Ensi maanantaina taas kaupunginhallitus. Isoimpana asiana tällä kertaa Helsingin seudun liikenteen infrakorvaussopimus, joka tosin on jo käsitelty ja yksimielisesti hyväksytty konsernijaostossa. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Ensi keskiviikkona mahdollisuus kommentoida HSL:n joukkoliikennesuunnitelmia, kun Länsimetro  käynnistyy. Erityisesti Länsi-Espoossa tulee suuria muutoksia. Järjestämme keskustelutilaisuuden Tapiolan Metrotoimistolla, tervetuloa! - Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Vihreiden paikka, Mauri Herpiö eroaa Espoosta poismuuton takia. - Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali Vihreiden paikka tämäkin, Marja Nuora muuttaa pois Espoosta. Kiitos Marjalle tärkeästä työstä tasa-arvon hyväksi ja onnea uuteen kotikuntaan! Valtuustoryhmä valitsi jo seuraajaksi Teresia Volotisen....

Valtio ja metropolialueen 14 kuntaa ovat sopineet MAL-asioista eli maankäytön, asumisen ja liikenteen teemoista Helsingin seudulla. Suuriin liikennehankkeisiin, kuten Länsimetron jatkoon, halutaan valtion puolelta aivan perustellusti sitoa muitakin tavoitteita, tässä tapauksessa asuntotuotantoa. Hölmöähän se olisi, jos kallis juna ajaisi tyhjillään. … Continue reading →

Tänään kaupunginhallituksessa isoja asioita niin rahallisesti kuin periaatteellisesti. Alla asiat, jotka eivät menneet nuijan kopautuksella. Koko esityslista avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Seurantaraportin kohdalla herätti keskustelua sosiaali- ja terveyslautakunnan äänestys siitä, voidaanko vanhuspalveluiden henkilöstömenoista säästää 1 me. Vihreät olivat säästön takana. Vihreä sote-lautakunnan jäsen Pinja Nieminen kuvasi blogissaan hyvin päätöksenteon vaikeutta. Toimialajohtaja Juha Metso perusteli esitystä sillä, että säästö on saatu aikaan tehostamalla toimintaa tinkimättä asiakastyöstä. On muun muassa perustettu omasta henkilökunnasta ns. resurssipooli, joka on mahdollistanut sijaisten palkkauksen vähentämisen....

(luonnoksista löytyi viime keväältä tämmöinen – no, parempi myöhään kuin ei silloinkaan)

Muistatte varmaan, miten Wikipediasta oli tulla Suomessa laiton. Ainakin Wikipedian rahoitusmalli, lahjoitusten kerääminen käyttäjiltä haiskahti poliisiviranomaisten nenään pahasti laittomalta rahankeräykseltä.

Sitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan jos luetaan eduskunnan hallintovaliokunnan rahankeräyslaista vuonna 2005 laatima mietintö. Mietintö on asiakirja, jolla eduskunta paitsi hyväksyy tai hylkää tai muuttaa hallituksen esittämää lakia … myös ilmaisee mielipiteensä siitä, mitä laki tarkoittaa, ja miten sitä pitää tulkita. Jos ja kun laista joskus tehdään oikeudessa ennakkopäätös, myös mietintö luetaan.

Ja mitä eduskunta totesikaan hyväksyessään rahankeräyslain:

Internetissä voi olla tarjolla muun muassa ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia, joiden yhteydessä ilmaistaan tilinumero ilmoittamalla vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus tehdä jonkinlainen suoritus kuvankäsittelyohjelman käyttöönotosta. Tällaista toimintaa on mahdollista, eri seikat kuitenkin huomioon ottaen, pitää normaalina kaupankäyntinä, joka ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.

Tässä yhteydessä voidaan nostaa esiin vielä sellainen esimerkkitapaus, että tiedonvälitystä harjoitetaan Internetissä niin, että ilmaiseksi työskentelevät vapaaehtoiset uutisten laatijat antavat tilinumeron myötä mahdollisuuden vapaaehtoiseen suoritukseen uutisten hyödyntämisestä. Saadun tiedon mukaan tällainen toiminta, jossa olisi vain vähän ammattitoimittajia, on yleistymässä maailmalla. Valiokunnan käsityksen mukaan on mahdollista tulkita tiedon hyödyntämisestä tehty vapaaehtoinen suoritus vastikkeelliseksi, jolloin ei ole kysymys rahankeräyksestä.

Eli tuon perusteella lahjoitus Wikipedialle on vapaaehtoinen vastikkeellinen suoritus, eikä Wikipedia rikkonut rahankeräyslakia pyytäessään käyttäjiltä lahjoituksia. Olisihan tuon voinut tietysti selvemminkin sanoa, mutta mietintökieli on tuollaista. Kannattaa vilkaista mietinnön lopusta, ketkä olivat vuonna 2005 hallintovaliokunnan jäseniä ;)

Mutta … rahankeräyslaki päivitettiin juuri elokuun alussa, eikä siinä päivityksessä otettu kantaa joukkorahoitukseen saati avoimen lähdekoodin projekteihin tai Wikipediaan muuten kuin toteamalla lakiesityksen perusteluissa, ettei joukkorahoitus kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.

Jos ja kun vastaavia tapauksia tulee ennen erityistä joukkorahoituslakia vastaan, toivottavasti myös rahankeräyslaista aiemmin annetut mietinnöt muistetaan silmäillä läpi. Siihen asti joukkorahoitus eri muodoissaan on lain näkökulmasta harmaalla vyöhykkeellä.

Meillä on aina totuttu uimaan ”villeissä vesissä” eli järvissä, joissa ja meressä. Perheet useassa sukupolvessa viettävät aikaa rannalla ja vesirajassa pulikoiden. Jos vedet saastuvat ja sinilevä-esiintymät lisääntyvät, ei tämä ole enää mahdollista joka paikassa.

Suomen Ympäristökeskus (Syke) on kesän aikana raportoinut Itämeren sinileväkukinnan kiihtyneen poikkeuksellisen runsaaksi, mihin vaikutti heinäkuun helteet ja tyyni sää. Suomenlahden länsiosissa ja Itämeren pääaltaan koillisosassa merenpohjan happitilanne on huono. Viime syksyn ja talven myrskyt nostivat pohjalta pintaan ravinnepitoista vettä, mikä toi merialueen vanhat kuormitussynnit pinnalle.

Ennätysmäiset sinilevälautat ovat piinanneet läntisellä Suomenlahdella. Sinilevää on ollut merialueilla viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Paksua leväpuuroa on ollut eteläisellä Saaristomerellä Turun saaristossa ja Perämerelläkin, Läntisellä Suomenlahdella Hankoniemen edustalta, Tammisaaren kansallispuistoon ja aina Porkkalanniemeen asti. Mutta Itäisen Suomenlahden parempi tilanne ja kirkkaampi vesi antavat toivoa, sillä päästöjen vähentäminen ja Pietarin jäteveden puhdistamon uudet investoinnit toimivat.

Heinäkuun alussa sinilevästä raportointiin myös 60:llä sisävesien havaintopaikalla. Tutkijoita on ällistyttänyt esimerkiksi Vantaanjoen poikkeukselliset sinileväkasvustot, sillä ne ovat harvinaisia virtaavassa vedessä. Kaupunkien uimarannoilla on havaittu sinilevää ja siitä on ilmoitettu mm. internetissä. Oma tarkkavaisuus on silti olennaista, sillä levätilanne voi muuttua hetkessä tuulten ja levälauttojen liikkeiden mukaan. Sinilevää ei pysty nostamaan kepillä, vaan se on hiutalemaista, hippusina vedessä. Sinileväisessä vedessä uiminen ei ole suositeltavaa, koska sinileväbakteerit erittävät hermo- tai maksamyrkkyjä. Erityisesti pienet lapset ja lemmikit, jotka voivat niellä vettä, on pidettävä poissa leväisestä vedestä.

Lapsuuteni mökkijärvi kärsi levästä ja rehevöitymisestä joitakin vuosia sitten, mutta tilanne on helpottunut asukkaiden ja kesäasukkaiden ryhdyttyä talkoovoimin kunnostamaan järveä. Myös uudistettu viemärijätteen käsittelylaitos paransi tilannetta. On mukavaa, kun vesi houkuttelee uimaan kauniina kesäpäivänä.

Itämeren hoitotalkoot ovat vaativa urakka. Siihen on tartuttava rivakasti, kotimaisin toimin, paikallisin kunnostustalkoin, omia maataloutemme päästöjä vähentäen, kansainvälisesti Itämeren valtioiden yhteistyöllä ja uudistaen maatalouspolitiikkaa vihreämmäksi. Maatalouden ravinnepäästöjä voi vähentää esimerkiksi muokkausmenetelmiä keventämällä ja syyskynnöistä luopumalla. Lisäksi tarvitaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä ravinnevalumia sitomaan. Lannoituksen ravinnetase (typpi- ja fosforitasapaino) on selvitettävä tilakohtaisesti ylilannoituksen välttämiseksi.

Alkuvuodesta EU:n suuri maatalouspoliittinen uudistus astuu voimaan. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden sekä luonnon monimuotoisuus että vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät ole suuria, mutta uusia asioita ovat ekologisen alan ylläpitäminen ja se, että suojelutoimia voidaan tarkemmin kohdentaa alueellisesti ja tilakohtaisesti. Neuvonta on saamassa suuremman roolin. Tilakohtaiseen neuvontaan otetaan mallia Varsinais-Suomen TehoPlus -hankkeesta.

Ravinteiden kierrätyksen suhteen on siirryttävä sanoista tekoihin. Onhan Suomi luvannut olla ravinnekierrätyksen mallimaa. Suomen Itämeri-lupaus viime syksyltä on vähentää yli 300 tonnia Suomenlahden fosforipäästöjä vuodessa. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu, sillä biokaasun syöttötariffituki koskee toistaiseksi vain suurempia biokaasulaitoksia.

Jokainen voi tarkistaa omaa ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi, sillä lihantuotanto vaatii paljon peltoalaa ja kasvattaa ravinteiden huuhtoutumista. Kotimaisessa tuotannossa on liian vähäisessä roolissa kotimaiset valkuaispitoiset kasvikset ihmisravinnoksi. Olisi suotavaa, että esimerkiksi ravinnepitoisen kvinoan, härkäpavun ja herneen tuotantoa lisättäisiin.

Kuluva vuosi on Suomenlahden teemavuosi. Haavoittuvan ja matalan Itämeren puolesta on tehtävä entistä enemmän suojelutyötä. Suomenlahden vesistön tila on jo nyt heikko, ja lämmennyt ilmasto uhkaa kasvattaa ravinnekuormaa entisestään. Lauha talvi ja tulvivat joet lisäävät mereen valuvien ravinteiden määrää.

Maatalouden päästöt ovat edelleen suurin kuormittaja etenkin Saaristomerellä. Pohjasedimenteistä vapautuu vanhoja päästöjä, mutta uuttakin valumaa tulee vielä liian paljon. Helcomin (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) mukaan fosforia päätyy mereen edelleen 30 000 tonnia vuodessa.

Ensi viikon budjettiriihessä neuvotellaan myös uudesta vesiensuojelun rahoitusmallista. Ympäristöministeriö ehdottaa kahden miljoonan lisämäärärahaa vesien suojeluun, mutta valtionvarainministeriön esityksessä sitä ei ole.

Jokainen voi vaikuttaa meren tilaan. Suositaan luomua, hoidetaan oman mökkirannan jätehuolto, pestään pyykki fosfaatittomalla pesuaineella. Yhdessä toimimalla saamme parhaat tulokset. Itämeri on meidän helmemme. Onko se jatkossa kirkas helmi vai samea ja haiseva lutakko, riippuu meidän aidosta tahdostamme ja toimistamme. Ei enää leväpuuroa lapsille!

Kuvassa Kotkan Maretariumin Itämeriallas

Kaupunginhallituksen kokous taas maanantaina. Isoimpana asiana talousarvion kehys. Luottamushenkilöt pääsivät ensimmäistä kertaa neuvottelemaan kehyksestä, mikä on meidän Vihreiden ansiota! Viime kaudella nostin valtuustoryhmän pj:nä asiaa esiin ja nyt kun meidän Inka Hopsu on valtuuston neuvottelutoimikunnan pj:nä tämän vuoden, hän sai asian toteutumaan. Neuvotteluja käytiin kaksi päivää. Vaikeita päätöksiä on edessä, mutta niiden tekemistä helpottaa kun taustoista ja lukujen sisällöistä on käyty perusteelliset keskustelut. Neuvotteluissa ei tehty sitovia päätöksiä, vaan ne tehdään kh:ssa ja edelleen valtuustossa. Kaupungin tiedote kehysneuvotteluista löytyy täältä. Tässä kokousasiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä: -...

Kun sosiaalisen median tapaan toimiva taksipalvelu Uber alkoi levitä Yhdysvalloissa, Suomessa ja Euroopassa puuskahdettiin yhteen ääneen: Ei onnistu meillä! Osa puuskahti helpottuneena, osa turhautuneena, osa huolestuneena. Se mikä toimii San Franciscossa, kaatuu Euroopassa helposti edunvalvontaan ja suljetuille markkinoille luotuun lainsäädäntöön.

Eurooppalaista sääntelylle ja korporaatioille perustuvaa hallintokulttuuria Uberin liiketoimintamalli ravistelee juuriaan myöten: Kyytiä tarvitsevien ja tarjoavien ihmisten yhteen saattaminen. Ei ihme, että Uberin eurooppalaiset inkarnaatiot ovat muistuttaneet enemmän perinteistä taksipalvelua kuin Kalifornialaista esikuvaansa.
.
Sama puuskahdus kuultiin, kun Uberin tavoin San Franciscossa syntynyt AirBnB teki uberit majoituspalveluille, kehitti verkkopalvelun, joka saattaa tilapäistä majoitusta tarvitsevat ja tarjoavat ihmiset yhteen. Kuka kaipaa persoonatonta hotellihuonetta, kun halvemmalla saa kokonaisen huoneiston? Ei ihme, että mm. Suomen matkailu- ja ravintola-ala parahti.

Miksi uudet, vanhoja liiketoimintamalleja kyseenalaistavat palvelut syntyvät Kaliforniassa eivätkä esimerkiksi Suomessa? Yhdysvalloissa uusi teknologia ja sen mahdollistamat liiketoimintamallit nähdään mahdollisuutena, meillä uhkana vallitsevalle tilanteelle. Ja kun Uber, AirBnB, NetFlix ym. ovat ensin kasvaneet Yhdysvalloissa riittävän suuriksi, ne vyöryttävät myös Euroopan … ja tulouttavat voitot kotiin.

Toki poikkeuksiakin löytyy, esimerkiksi musiikkiteollisuuden mullistanut ruotsalainen Spotify ja teleoperaattorit ohittanut alkujaan virolainen Skype sekä tietysti suomalainen Omenahotelli. Omenahotelli on virtualisoinut hotellipalveluista kaiken muun paitsi itse huoneen. Ensimmäiset vientiomputkin on jo perustettu Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.

Miten Suomessa voitaisiin hyödyntää digitalisaation mahdollistamaa verkostomaista liiketoimintamallia?

Esimerkiksi haja-asutusalueilla kaukana kaupoista ja palveluista olisi tarvetta Uberin tyyppiselle verkostomaiselle palvelulle, joka kuljettaisi paitsi ihmisiä myös tavaroita, esimerkiksi ruokaostoksia, postia ja lääkkeitä. Kutsutaan sitä vaikka Yli-palveluksi.

Esimerkiksi kun yksin ilman autoa kymmenien kilometrien päässä palveluista asuva ikäihminen haluaisi keskustan kaupalta ruokakassin ja apteekista lääkedosetin, kuntakeskuksessa töissä käyvä naapuri toisi sen kotimatkallaan. Joskus hän voisi myös viedä naapurinsa aamulla asioille ja terveyskeskukseen ja tuoda töiden jälkeen kotiin.

Molempien tulisi siis olla verkossa ja Yli-palvelun käyttäjiä. Lisäksi palvelulla tulisi olla yhteys kauppiaan verkkokauppaan, sekä Postin ja apteekin tietojärjestelmiin sekä tietysti osan kustannuksista maksavien Kansaneläkelaitoksen ja kunnan järjestelmiin.

Teknologian näkökulmasta Yli-palvelu on siis varsin suoraviivainen, hallinnon ja lainsäädännön näkökulmasta kaikkea muuta.

Vientimarkkinoita löytyisi ainakin Pohjois-Euroopasta.

Kaikki hyötyisivät paitsi paikallinen taksiyrittäjä, joka on aiemmin hoitanut kuljetuksia päätyönään.

Niin ja kuka huolehtisi kyläläisten kuljetuksista niinä päivinä, kun töissä käyvä naapuri on sairaslomalla ja tarvitsee itse antibioottikuurin, jonka lääkäri on videopuheluvastaanotolla hänelle määrännyt? Erittäin harvaan asutuilla alueilla Yli-palvelu ei toimisi. Sen toiminta edellyttäisi useampia kuljetuspalveluiden tarjoajia ja käyttäjiä samalta alueelta.

Käsittelimme tänään sosiaali- ja terveyslautakunnassa kuluvan vuoden taloustoteumaa sekä kävimme lähetekeskustelun tulevien vuosien taloussuunnittelusta.

Seuranta 1:n eli vuoden 2014 budjetin tähänastisen toteuman ja loppuvuoden ennusteen pohjalta sosiaali- ja terveystoimen budjetti tulee tänä vuonna olemaan noin 26, 5 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Päädyimme esittämään valtuustolle, että määrärahoja olisi nyt lisättävä 20,5 miljoonaa euroa.

Erityisesti toimeentulotuessa ja erikoissairaanhoidossa menot ylittyvät budjetoidusta reippaasti. Tämä on jokavuotinen ongelma, jota olisi saatava korjattua jo budjetin laatimisvaiheessa.

Toisin kuin toimialalta yleensä, vanhusten palveluista on sen sijaan säästynyt/säästymässä tältä vuodelta yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Syitä ovat muun muassa niin kutsuttu siirtoviivepäivien poistuminen, palveluketjujen sujuvoituminen. Siirtoviivepäivät tarkoittavat niitä päiviä, joita jatkohoitopaikkaa odottava vanhus joutuu viettämään sairaalan osastolla. Eli tässä tapauksessa HUS on laskuttanut Espoota vanhuksista, joita on jouduttu pitämään sairaalassa hoitopaikan puuttumisen takia. Nyt tästä tilanteesta on onneksi päästy eroon, mikä on myös vanhusten hyvinvoinnin ja kuntoutumisen kannalta erittäin tärkeää. Säästöä on syntynyt myös vuokratyövoiman vähentämisestä, joskaan tehty ratkaisu ei kuulostanut aivan ongelmattomalta.

Syntyneiden säästöjen takia toimialan henkilöstömäärärahoista ehdotettiin leikattavaksi 1 miljoonaa euroa. (Kokonaissäästö 2,5 miljoonaa, mutta muut momentit eivät olleet niin ongelmallisia.)

Tästä käytiin pitkä keskustelu, joka päättyi pohjaesityksen eli leikkauksen voittoon äänin 8-5. Äänestin itse pohjan puolesta, mitä jotkut esitystä vastustaneet lautakunnan jäsenet kritisoivat. Minulle muun muassa sanottiin, että kun asia viedään valtuustoon, niin valtuustoryhmämme tulee äänestämään toisin.

Hyväksyn täysin sen, jos ryhmämme tulee ottamaan asiassa toisen kannan. Ikävää tämä on tietenkin asian valmistelun kannalta. Ei ole tyylikästä, että eri päätöksentekovaiheissa samat poliittiset ryhmät toimivat eri tavoilla. Olisin voinut hakea asiasta jo ennen kokousta ryhmän kantaa, mutten tehnyt sitä, koska koin että asiasta on käytävä ensin huolellinen keskustelu lautakunnassa asiaa valmistelevien virkamiesten kanssa ja kuultava henkilöstön edustajaa.

Mietin myös ihan viimeiseen asti päätöstäni. Olen viimeksi viime budjettineuvottelujen alla ollut vaikuttamassa siihen, että vanhusten palveluihin lisättiin rahaa. Tämä oli perhetyön ohella asia, jota eniten halusin vihreiden valtuustoryhmän ajavan neuvotteluissa.

Espoon väestö ikääntyy. Palveluihin voitaisiin lisätä vaikka kuinka paljon rahaa ja jokainen euro tulisi tarpeeseen. Erityisesti kotihoitoon tarvittaisiin lisää hoitavia käsiä. Myös asumispalvelupaikkoja tarvittaisiin lisää.

Olen itse viime vuonna kritisoinut sitä, että erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen alibudjetointi tuo painetta leikata vanhustenhoidosta, koska siellä on vähän lakisääteisyyttä:

https://m.facebook.com/nieminenpinja/posts/539728756116055:0

Eli tuntuu väärältä tehdä päätöksiä, jotka kaikkea muuta kuin lisäävät toimialan tuloja.

Mutta. A-li-jää-mä. 26,5 miljoonaa euroa. Toimialalta ei ole jäämässä rahaa yli. Toimialan talous ei ole edes tasapainossa. Jollain aikavälillä se on saatava paremmin tasapainoon. Ainakin niin kauan kuin selkeää nousukautta ei ole näkyvissä.

Toistaiseksi tilanne on todella hankala. Menot kasvavat ja verotulot putoavat samaan aikaan. Väestö ikääntyy, hoidontarve kasvaa, hoidot kallistuvat. Työllisyystilanne on huonontunut. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut Espoossa vuodessa 70 %. Käytin työllisyydenhoidosta puheenvuoron lautakunnassa. Työllisyys ja työpaikkojen syntyminen - ne ovat myös ihan keskeisiä asioita, joita tarvitsemme hyvinvointivaltion ylläpitoon.

Valtuusto on jo ruvennut tasapainottamaan taloutta. Nyt arvioitu säästötarve on vielä pieni verrattuna siihen, mitä se muutaman vuoden päästä on. Vuodelle 2015 säästötavoite on 44 miljoonaa euroa, vuodelle 2016 se on 76 miljoonaa euroa ja vuodelle 2017 jo 110 miljoonaa euroa. Minun on sanottava, etten toistaiseksi ymmärrä, miten näihin lukuihin voidaan mitenkään päästä. Palveluntarve ei ole mitenkään vähenemässä. Pahimmassa tapauksessa edessä on rajuja leikkauksia, jos Suomen talous ei lähde nousuun.

Talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelmassa ei nyt ole mukana monen muun kunnan käyttämiä henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia ja tämä on erittäin hyvä asia. Henkilökunta on jo nyt kovilla. Ja siis: tänään päätetyt säästöt eivät myöskään tarkoita henkilöstövähennyksiä.

Mietin paljon asiasta päättäessäni sitä, että tämä antaa henkilöstölle huonon signaalin. He ovat onnistuneet organisoimaan töitä entistäkin paremmin ja työ on jo raskasta. Kun on onnistuttu säästämään, niin siitä olisi mukava pikemminkin palkita.

Ja sille säästetylle rahalle olisi käyttöä.

Valtuustoryhmässäni on varmasti ihmisiä, jotka eivät voi tekemääni päätöstä hyväksyä ja ymmärrän sen täysin. Olen myös itse vastustanut joitain säästöjä, kuten vammaisten asiakasmaksujen korotuksia. Silloin kunnalle koituvat tulot olisivat olleet olemattoman pieniä, mutta maksujen vaikutukset ovat pääsääntöisesti pienillä eläkkeillä eläville tai vammaisen lapsen vanhemmille merkittävämpiä. On tilanteita, joissa säästäminen voi aiheuttaa vain kuluja. Tämä nähtiin jo 90-luvun lamassa. Tästä syystä olen myös vastustanut tiettyjä säästöjä, jos on riskinä, että ne esimerkiksi vain lisäävät ihmisten uupumista. Samasta syystä voi ajatella, että kotihoitoon pitäisi saada ainoastaan lisättyä rahaa. Vanhusten kotona hoitaminen vähentää raskaamman hoidon tarvetta.

Asiassa on siis aidosti monia näkökantoja ja määrärahavähennystä vastustaneet ovat oikealla asialla. Mutta yhtä lailla totta on se, että nykyisellään toimialan rahat eivät riitä. Vaikka mikro- ja makrotalous toimivat eri tavoin, julkisen sektorin kestävyysvaje on silti totta. Jos säästöjä on nyt syntynyt, voi myös ajatella, että niistä kannattaisi pitää kiinni.

Politiikka ei ole vain sitä, että annetaan niille, jotka ovat nyt täällä, vaan ajatellaan myös niitä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat. Me emme voi toimia nyt niin, että siirrämme säästötarvetta tulevaisuuteen. Toivon todella, että talousnäkymät olisivat jotenkin taikaiskusta kirkastuneet valtuustokäsittelyyn mennessä ja tämä päätös voitaisiin perua hyvillä mielin. Toistaiseksi tällaisesta ei ole merkkejä.

Viime vuosina Suomeen on kantautunut maailmalta uusia kirosanoja kuten liberaali demokratia. Viimeksi EU-maa Unkarin pääministeri Viktor Orbán totesi, että länsimaisten liberaalien demokratioiden aika on ohi. Sen sijaan hän on ottanut Unkarin esikuviksi Venäjän, Kiinan ja Turkin.

Kaikkia neljää maata yhdistävät keski-ikäiset valtaansa takertuvat miehet (51v., 61v., 61v., 60v.). En väitä, että vallantäyteisyys on ominaista vain keski-ikäisille miehille, mutta vallassa olevista nuorista naisista ei ole riittävästi kokemusta, jonka perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä.

Ei ole sattumaa, että monen maan perustuslakiin on kirjattu rajat sille, kuinka monta kautta esimerkiksi presidentti voi olla vallassa. Pitkään vallan kahvassa istuneilla kun on paha tapa alkaa kuvitella olevansa maalleen ja kansalleen korvaamattomia.

Kaikki tunnustavat vallan rajoittamisen tarpeellisuuden, kunhan se ei koske heitä itseään. Tarvittaessa perustuslakia vaikka kierretään Putinin tavoin, tai venytetään oman puolueen sääntöjä Erdoganin tavoin tai säädätetään poikkeuslaki Kekkosen tavoin.

Orbánia, Putinia ja Erdogania yhdistää paitsi illuusio henkilökohtaisesta korvaamattomuudesta myös oman kansallisen kulttuurin erityislaadusta. Kaikkien mielestä on olemassa erityinen venäläinen, unkarilainen tai turkkilainen kulttuuri, johon poliittiset, etniset, uskonnolliset tai seksuaaliset vähemmistöt eivät kuulu. Sen sijaan yhteiskunnan moninaisuus edustaa heille länsimaista rappiota, liberalismia.

Mitä se liberaali demokratia oikein on, kun se niin ahdistaa maitaan totaalisesti hallitsemaan pyrkiviä johtajia? Liberaali demokratia perustuu yksilönvapauksiin ja kansalaisoikeuksiin, jotka suojaavat kansalaisia valtiovallalta sekä vähemmistöjä enemmistön vallalta.

Valtaan viehtyneitä poliitikkoja liberaali demokratia turhauttaa, sillä vallan kolmijakoon perustuva perustuslaki rajoittaa heidän vallankäyttöään, eivätkä riippumattomat tiedotusvälineet ja tuomioistuimet ole heidän käskytettävissään. Orbán julistaa haluavansa tehdä Unkarista autoritaarisen kansallisvaltion, mutta mielestäni hän kyllä puhuu yksinvaltaisesta totalitarismista. Makuasia, myönnän.

Vastaavia äänenpainoja on toki kuultu viime vuosina myös liberaaleista demokratioista Ruotsista Kreikkaan. Kannatustaan Euroopassa lisänneet populistiset liikkeet ovat suhtautuneet kriittisesti erilaisiin vähemmistöihin, korostaneet ns. perinteisiä arvoja ja kansallista yhtenäiskulttuuria sekä kritisoineet liberalismia ja moniarvoisuutta. Vain konservatiiviset arvot ovat todellisia arvoja, ja liberaalit arvot edustavat arvottomuutta.

Esimerkiksi Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tuskin kehui Alexander Stubbia kun kutsui häntä Helsingin Sanomien haastattelussa ”irrationaalisen liberalismin tuotteeksi”. Ja Perussuomalaiset ovat eurooppalaisittain sentään varsin maltillinen kansallismielinen populistipuolue.

Vaikka parantamisen varaa toki on, Suomi on edelleen varsin länsimainen varsin liberaali demokratia, ainakin toistaiseksi.

Tila- ja asuntojaoston tämän päiväinen kokous meni lähinnä keskustelun merkeissä. Päätökset tehtiin kaikki esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Kokouksessa kuultavat selostukset Kokouksessa kuultiin selostus MAL-seurannasta ja käynnissä olevista MAL-neuvotteluista. Arvio on, että tänä vuonna päästään asetettuun 2500 asunnon tavoitteeseen ja että myös ARA-tuotannon osalta päästäisiin 20% osuuteen. Sen sijaan Espoon asuntojen osalta 300 asunnon tavoitteen saavuttaminen tekee tiukkaa. MAL-sopimusneuvottelujen osalta valtio on asettamassa kaikille Helsingin seudun kunnille tiukemmat ja sitovat asuntotuotantotavoitteet vastineeksi Länsimetron rahoitukselle. Espoon osalta se tarkoittaisi 25% lisää kaavoitettuja kerrosneliöitä, eli 250 000 k-m2...

Valtuusto keskusteli tänään jälleen kerran kaupungintalon kohtalosta, kun listalla oli taas yksi asiaa koskeva valtuustoaloite. Myös Hesarin uutisointi lienee kirvoittanut keskustelua, vaikkei päätöksiä tehtykään. Käytin puheenvuoron, jossa painotin, että kaupungintalon kohtalo on ratkaistava huolellisen valmistelun pohjalta kaavoituksen yhteydessä. 19.4.2010 valtuusto päätti kaupungintalon purkamisesta äänin 42-24. Tuon päätöksen valmistelu on kyseenalaistettu moneen kertaan ja hyvästä syystä. Valmistelu lähti selkeästi purkamisen ehdoilla. Siksi nyt on tärkeää, että päätöksenteon pohjaksi valmistellaan sekä säilyttävä että purkava vaihtoehto siten, että ne ovat toteutuskelpoisia ja niiden vaikutukset ja kustannukset on kokonaisvaltaisesti arvioitu. Tätä valmistelutyötä...

Aamun Hesarissa odotti yllätys. Espoon kaupunginvaltuuston syksyn ykkösasiaksi oli nostettu kaupungintalon kohtalo. Toivon todella, että se ei ole syksymme tärkein kysymys. Aihe ei lukeudu syihin, joiden vuoksi olen itse mukana politiikassa. Myönnän, että kyseinen tönö ei ole kovin merkittävä osa … Continue reading →

Talousvaliokunta teki kesäkokousmatkan Kotkaan. Saimme hyvän katsauksen Itä-Suomen taloustilanteesta, teollisuudesta, työpaikoista, Venäjän kaupasta ja Ukrainan kriisin pakotteiden vaikutuksesta siihen. Kuvassa valiokunta on koolla Kotkan kaupunginvaltuuston kokoussalissa.

Kotka-Haminan satama on Suomen suurin kontti- ja vientisatama. Täällä pakotteet ja erityisesti niiden kiristyminen tuntuisivat todella. Viesti päättäjille oli, että väylämaksujen poistaminen auttaisi Suomen vientiä.

Oli mukava kuulla, että Kotkan Energia on panostanut bioenergiaan ja tuulivoimaan hyvällä tuloksella, 57 % energiasta on uusiutuvaa. Muutos on mahdollinen, ja tässä on mallia muillekin kaupungeille ja energialaitoksille.

Näistä Suizer Pumps Finland Oy:n pumpuista menee 85 % vientiin. Selityksenä on korkea laatu ja mm. Espoossa toimiva tuotekehitystiimi. Tehtaan positiivinen vaikutus on laaja. Jos pumppuun menee sata osaa, kaksi tehdään alusta loppuun Kotkan tehtaalla, ja ison osan muista osista toimittaa Kymen alihankintaverkosto. Uteliaalle heräsi kysymys, mitkä ne kaksi osaa sitten ovat? Vastaus on pumpun pesä ja pumpun juoksupyörä, ja niillä on erinomainen hyötysuhde. Tämä positiivinen tarina on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee, hyvä me!

Dakarissa tehdään pelejä ja elokuvia.

Kotka on tunnettu taiteesta, patsaista ja kauniista puistoista. Kuvissa Sibeliuksen puisto ja Sapokan Vesipuisto.

Ainakin teoriassa. Käytännössä viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että ainakaan kaikki espoolaiset poliitikot eivät aina tätä muista. Länsiväylä ja Helsingin Sanomat ovat uutisoineet tapauksen, jossa espoolainen satamayrittäjä kokee kaupungin kohdelleen häntä epäoikeudenmukaisesti. Väitteet sopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta, kiusanteosta ja epäasiallisesta käytöksestä … Continue reading →