Puhe ilmastolaista
Eduskunnan lähetekeskustelu 10.6.2014
Arvoisa puhemies,
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC maalasi kuvan sellaisesta maailmasta, jota kukaan ei halua nähdä. Kuudes sukupuuttoaalto on jo valitettavasti totta, mutta tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt kuten tulvat ja kuivuus lisääntyvät aiheuttaen ilmastopakolaisuutta ja ongelmia ruuan tuotannossa, mahdollisesti taistelua vedestä. Nykytutkijoiden mukaan, jos mitään ei tehdä ja nykymeno jatkuu, maailma uhkaa lämmetä liki 6 astetta. Silloin lumitalvet olisivat Etelä- Suomessa historiaa.
Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi on tärkeä päätös vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. Laki sisältää kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lain vahvuus on ilmastopolitiikan seuranta sekä tieteellisen tiedon saatavuus. Laki ei pääsääntöisesti koskisi päästökaupan piiriin kuuluvia päästöjä pitkän aikavälin päästövähennysvelvoitetta lukuun ottamatta, vaan se koskisi erityisesti päästökaupan ulkopuolista sektoria kuten liikennettä ja rakennusten lämmitystä. On tärkeää, että laki on nyt saatu, ja myöhemmin lakiin voidaan lisätä tavoitteellisuutta. Laissa säädetään ilmastopolitiikan keskipitkän aikavälin torjunnan suunnitelmista ja myös ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmista.
Vihreiden mielestä on tärkeää määrittää myös keskipitkän aikavälin tavoite. Puoluekokouksemme hyväksyi Jämsässä viikonloppuna uuden poliittisen ohjelman, ja siinä määrittelimme päästövähennystavoitteen 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. On panostettava erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energiapihiin puhtaaseen teknologiaan. Siinä on Suomelle mahdollisuuksia myös kansantaloudelle ja vientiin. Mutta maapallon tulevaisuuden kannalta keskeisintä on saada kansainvälinen ilmastosopimus aikaan Pariisissa vuonna 2015. Kiinan päästökauppasuunnitelmat ja USA:n tavoite leikata voimalaitospäästöjä kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä luovat toivoa tähän.
On tärkeää, että lain myötä eduskunta saa jatkossa vuosittain selonteon päästökehityksestä ja päästövähennystavoitteiden toteutumisesta. Kun lakia nyt eduskunnassa käsitellään, on myös erittäin huolellisesti kuultava laajasti kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden näkemyksiä ja niitä on hyvä kirjata mietintöön, jotta saamme jatkotyölle hyvää raaka-ainetta, hyvää materiaalia lain jatkossa tarvittaviin muutostöihin. Mutta tämä laki tässäkin muodossa on jo historiallisen tärkeä päätös sekä Suomen että koko maailman kannalta. - Kiitos.
Olen ehdolla eduskuntavaaleissa
Uudenmaan Vihreät päätti 10.6.2014 yleiskokouksessaan nimetä ensimmäiset 17 eduskuntavaaliehdokasta. Minulla on ilo ja kunnia olla osa tuota joukkoa. Eurovaalien ja viime viikonlopun puoluekokouksen synnyttämä innostus ja energia onkin nyt hyvä suunnata kohti seuraavia vaaleja. Politiikassa minua innostaa mahdollisuus rakentaa hyvää … Continue reading →
Viedään Aalto Village -hanke kunnialla maaliin
Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 9.6.2014, kun käsiteltiin tekemääni valtuustoaloitetta Aalto Village -opiskelija-asuntohankkeen edistämiseksi. Kiitos puheenjohtaja! Hyvät valtuutetut! Muutama tunti sitten kävin puhumassa opiskelija-asuntojen tarpeellisuudesta. Toivottavasti tuo puheenvuoro on vielä tuoreessa muistissa, sillä en lähde sitä toistamaan. Olen seurannut Aalto Village -opiskelija-asuntohanketta … Continue reading →
Koulujen sisäilmaongelmat puhuttivat valtuustossa
Tänään vihdoin käsiteltiin muutaman pöytäämisen jälkeen Hanna Kiljusen (kok.) valtuustokysymys koulujen ja päiväkotien väistötilatarpeista ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä. Kerroin puheenvuorossani, mitä asian eteen on tila- ja asuntojaostossa tehty. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, haluan kiittää Hanna Kiljusta tärkeästä valtuustokysymyksestä ja virkamiehiä perusteellisesta vastauksesta. Kuten vastauksesta käy ilmi toimeen on tartuttu, mutta paljon riittää vielä tehtävää. Erityisesti on tehostettu sisäilmaongelmiin puuttumista ja niistä tiedottamista, mutta edelleen tiedonkulussa on parantamisen varaa. Kaupunginhallitus päättikin viime kokouksessaan, että viestintä otetaan haltuun ja varmistetaan sivistystoimen, kyseisen koulun ja tilakeskuksen yhteistyö. Erityishuomio kiinnitetään vanhempiin ja opettajiin....
Espoolla vihdoin asunto-ohjelma
Kaksi kertaa pöydälle jätetty asunto-ohjelma hyväksyttiin vihdoin tänään valtuustossa. Johdin ohjelmaprosessia tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan roolissa ja pyrin tekemään sen mahdollisimman avoimesti ja valtuustoryhmiä osallistaen. Valmisteluvaiheessa pidettiin valtuustoseminaari ja loppuvaiheessa etsittiin ryhmien kesken neuvotellen yhteisiä näkemyksiä kaikissa käsittelyvaiheissa. Valtuustossa äänestettiin Espoon Asuntojen asuntotuotantotavoitteesta. Olimme neuvotelleet realistisen kompromissin asuntotuotantotavoitteen nostamisesta 400 asuntoon seuraavalla MAL-sopimuskaudella. Valtuustossa perussuomalaiset tekivät esityksen määrän nostamisesta 500 asuntoon ja Kokoomus pysymisestä 300 asuntoon. Yllättäen 500 voitti äänestyksessä 300, kun muutama kokoomuslainen lipesi ruodusta. Tämän jälkeen Vihreät äänestivät ryhmänä 500 puolesta, mutta esitys hävisi niukasti äänin...
Lisää edullisia, pieniä asuntoja ja opiskelijakämppiä
Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 9.6.2014 asunto-ohjelman käsittelyn yhteydessä. Asunto-ohjelmaprosessiin on ollut miellyttävä osallistua. On hyvä, että luottamushenkilöt pääsevät tekemään selkeää poliittista ohjausta ja vetämään linjoja siitä, mihin suuntaan valmistelua jatkossa viedään. Toisin kuin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Konttas, olen sitä mieltä, että luottamushenkilöiden … Continue reading →
Suomen verkkokauppa käpertyy kotimarkkinoille
9.6. Jos suomalaiset kauppiaat eivät ryhdistäydy, eurooppalaiset kilpailijat valtaavat Suomen markkinat verkon kautta. Suomi oli pitkään verkkokaupan kehitysmaa, mutta parin viime vuoden aikana myös suomalaiset ovat alkaneet käydä verkko-ostoksilla. TNS Gallupin tuoreen verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna verkosta vähittäiskaupan tuotteita jo 4,4 miljardilla eurolla, kasvua 11 prosenttia edellisvuodesta. Palveluita ostettiin kuudella miljardilla, kasvua kahdeksan prosenttia. Ei ihme, että esimerkiksi etämyynnin pioneeri Anttila on sulkemassa yhdeksän perinteistä tavarataloaan.
Kehitys on ollut epätasaista. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokauppa on vähäistä, mutta matkailussa verkkokauppa hallitsee markkinoita. Yli kolmannes suomalaisten verkko-ostoksista, 3,7 miljardia euroa liittyi matkailuun.
Kasvun varaa riittää. suomalaiset kotitaloudet käyttivät E-commerce Europen tilastojen mukaan vuonna 2012 verkko-ostoksiin kolmanneksi eniten rahaa Euroopassa, 2.821€, mutta Iso-Britanniassa ylitettiin jo neljän tuhannen euron raja: 4.010€.
Usein tarjolla ei kuitenkaan ole kilpailukykyistä kotimaista vaihtoehtoa. TNS Gallupin mukaan suomalaiset tekevät verkko-ostoksistaan 13% ulkomaisissa verkkokaupoissa. Esimerkiksi lastentarvikkeiden verkkokaupasta jo 39% tehdään ulkomaille.
Jos suomalaiset kauppiaat eivät ryhdistäydy, eurooppalaiset kilpailijat valtaavat Suomen markkinat verkon kautta. Internetissä Suomi ei ole pieni kaukainen saari, vaan houkuttelevan lähellä.
S-ryhmän liittoutuminen brittiläisen Marks & Spencerin kanssa tuo verkko-osaamista myös Suomeen. Briteistä jo joka viides on ostanut ruokaa verkkokaupasta, ja Marks & Spencerillä on verkossa mm. liha- ja kalatiski.
Siinä missä suomalaiset kuluttajat käyvät verkko-ostoksilla ulkomailla, ani harva suomalainen verkkokauppa myy tuotteitaan ulkomaille. Suomessa kuvitellaan Suomen olevan edelleen kotimarkkina, vaikka todellisuudessa se on koko Eurooppa. Sitä vartenhan Suomi taannoin Unioniin liittyi, että voisimme myydä tuotteitamme vapaasti koko Eurooppaan!
Kun vastakkain on Suomen markkinoille keskittyvä kotimainen verkkokauppa ja koko Eurooppaa palveleva kansainvälinen verkkokauppa, lopputulos on selvä. Viiden miljoonan kuluttajan kansallisilla markkinoilla ei ole varaa pitää yhtä suurta valikoimaa ja yhtä pieniä katteita kuin 500 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoilla.
Mikseivät suomalaiset verkkokaupat sitten valtaa Eurooppaa?
Jotkut syyttävät Itellan korkeita maksuja, mutta moni eurooppalainen verkkokauppa käyttää postin asemesta UPS:n ja FedExin kaltaisia kuriiripalveluita, jotka toimivat myös Suomessa.
Pikemmin kyse on asenteen ja rohkeuden puutteesta. Siinä missä ruotsalaiset myyvät vaikka onkimatoja ympäri Eurooppaa, useimpien suomalaisten verkkokauppojen sivuilta on turha etsiä edes toisen kotimaisen saati Englannin, Saksan tai Ranskan kielilippuja.
Mahdotonta Euroopan valloitus ei suomalaisille kuitenkaan ole. Esimerkiksi armeijavarusteita verkossa myyvä Varusteleka otti alusta alkaen kohteekseen koko Euroopan ja on nyt Euroopan markkinoiden ykkönen tai kakkonen. Varustelekan kielivalikoimasta löytyy myös lähimarkkina Venäjä.
Miksi me osaamme myydä verkossa vähän käytettyjä kaasunaamareita mutta emme tuoreita onkimatoja?
Konserniohjaus: tärkeintä selkeät ohjeet ja periaatteet
Huomisessa Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa on esillä muutama “hallinnollisbyrokraattinen” asia, ja listan ulkopuolelta pohdinnassa yksi jättiläisasia: omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen.
Myönnettäköön että ei tuo jälkimmäinenkään ehkä kuulosta ihan maata järisyttävältä asialta, mutta iso se on. Espoo on valtaisa kaupunki, ja konsernikokonaisuuteen kuuluu useampi kymmen kuntayhtymää ja yritystä. Joukossa on muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, yksi Suomen suurimmista työnantajista. Tai yli miljoonaa ihmistä liikuttava Helsingin seudun liikenne.
Avainkysymyksiä on oikeastaan kolme:
(1) Milloin kaupunki toimii muutoin kuin omana toimintana, eli käyttää kuntayhtymää tai perustaa erillisen yhtiön? Syy voi olla kuntien välinen yhteistoiminta, mutta toisaalta myös sellaisten asioiden tekeminen jotka eivät ole lähelläkään kunnan omaa toimintaa ja osakeyhtiömuoto helpottaa asiaa.
Kynnys pitää olla kohtalaisen korkea: jokainen erillinen kuntayhtymä tai yhtiö monimutkaistaa kokonaisuutta. Hyvin vuoksi ei pidä monimutkaistaa asioita.
(2) Toisekseen: mitkä ovat kaupungin linjaukset: mitä tavoitellaan, suhde omaan palvelutoimintaan sekä kehittämistoiminta ja lomittuminen muuhun kokonaisuuteen? Tämä on helpompaa kaupungin omistamissa yhtiöissä, ja hankalampaa kuntayhtymistä.
Esimerkiksi kuntayhtymän taustalla voi olla kymmenen kuntaa, joilla kaikilla on hieman erilaisia toiveita ja tavoitteita.
Reiluuden nimissä periaatteiden tulisi olla noin samoja niin kunnan omassa toiminnassa kuin kuntayhtymien puolella. Samasta työstä tulisi saada noin samanlainen palkka, talouden ollessa tiukilla kaikille pitäisi asettaa noin samanlaisia tavoitteta (ettei yksi joudu venymään toisen puoleta).
(3) Kuinka aktiivista omistamisen ja ohjaamisen tulee olla? Tähän on helppo sanoa että melko aktiivista, mutta tämä on hankalammin sanottu kuin toteutettu. Olisi hyvä että kaikissa isoissa ja linjaavissa asioissa myös omistajan ääntä kuullaan. Vaan kuka on se omistaja? Hyvin isoissa asioissa valtuusto, hieman pienemmissä kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto, vielä pienemmissä asioissa Espoon virkamiehet.
Monimutkainen kokonaisuus luo monimutkaisia ratkaisuja. Itse näen parhaana mahdollisimmat selkeät mallit, ei edes yritetä ennakoida mitä kaikkea tulee vastaan, mutta sovitaan tarkoin ja selkeästi miten toimitaan missäkin tilanteessa.
Huomenna käydään konserniohjauksesta vain lähetekeskustelu. Asia valmistellaan syksyksi, jonka jälkeen sitä käsitellään konsernijaostossa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
Espoon Vihreät: Metropolihallinto on jättikuntaliitosta parempi ratkaisu seudun ongelmiin
Tiedote 3.6.2014 Tänään julkaistussa yhdeksän kunnan erityisen kuntajakoselvityksen väliraportissa ehdotetaan metropolikaupungin muodostamista. Tämä tarkoittaisi Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Sipoon ja Tuusulan eteläosan liittämistä yhteen. Espoon Vihreiden valtuustoryhmä näkee edelleen vahvan metropolihallinnon parhaana ratkaisuna Helsingin seudun kilpailukyvyn vahvistamiseen. Jättimäisen kuntaliitoksen väkisin ajamisen sijaan kannattaisi keskittää voimavarat yhteisen seudullisen ratkaisun löytämiseen. - Metropoliselvittäjien esittämä pääkaupunkiseudun kuntien, Sipoon ja Tuusulan eteläosien liitos olisi massiivinen hallinnollinen uudistus, joka on riskialtis ja veisi vuosia seudun kehittämistyöstä, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu. - Kuntaliitos ei myöskään ratkaisisi kehyskuntiin ulottuvia maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia,...
Kaupunginhallitus 2.6.2014 raportti
Eilen kaupunginhallituksessa lista oli lyhyt, mutta käsittelyssä oli myös muita asioita. Alla asiat, joihin tuli muutoksia tai käytiin enemmän keskustelua. Lista avattuna löytyy täältä. Kokouksen aluksi kuultiin kansainvälisten asioiden koordinaattori Glen Gassenin raportti kansainvälisestä työstä. Raportti löytyy myös kaupungin nettisivuilta. Lisäksi kuultiin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkisen ja poliisikoordinaattori Ari Ojan turvallisuuskatsaus. Espoossa turvallisuutta tarkastellaan laajemmin hyvinvoinnin osatekijänä. Asukkailta kysyttäessä turvallisuus nousi kolmanneksi tärkeimmäksi asiaksi ja nuorten kyselyssä jopa tärkeämmäksi kuin omat kaverit. Kaupunkien katuturvallisuusindeksien vertailussa Espoo on hyvällä tasolla, samoin rikostilastoissa. Osin tämä selittynee sosioekonomisilla tekijöillä ja Helsingin läheisyydellä,...
Kaupunginhallitus 2.6.2014 Opiskeluhuoltolaki ja maan osto Kurttilasta
Ensi maanantaina taas kaupunginhallitus. Onneksi kevyt lista tällä kertaa, sillä illalla on valtuustoryhmät ja pitkä lista käsiteltävänä siellä. Kaupunginhallituksen lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen (Kv-asia) 1.8.2014 astuu voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka vaatii muutoksia johtosääntöihin. Laki koskee perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa olevien oppilaiden/opiskelijoiden oikeutta opiskeluhuoltoon. Uuden lain mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta. Perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneet opetuksen järjestäjät vastaavat oppilaidensa...
Espoon aikuislukio juhli ylioppilaitaan
Minulla oli tänään ilo ja kunnia pitää juhlapuhe Espoon aikuislukion tämän iltaisessa ylioppilasjuhlassa Tapiolan kulttuurikeskuksen Tapiola-salissa. Juhlan liikuttavin hetki oli, kun nuori mies sai todistuksen ja salista kajahti pienen lapsen ääni ”Hyvä isi!”. Oma puheeni taisi onnistua, kun jälkeeni puhunut tuore ylioppilas viittasi siihen useamman kerran. Puhuin unelmista ja niiden saavuttamisesta, rohkeudesta tarttua maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kiitin myös opettajia ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä. Espoon aikuislukio ei komeile lukioiden ranking-listan kärjessä, mutta sen arvoa ja onnistumista mitataankin aivan toisin mittarein. Aikuislukion ansiosta moni nuori ja aikuinen pääsee elämässään eteenpäin...