Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 3: Suurpelto ja Henttaa
Hyvää yrittäjän päivää
Yrittäjä on päivänsä ansainnut. Pienyrittäjät ovat suurtyöllistäjiä -suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Mutta potentiaalia on paljon enemmän, siihen tarvitaan enemmän kannustavaa sosiaaliturvaa, ja vähemmän byrokraattisia velvoitteita. Vihreä eduskuntaryhmä on ideoinut toimenpiteitä pienyrittäjän aseman parantamiseksi: Vihreät vaativat yrittäjärauhaa
Yrittäjien teema tänä vuonna on maaseutuyrittäjyys sen monissa muodoissa: biotalous, innovaatiot, ruoka. Valinta on oivallinen. Maaseudulla on paljon mahdollisuuksia mm. energian pientuotannon lisäämiseen. Pienet biokaasuvoimalat auttavat myös Itämeren päästöjen vähentämisessä. Kasvisvalkuaisen tuotannon lisääminen ravinnoksi vähentäisi ilmastopäästöjä. Myös perinnemaisemien hoitoon on hyvä satsata enemmän. Luonnon monimuotoisuus perhosniittyineen säilyy ja kauniit maisemat houkuttelevat maaseutumatkailijoita. Mahdollisuuksia on valtavasti myös hoiva-alalla. Monimuotoinen yrittäjyys elävöittää maaseutuakin. Hyvää yrittäjän päivää!
Espoon on oltava arvojensa mittainen: Suomenojan satamasotkut selvitettävä nopeasti ja avoimesti
Suomenojan sataman epäselvyyksiä on nyt setvitty kuukausi niin julkisuudessa kuin luottamushenkilöiden kesken. Luottamushenkilöt ovat alusta asti vaatineet tapauksen avointa selvittämistä. Olen itsekin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana pyytänyt selvityksiä sekä toivonut asian avointa käsittelyä ja esitettyihin syytöksiin vastaamista. Valitettavasti reagointi näyttää tapahtuvan vasta median luoman paineen kautta. Soppa sai alkunsa elokuun alussa, kun Massimiliano Carbone nosti julkisuuteen yrityksensä epäasiallisen kohtelun ja perusteettoman irtisanomisen. Tänään tuli julki uusi käänne, kun Helsingin Sanomat uutisoi epäselvyyksistä satamatoimintojen kilpailutuksissa ja yrittäjien sopimuksissa. Tapahtumaketju on nostanut esiin vakavia kysymyksiä koskien yrittäjien tasapuolista kohtelua, toiminnan avoimuutta sekä...
Espoon Vihreät kiittävät kaupungin työntekijöitä venymisestä tiukassa taloustilanteessa – Kaupungin tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilökunta
Taloustilanteen kiristyessä Espoossa etsitään keinoja kuroa umpeen vajetta kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Kokoomus on esittänyt säästökohteiksi kaupungin henkilöstön irtisanomisia ja säästämistä maahanmuuttajien lastenvaunuhankinnoissa. - Pidämme erittäin huolestuttavana sitä, että tiukassa taloustilanteessa lähdetään kyseenalaistamaan kaupungin henkilökunnan pätevyyttä, lietsomaan vastakkainasettelua maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä sekä leikkaamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevilta, toteavat kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu. Espoon väkiluku kasvaa noin 4000 asukkaalla vuodessa. Se on viidessä vuodessa Heinolan kaupungin verran. Samaan aikaan henkilöstömäärän kasvu on pidetty maltillisena tiukalla rekrytointipolitiikalla. Vaikka maan hallitus karsisi kuntien tehtäviä,...
Kaupunginhallitus 1.9.2014 raportti
Tässä päivän tärkeimmät, esityslista avattuna löytyy täältä. Päätösasiat menivät esityksen mukaan, sen jälkeen saatiin selostus sote-järjestämislaista sekä budjettiriihen vaikutuksista Espoolle. Päivän kokouksia värittivät Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Pia Kauman lausunnot harkinnanvaraisella toimeentulotuella ostetuista luksuslastenrattaista. Pyysin asiasta selvityksen ja väite osoittautui pötypuheeksi. Lastenrattaiden hankintaan toimeentulotukea voi saada yhdistelmävaunuihin 200 € ja rattaisiin 120 €. Noilla summilla ei saa uusia rattaita. On kyllä surkeaa, että Espoon taloustilannetta lähdetään ratkomaan syyllistämällä ja nipistämällä kaikkein heikoimmilta. Varsinkin, kun ei ole edes faktat kohdallaan. Sitten kokousasioihin: - Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Turussa...
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 2: Länsimetron liikennöinti
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt hyppään asian ytimeen, eli Länsimetron liikennöintiin. Länsimetro aloittaa liikennöintinsä alkuvuonna 2016. Espoon sisäisen bussiliikenteen lisäksi uusiksi menevät myös metron lähellä asuvien yhteydet Helsingin suuntaan.
Länsimetroa on suunniteltu liikennöitäväksi siten, että joka toinen vuoro kulkee välillä Tapiola-Mellunmäki ja joka toinen Matinkylän ja Vuosaaren välillä. Espoon päässä siis joka toinen vuoro jää Tapiolaan, joka toinen kulkee perille asti.
Suoraan HSL:n raportista: “Molempien linjojen vuoroväli on arjen ruuhkassa 5 minuuttia, jolloin yhteisellä osuudessa Tapiolasta Itäkeskukseen vuoroväliksi tulee 2,5 minuuttia. Arjen ja lauantain päiväliikenteen vuoroväli on molemmilla linjoilla 7,5 minuuttia sekä iltaisin ja sunnuntaisin 10 minuuttia. Siirtyminen vuorovälistä toiseen tapahtuu portaittain.”
Käytännössä Tapiolasta, Otaniemestä ja Keilaniemestä menee vuoroja käytännössä koko ajan. Ongelmaa ei ole eikä odottelemaan joudu kovinkaan kauaa.
Potentiaalinen ongelma on Matinkylän suunta. Viiden minuutin vuoroväli ruuhkien aikaan on kyllä varsin tiivis. Sen sijaan 7,5 ja kymmenen minuutin vuorovälillä voi tulla jo ongelmia.
Potentiaalinen ongelma tulee seuraavan päättelyketjun seurauksena
- oletettavasti Tapiolasta Helsinkiin päin mennessä hypätään aina seuraavaan metroon joka asemalle tulee.
- jos noin puolet hyppää kyytiin ennen Tapiolaa ja puolet sen jälkeen
- niin tämän seurauksena sadasta matkustajasta 75 astuu kyytiin vuoroon Matinkylä - Vuosaari ja 25 istuu linjalla Tapiola - Mellunmäki
Eli tilastollisesti voi olla että on sopivan väljää, mutta matkustajakuorma jakautuu epätasaisesti.
Vaikka tämä nyt periaatteessa voi olla ongelma, ei se vielä kovin iso ongelma ole. Jos matkustajat eivät mahdu kyytiin voi vuoroväliä lisätä.
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Länsimetron liikennöintisuunnitelmiin, mutta kysyn kyllä arvioita tuosta matkustajamäärän mahdollisesta epätasaisuudesta.
Lisäksi tuossa kokouksessa ei edes päätetä tästä osasta pakettia, vaan vain liityntäliikenteen järjestämisestä.
Voit tutustua Länimetron liityntäliikennesuunnitelmiin täällä.
Kaupunginhallitus 25.8. Kuntalaki ja kehys
Kaupunginhallitus kokoontui 25.8. käsittelemään mm. seurantaraporttia, kuntalakilausuntoa ja talouden kehystä. Vihreistä onnistumisista on aina ilo raportoida. Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) On hienoa, että vaatimuksestamme kehyksestä käytiin ensimmäistä kertaa ryhmien väliset neuvottelut, ja vieläpä … Continue reading →
Suomen luonnon päivä
Tänään vietettiin Suomen luonnon päivää. Pääjuhla järjestettiin Espoossa luontokeskus Haltiassa. Ohjelmaa oli runsaasti ja kävijöitä päivän aikana 1200. Nuuksio tarjosi jälleen kerran hienot puitteet luonnosta nauttimiselle! Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi juhlassa tunnustuspalkintoja: Vuoden ympäristöavauksesta palkittiin Timo Kujala, joka on vaikuttanut vahvasti siihen, että avohakkuiden rinnalle on Suomessa saatu vaihtoehdoksi jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Ympäristöpalkinnon sai professori Tari Haahtela, joka on tuonut esiin luontoyhteyden merkityksen ihmisten sairastavuudelle. Liika puhtaus ja irtautuminen luonnosta lisää sairauksia, kuten allergioita. Kultainen sulka -palkinto meni toimittaja Minna Pyykölle, jonka kiehtovia luonto-ohjelmia olen itsekin kuunnellut paljon radiosta....
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 1: Matinkylä
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Ensimmäisenä esittelyssä Matinkylän tienoo, viitaten Länsiväylän eteläpuoliseen alueeseen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Matinkylä tulee olemaan Länsimetron pääteasema. Suorat yhteydet itään ovat tietysti nopeita. Alustavien suunnitelmien mukaan joka toinen metro jää Tapiolaan, joka toinen jatkaa perille Matinkylään asti. Niinpä vuoroväli on ruuhka-aikaan viisi ja muina aikoinan kahdeksan minuuttia.
Matinkylän alueella tilanne monilta osin paranee. Vaikka suorat yhteydet katkeavat, eri puolilta tuleva liityntäliikenne takaa lähes joka kadun varressa tiiviit yhteydet metrolle. Matinkylästä kulkee jatkossa selkeämmin linjoja eri puolille Espoota.
Matinkylän ja lähialueiden “sisäisen” liikenteen kannalta avainrooleissa ovat linjat 133 (Friisilä - Matinkylä - Henttaa) aika harvalla vuorovälillä ja 531 sekä 531 B (Kalastajamäki - Kuitinmäki / Jorvi) paljon tiiviimmällä vuorovälillä. Etenkin 531:n rooli keräilylinjana lienee merkittävä.
Muutamilla busseilla pääsisi myös jatkossa suoraan Tapiolaan. Linja 111 lähtee Kaitaalta, kurvaa Hyljelahden kautta Tiistilän pohjoispuolelta “Matinkylän halki”. 112 lähtee bussiterminaalista ja kurvaa Tapiolaan Haukilahden kautta.
Myös pohjoiseen pääsee. Linja 532 tulee kulkemaan Suurpellon ja Karamalmin kautta Leppävaaraan. 533 kiertää Suurpellon ja Kauniaisten kautta Lippajärvelle ja Järvenperään.
134 ja 136 kulkevat samaa matkaa Finnoontietä Espoon keskukseen. Ne kiertävät Suvelan eri puolilta, ja käyttävät samaa kääntöpaikkaa Tuomarilassa. Espoon keskuksen suunnan reitistön huipentaa 532, joka tarjoaa Matinkylästä suoran yhteyden Espoon keskuksen pohjoispuolelle ja Jorviin.
Espoonlahden suunnan bussien pääteasema on lähes jokaisella Matinkylän terminaali. Niinpä Matinkylästä länteen yhteydet ovat tiiviit ja hyvät. Kauklahteen pääsee linjalla 165.
Yhteenveto
Matinkylässä joukkoliikenteen palvelutason parannus on merkittävin. Metro vie Helsinkiin ja suorat liityntälinjat joka puolelle Espoota. Saattaa olla, että Matinkylästä on jatkossa Espoon parhaat sisäiset yhteydet.
Eniten minua huolestuttaa Matinkylän tapauksessa liikenteen puuroutuminen. Jo nyt tienoo on ajoittain pahasti ruuhkainen. Ei auta että kadut ovat pullollaan busseja, jos ne eivät pääse liikkumaan. Se ei muuta kuin ärsytä matkustajia ja haittaa lähellä asuvia.
Matinkylä: plussat ja miinukset
- edelleen suoria yhteyksiä kaikkialle Espooseen, ei tosin enää Helsinkiin
- metron ja bussilinjojen vuorovälit ovat tiiviitä
- tarjonta kyllä riittää, isoin huoli on puuroutuva liikenne
- Myyrmäen-yhteys odottaa “kakkosjokeria” ja sen mahdollista jatkoa
Jos suunnitelmissa on jotain joka kannattaisi näissä vielä muuttaa, jättäkää kommentteja tai olkaa yhteydessä. Näillä näkymin en tule esittämään konsernijaoston kokouksessa muutoksia Matinkylän alueen joukkoliikenteen suunnitelmiin.
Kaupunginhallitus 1.9.2014 Sopimus joukkoliikenteen infrakorvauksista
Ensi maanantaina taas kaupunginhallitus. Isoimpana asiana tällä kertaa Helsingin seudun liikenteen infrakorvaussopimus, joka tosin on jo käsitelty ja yksimielisesti hyväksytty konsernijaostossa. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Ensi keskiviikkona mahdollisuus kommentoida HSL:n joukkoliikennesuunnitelmia, kun Länsimetro käynnistyy. Erityisesti Länsi-Espoossa tulee suuria muutoksia. Järjestämme keskustelutilaisuuden Tapiolan Metrotoimistolla, tervetuloa! - Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Vihreiden paikka, Mauri Herpiö eroaa Espoosta poismuuton takia. - Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali Vihreiden paikka tämäkin, Marja Nuora muuttaa pois Espoosta. Kiitos Marjalle tärkeästä työstä tasa-arvon hyväksi ja onnea uuteen kotikuntaan! Valtuustoryhmä valitsi jo seuraajaksi Teresia Volotisen....
Hei me kaavoitetaan! (kunhan ei kehnosti)
Valtio ja metropolialueen 14 kuntaa ovat sopineet MAL-asioista eli maankäytön, asumisen ja liikenteen teemoista Helsingin seudulla. Suuriin liikennehankkeisiin, kuten Länsimetron jatkoon, halutaan valtion puolelta aivan perustellusti sitoa muitakin tavoitteita, tässä tapauksessa asuntotuotantoa. Hölmöähän se olisi, jos kallis juna ajaisi tyhjillään. … Continue reading →
Kaupunginhallitus 25.8.2014 raportti
Tänään kaupunginhallituksessa isoja asioita niin rahallisesti kuin periaatteellisesti. Alla asiat, jotka eivät menneet nuijan kopautuksella. Koko esityslista avattuna löytyy täältä. - Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Seurantaraportin kohdalla herätti keskustelua sosiaali- ja terveyslautakunnan äänestys siitä, voidaanko vanhuspalveluiden henkilöstömenoista säästää 1 me. Vihreät olivat säästön takana. Vihreä sote-lautakunnan jäsen Pinja Nieminen kuvasi blogissaan hyvin päätöksenteon vaikeutta. Toimialajohtaja Juha Metso perusteli esitystä sillä, että säästö on saatu aikaan tehostamalla toimintaa tinkimättä asiakastyöstä. On muun muassa perustettu omasta henkilökunnasta ns. resurssipooli, joka on mahdollistanut sijaisten palkkauksen vähentämisen....
Wikipedian laittomuudesta
(luonnoksista löytyi viime keväältä tämmöinen – no, parempi myöhään kuin ei silloinkaan)
Muistatte varmaan, miten Wikipediasta oli tulla Suomessa laiton. Ainakin Wikipedian rahoitusmalli, lahjoitusten kerääminen käyttäjiltä haiskahti poliisiviranomaisten nenään pahasti laittomalta rahankeräykseltä.
Sitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan jos luetaan eduskunnan hallintovaliokunnan rahankeräyslaista vuonna 2005 laatima mietintö. Mietintö on asiakirja, jolla eduskunta paitsi hyväksyy tai hylkää tai muuttaa hallituksen esittämää lakia … myös ilmaisee mielipiteensä siitä, mitä laki tarkoittaa, ja miten sitä pitää tulkita. Jos ja kun laista joskus tehdään oikeudessa ennakkopäätös, myös mietintö luetaan.
Ja mitä eduskunta totesikaan hyväksyessään rahankeräyslain:
Internetissä voi olla tarjolla muun muassa ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia, joiden yhteydessä ilmaistaan tilinumero ilmoittamalla vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus tehdä jonkinlainen suoritus kuvankäsittelyohjelman käyttöönotosta. Tällaista toimintaa on mahdollista, eri seikat kuitenkin huomioon ottaen, pitää normaalina kaupankäyntinä, joka ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.
Tässä yhteydessä voidaan nostaa esiin vielä sellainen esimerkkitapaus, että tiedonvälitystä harjoitetaan Internetissä niin, että ilmaiseksi työskentelevät vapaaehtoiset uutisten laatijat antavat tilinumeron myötä mahdollisuuden vapaaehtoiseen suoritukseen uutisten hyödyntämisestä. Saadun tiedon mukaan tällainen toiminta, jossa olisi vain vähän ammattitoimittajia, on yleistymässä maailmalla. Valiokunnan käsityksen mukaan on mahdollista tulkita tiedon hyödyntämisestä tehty vapaaehtoinen suoritus vastikkeelliseksi, jolloin ei ole kysymys rahankeräyksestä.
Eli tuon perusteella lahjoitus Wikipedialle on vapaaehtoinen vastikkeellinen suoritus, eikä Wikipedia rikkonut rahankeräyslakia pyytäessään käyttäjiltä lahjoituksia. Olisihan tuon voinut tietysti selvemminkin sanoa, mutta mietintökieli on tuollaista. Kannattaa vilkaista mietinnön lopusta, ketkä olivat vuonna 2005 hallintovaliokunnan jäseniä ;)
Mutta … rahankeräyslaki päivitettiin juuri elokuun alussa, eikä siinä päivityksessä otettu kantaa joukkorahoitukseen saati avoimen lähdekoodin projekteihin tai Wikipediaan muuten kuin toteamalla lakiesityksen perusteluissa, ettei joukkorahoitus kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.
Jos ja kun vastaavia tapauksia tulee ennen erityistä joukkorahoituslakia vastaan, toivottavasti myös rahankeräyslaista aiemmin annetut mietinnöt muistetaan silmäillä läpi. Siihen asti joukkorahoitus eri muodoissaan on lain näkökulmasta harmaalla vyöhykkeellä.
Konsernijaostossa linjataan tulevien vuosien joukkoliikennettä - pohjaehdotuksessa nostettaisiin hintoja ja supistettaisiin tarjontaa
Huomisessa Espoon kaupungin konsernijaoston kokouksessa on ohjelmassa äärettömän merkittävä asia, lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017. Ehdotus Espoon lausunnosta on monella tapaa voisiko sanoa joukkoliikennekielteinen.
Espoo (samoin kuin muut kuntayhtymään kuuluvat kunnat) antaa lausunnon tulevien vuosien suunnitelmasta. HSL pyrkii sitten huomioimaan kuntien lausunnot, ja syntyy jonkinmoinen konsensus minkä mukaan edetään.
Espoo on tuoreessa strategiassaan sitoutunut monellakin tapaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Espoo-tarinasta löytyy muun muassa lause “Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa.” Lisäksi valtuustokauden tavoitteissa lukee, että “palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan.”
Edellä mainitut ovat vahvoja linjauksia: joukkoliikenteen tarjontaa tulee parantaa. Ja kääntäen: joukkoliikenteen suosio tuskin kasvaa jos tarjonta heikkenee.
Lausuntoluonnoksessa lähdetään kuitenkin toiseen suuntaan. Pitkän lausuntoluonnoksen olennaisin lause on “Espoon taloudellinen tilanne edellyttää, että menojen kasvattamisen sijaan HSL karsii joukkoliikennemenoja ja korottaa lippujen hintoja vuoden 2015 alussa esitettyä enemmän.””
Jos tuota tietä kuljetaan, ongelmaksi muodostuu se, että merkittävät satsaukset joukkoliikenteeseen (esimerkiksi Länsimetro) tuottavat epätasaisia tuloksia. Tarjonta on aiempaa parempaa raiteiden varsilla, mutta koska säästää pitää, niin sitä tehdään sitten “latva-alueilta”, kauempaa raideyhtyksistä.
Näin syntyy tilanne jossa ne, jotka eivät käytä esimerkiksi metroa, joutuvat silti metron toteuttamisen seurauksena maksamaan korkeampaa hintaa matkoistaa - tarjonnan heikentyessä.
Esimerkiksi Espoonlahden suunnassa Länsimetron vaikutukset ovat alkuun negatiiviset:
- matka-ajat pitenevät
- joukkoliikenteen lipun hinnat nousevat (yleinen korotuspaine ja uusi kaarimalli)
- joissain kohtaa myös bussiyhteydet heikkenevät
Käytännössä vastakkain ovat kaksi periaatetta - strategiset tavoitteet ja kustannuksenjakoperiaate. Itse valitsen kyllä strategian eli sen menne halutaan mennä, sen sijaan miten laskut on sovittu jaettavan.
Espoossa on noudatettu pitkään ns. 50 / 50 -periaatetta: joukkoliikenteen kustannuksista enimmillään puolet maksetaan kaupungin toimesta. Lopun maksavat matkustajat. Tämä on periaate jota niin sanottu pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on korostanut (kaupunginjohtajien ja keskeisten luottamushenkilöiden puolivirallinen koalitio).
Tämä periaate on mielestäni yleisellä tasolla perusteltu. Ongelmaksi muodostuvat isot investoinnit: kun Länsimetro ja Kehärata otetaan käyttöön, syntyy paljon lisäkuluja. Jos mennään 50/50 -periaatteella, niin syntyy hyppäyksiä jolloin joko hintoja pitää nostaa paljon, tai tarjontaa pitää supistaa paljon. Malli ei siis sovi hyvin pitkäaikaisten investointien kustantamiseen.
50/50 mallia voisi muuttaa siten, että se koskisi joukkoliikenteen liikennöimisen kustannuksia, mutta investointeja ei otettaisi huomioon ainakaan kokonaisuudessaan. Investoinneista kun on kunnille monenlaista hyötyä (maan arvo nousee, uusia asukkaita, liike-elämää, investointeja).
Itse tulen taatusti esittämään lausuntoon muutoksia huomisessa kokouksessa, mutten osaa vielä sanoa että täsmälleen minkälaisia. Lippujen hintojen nosto samanaikaisesti tarjonnan supistamisen kanssa on huono suunta, joka voisi viedä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kurjistumisen kierteeseen.
Olen siis valmis siihen, että Espoon subventio-osuutta nostetaan ainakin väliaikaisesti. Muutakaan vaihtoehtoa en näe: merkittävä satsaus Länsimetroon ei voi merkitä supistuvaa tarjontaa kaikkialla muualla Espoossa, lippujen hintojen noustessa.
Täältä löydät konsernijaoston kokouksen 25.8. esityslistan kyseisen kohdan. Koko materiaaliin pääsee tutustumaan Espoon kokoustietokannassa.
Uimavesien puolesta
Meillä on aina totuttu uimaan ”villeissä vesissä” eli järvissä, joissa ja meressä. Perheet useassa sukupolvessa viettävät aikaa rannalla ja vesirajassa pulikoiden. Jos vedet saastuvat ja sinilevä-esiintymät lisääntyvät, ei tämä ole enää mahdollista joka paikassa.
Suomen Ympäristökeskus (Syke) on kesän aikana raportoinut Itämeren sinileväkukinnan kiihtyneen poikkeuksellisen runsaaksi, mihin vaikutti heinäkuun helteet ja tyyni sää. Suomenlahden länsiosissa ja Itämeren pääaltaan koillisosassa merenpohjan happitilanne on huono. Viime syksyn ja talven myrskyt nostivat pohjalta pintaan ravinnepitoista vettä, mikä toi merialueen vanhat kuormitussynnit pinnalle.
Ennätysmäiset sinilevälautat ovat piinanneet läntisellä Suomenlahdella. Sinilevää on ollut merialueilla viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Paksua leväpuuroa on ollut eteläisellä Saaristomerellä Turun saaristossa ja Perämerelläkin, Läntisellä Suomenlahdella Hankoniemen edustalta, Tammisaaren kansallispuistoon ja aina Porkkalanniemeen asti. Mutta Itäisen Suomenlahden parempi tilanne ja kirkkaampi vesi antavat toivoa, sillä päästöjen vähentäminen ja Pietarin jäteveden puhdistamon uudet investoinnit toimivat.
Heinäkuun alussa sinilevästä raportointiin myös 60:llä sisävesien havaintopaikalla. Tutkijoita on ällistyttänyt esimerkiksi Vantaanjoen poikkeukselliset sinileväkasvustot, sillä ne ovat harvinaisia virtaavassa vedessä. Kaupunkien uimarannoilla on havaittu sinilevää ja siitä on ilmoitettu mm. internetissä. Oma tarkkavaisuus on silti olennaista, sillä levätilanne voi muuttua hetkessä tuulten ja levälauttojen liikkeiden mukaan. Sinilevää ei pysty nostamaan kepillä, vaan se on hiutalemaista, hippusina vedessä. Sinileväisessä vedessä uiminen ei ole suositeltavaa, koska sinileväbakteerit erittävät hermo- tai maksamyrkkyjä. Erityisesti pienet lapset ja lemmikit, jotka voivat niellä vettä, on pidettävä poissa leväisestä vedestä.
Lapsuuteni mökkijärvi kärsi levästä ja rehevöitymisestä joitakin vuosia sitten, mutta tilanne on helpottunut asukkaiden ja kesäasukkaiden ryhdyttyä talkoovoimin kunnostamaan järveä. Myös uudistettu viemärijätteen käsittelylaitos paransi tilannetta. On mukavaa, kun vesi houkuttelee uimaan kauniina kesäpäivänä.
Itämeren hoitotalkoot ovat vaativa urakka. Siihen on tartuttava rivakasti, kotimaisin toimin, paikallisin kunnostustalkoin, omia maataloutemme päästöjä vähentäen, kansainvälisesti Itämeren valtioiden yhteistyöllä ja uudistaen maatalouspolitiikkaa vihreämmäksi. Maatalouden ravinnepäästöjä voi vähentää esimerkiksi muokkausmenetelmiä keventämällä ja syyskynnöistä luopumalla. Lisäksi tarvitaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä ravinnevalumia sitomaan. Lannoituksen ravinnetase (typpi- ja fosforitasapaino) on selvitettävä tilakohtaisesti ylilannoituksen välttämiseksi.
Alkuvuodesta EU:n suuri maatalouspoliittinen uudistus astuu voimaan. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden sekä luonnon monimuotoisuus että vesistöjen tila. Suomen osalta muutokset eivät ole suuria, mutta uusia asioita ovat ekologisen alan ylläpitäminen ja se, että suojelutoimia voidaan tarkemmin kohdentaa alueellisesti ja tilakohtaisesti. Neuvonta on saamassa suuremman roolin. Tilakohtaiseen neuvontaan otetaan mallia Varsinais-Suomen TehoPlus -hankkeesta.
Ravinteiden kierrätyksen suhteen on siirryttävä sanoista tekoihin. Onhan Suomi luvannut olla ravinnekierrätyksen mallimaa. Suomen Itämeri-lupaus viime syksyltä on vähentää yli 300 tonnia Suomenlahden fosforipäästöjä vuodessa. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu, sillä biokaasun syöttötariffituki koskee toistaiseksi vain suurempia biokaasulaitoksia.
Jokainen voi tarkistaa omaa ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi, sillä lihantuotanto vaatii paljon peltoalaa ja kasvattaa ravinteiden huuhtoutumista. Kotimaisessa tuotannossa on liian vähäisessä roolissa kotimaiset valkuaispitoiset kasvikset ihmisravinnoksi. Olisi suotavaa, että esimerkiksi ravinnepitoisen kvinoan, härkäpavun ja herneen tuotantoa lisättäisiin.
Kuluva vuosi on Suomenlahden teemavuosi. Haavoittuvan ja matalan Itämeren puolesta on tehtävä entistä enemmän suojelutyötä. Suomenlahden vesistön tila on jo nyt heikko, ja lämmennyt ilmasto uhkaa kasvattaa ravinnekuormaa entisestään. Lauha talvi ja tulvivat joet lisäävät mereen valuvien ravinteiden määrää.
Maatalouden päästöt ovat edelleen suurin kuormittaja etenkin Saaristomerellä. Pohjasedimenteistä vapautuu vanhoja päästöjä, mutta uuttakin valumaa tulee vielä liian paljon. Helcomin (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) mukaan fosforia päätyy mereen edelleen 30 000 tonnia vuodessa.
Ensi viikon budjettiriihessä neuvotellaan myös uudesta vesiensuojelun rahoitusmallista. Ympäristöministeriö ehdottaa kahden miljoonan lisämäärärahaa vesien suojeluun, mutta valtionvarainministeriön esityksessä sitä ei ole.
Jokainen voi vaikuttaa meren tilaan. Suositaan luomua, hoidetaan oman mökkirannan jätehuolto, pestään pyykki fosfaatittomalla pesuaineella. Yhdessä toimimalla saamme parhaat tulokset. Itämeri on meidän helmemme. Onko se jatkossa kirkas helmi vai samea ja haiseva lutakko, riippuu meidän aidosta tahdostamme ja toimistamme. Ei enää leväpuuroa lapsille!
Kuvassa Kotkan Maretariumin Itämeriallas 
Kaupunginhallitus 25.8.2014 Seurantaraportti ja talousarviokehys
Kaupunginhallituksen kokous taas maanantaina. Isoimpana asiana talousarvion kehys. Luottamushenkilöt pääsivät ensimmäistä kertaa neuvottelemaan kehyksestä, mikä on meidän Vihreiden ansiota! Viime kaudella nostin valtuustoryhmän pj:nä asiaa esiin ja nyt kun meidän Inka Hopsu on valtuuston neuvottelutoimikunnan pj:nä tämän vuoden, hän sai asian toteutumaan. Neuvotteluja käytiin kaksi päivää. Vaikeita päätöksiä on edessä, mutta niiden tekemistä helpottaa kun taustoista ja lukujen sisällöistä on käyty perusteelliset keskustelut. Neuvotteluissa ei tehty sitovia päätöksiä, vaan ne tehdään kh:ssa ja edelleen valtuustossa. Kaupungin tiedote kehysneuvotteluista löytyy täältä. Tässä kokousasiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä: -...