottaa Suomen jäsenekseen ja Yhdysvallat tulee apuun heti kun Suomi kokee olonsa uhatuksi ja hakee jäsenyyttä.

Päinvastoin, Yhdysvalloissa Ukrainalle tarjotaan pelastukseksi Suomen mallia eli pidättäytymistä kaikesta Venäjän uhkaavaksi kokemasta sotilaallisesta yhteistyöstä. Ja Suomen malli koskee tietysti myös Suomea.

Suomen NATO-hakemus tulkittaisiin Venäjällä provokaatioksi, ja reaktio olisi sen mukainen. Yhdysvallat tuskin haluaisi tulehduttaa välejään Venäjään pienen Suomen vuoksi. Myös NATOn jäseneksi pyrkinyt pieni Georgia jätettiin yksin, kun Venäjä elokuussa 2008 otti sotilaallisesti kantaa Georgian asioihin.

Itse asiassa vanhoja etupiirejään haikaileva Nyky-Venäjä tuskin hyväksyisi edes Suomen EU-jäsenyyttä, jos hakisimme sitä nyt. Ei ollut sattumaa, että Suomi liittyi Unioniin heti kun se Neuvostoliiton romahdettua oli mahdollista. Suomessa on aina yritetty hyödyntää Venäjän heikkouden hetket, kuten vuonna 1917. Tosin vuonna 1941 laskelmat menivät pieleen.

Sisuton nyky-EU tuskin edes huolisi Suomea jäsenekseen, jos se vaarantaisi EU:n ja Venäjän kauppasuhteet.

Suomella on NATO-oven sulkeuduttua jäljellä kaksi vaihtoehtoa huolehtia turvallisuudestaan levottomaksi osoittautuneessa Euroopassa. Ensimmäinen on jatkaminen entiseen tapaan yksin, ilman liittolaisia.

Ikäluokkien supistuminen ja aseistuksen teknistyminen edellyttävät kuitenkin tuttujen maanpuolustusoppien kyseenalaistamista. Vuosi vuodelta pienenevä asevelvollisten joukko ei yksinkertaisesti riitä koko valtakunnan puolustamiseen, ellei asevelvollisuutta säädetä myös naisille. Myös kantahenkilökuntaa tarvitaan enemmän, sillä nykyaikaiset aseet ovat paitsi kalliita, ne vaativat myös jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä, ammattisotilaita. Tuloksena olisi todennäköisesti palkka- ja asevelvollisuusarmeijan yhdistelmä, jonka kustannukset olisivat huomattavasti nykyistä suuremmat.

Toinen vaihtoehto on liittolaisten hakeminen lähempää. Jos NATO-ovi on säpissä, jäljellä on puolustusyhteistyön tiivistäminen naapureiden kanssa. Länsi-Euroopassa ei kuitenkaan ole valmiita yhteistyörakenteita, joihin Suomi voisi nopeasti turvautua. Euroopan Unionin puolustusyhteistyötä koordinoinut WEU:kin lakkautettiin vuonna 2011. On tietysti makuasia, etsitäänkö selkänojaa lännestä vai idästä.

Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista voisi olla Euroopan Unionin puolustusyhteistyön tiivistäminen. EU:n ministerineuvoston alaisuudessa toimivat nopean toiminnan joukot voisivat tarjota yhteistyölle hyvät lähtökohdat. Näitä 1500-2500 sotilaan kokoisia yksiköitä on Euroopassa jo 18, joista kaksi on aina välittömässä taisteluvalmiudessa.

Yhteistyövaihtoehdossa on tietysti muistettava, että se tie kulkee kahteen suuntaan. Jos haluamme saada hädän tullen apua, sitä on oltava valmis myös antamaan. Se pätee paitsi talouskriiseissä myös turvallisuuskriiseissä.

Valmistuin kolme viikkoa sitten tekniikan kandidaatiksi. Matka ei ole pitkä diplomi-insinööriksi. Olen siis kaiketi määritelmän mukaisesti lahjakas nuori, joka kouluttaa itseään. Olen ollut onnekas. Aloitin opintoni ennen viime vuosien kiimaista opintotuen ronklaamista. Ensi syksystä lähtien opiskelijoita on kolmen eri opintotukijärjestelmän … Continue reading →

Vihreä Lanka 28.2.2014 Espoossa on käynnissä miljardiluokan joukkoliikennehanke, länsimetro. Valtuusto päätti maanantaina, että metroa jatketaan välittömästi Matinkylästä Kivenlahteen, kunhan valtio sitoutuu omaan 30% osuutensa. Nyt odotamme maan hallitukselta myönteistä päätöstä kehysriihen yhteydessä. Kun metro vihdoin 2016 alkaa liikennöidä Matinkylään asti, huonoin vaihtoehto olisi pysähtyä siihen. Tynkämetron pääteasema keskellä eteläistä Espoota jättäisi mm. 50 000 asukkaan Espoonlahden, yhden viidestä Espoon kaupunkikeskuksesta, kokonaan raiteiden ulottumattomiin. Metron kulkiessa Matinkylään, suorat bussiyhteydet Helsingin keskustaan lakkaavat ja Matinkylä ruuhkautuu. Metron jatkon siirtyminen tulevaisuuteen olisi surkea viesti soukkalaisille, espoonlahtelaisille ja kivenlahtelaisille, jotka kärsivät välivaiheesta...

Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoimpana asiana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU), joka jää pöydälle poliittisia neuvotteluja varten. - Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kv-asia) Siirretään 36 miljoonan euron edestä viime vuodelta viivästyneitä investointeja tälle vuodelle. Harmillisen monta hanketta listalla on. Näin on käynyt joka vuosi, mutta nyt pitäisi löytää keinot pysyä investointienkin osalta budjetissa. - Kaupunginhallituksen ylimääräinen kokous 10.3.2014 Ylimääräinen kokous pidetään talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman takia. Poliittiset neuvottelut käydään tiistaina ja keskiviikkona. Valtuuston päätettäväksi asia tulee 24.3. Itse asia on...