Moni kaipaa takaisin vuotta 1995 edeltäneeseen EU-vapaaseen Suomeen, jolloin kaikki(!) oli paremmin kuin nyt. Kunhan ei muistella 1990-luvun alun lamaa ja Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991 jatkunutta suomettumista.

Suomen historian kantavana linjana on jo yli sadan vuoden ajan ollut suhteiden tiivistäminen länteen aina kun itänaapurillamme on ollut heikko hetki. Joskus pieni Suomi on pelannut korttinsa paremmin, joskus on mennyt huonommin.

Vastaavasti aina kun Venäjä on ollut vahva, Suomi on tehnyt parhaansa puolustaakseen saavuttamaansa asemaa autonomisena suuriruhtinaskuntana tai puolueettomana maana itä-länsi-asetelman ulkopuolella. Tai Vihreiden mottoa soveltaen: Suomi ei ole idässä eikä lännessä vaan pinteessä.

Ja aina kun Venäjä on alkanut taas vahvistua, Suomessa on noussut kommentoijia, joiden mielestä Suomen linja on aivan liian länsisuuntautunut. Ei EEC! Ei EU!

Rajanveto Paasikiven valtiomiesviisauden ja Sortokauden myöntyväisyyspolitiikan välillä ei aina ole ollut helppoa.

Euroopan Unionin jäsenenä ja Euro-maana Suomen kansainvälinen asema on tällä hetkellä lännempänä kuin kertaakaan vuosina 1721-1809 tapahtuneen Venäjän imperiumiin liittämisen jälkeen. Viimeistään Ukrainan sota on paljastanut, että uusi asema on Suomelle haastava.

Suomen kipuilu on pantu merkille sekä Euroopan Unionissa että Venäjällä. Etenkin Venäjän media on ottanut kaiken irti niin Tasavallan Presidentti Niinistön Moskovan matkasta, Suomen vastahakoisuudesta EU:n pakoteneuvotteluissa, Suomen kieltäytymisestä toimittaa aseita Ukrainalle ja Suomen päätöksestä ostaa venäläisvalmisteinen ydinvoimala. Venäjällä ei arastella käyttää Suomen linjasta sanaa suomettuminen, ja pelkästään positiivisessa sävyssä.

Vaikka länsimaissa Suomen toimia ei kommentoida yhtä näkyvästi kuin Venäjällä, myös läntisissä puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota Suomen vaisuihin reaktioihin venäläisten lentokoneiden toistuvaan ”eksymiseen” Suomen ilmatilaan, Suomen päätökseen tilata ydinvoimala, jonka rakentaja ja pääomistaja on venäläinen ydinasetuottaja sekä Suomen vastahakoisuuteen pakoteneuvotteluissa.

Tehdään pieni ajatusleikki. Mikä olisi Suomen asema suhteessa Ukrainan sotaan, jos emme olisi tarttuneet Neuvostoliiton romahdettua tarjoutuneeseen hetkeen ja olisimme edelleen Euroopan Unionin ulkopuolella? Käytännössä Suomi olisi EFTA-maa, joka implementoisi EU:n direktiivit saadakseen tuotteensa EU:n sisämarkkinoille. Mahdollinen keskustelu EU-jäsenyydestä loppuisi maakaasun talvisiin toimituskatkoksiin (teknisistä syistä) ja viimeistään Venäjän lentokoneiden ja sukellusveneiden ”eksymiseen” Suomen alueelle.

Virallisesti toki pahoittelisimme Krimin ”tilannetta” ja Itä-Ukrainan ”tapahtumia”, mutta uskaltaisimmeko tuomita Venäjän toimet saati liittyä EU:n asettamiin pakotteisiin? Tuskinpa, siinähän voisi Oltermannin vienti ja öljyn tuonti vaarantua.

Sen sijaan Fennovoimasta ja Rosatomista ei tarvitsisi keskustella, koska Arevan asemesta uusinta ydinmiilua Suomeen rakentaisi Rosatom. Voimala saattaisi olla jopa valmis ja käytössä.

Entä mikä olisi Suomen turvallisuuspoliittinen asema? Vaikka EU ei ole puolustusliitto, olisimme EU:n ulkopuolella paljon yksinäisempiä kuin nyt. Vähäväkinen syrjäinen maa, jolla on pitkä historia osana kansainvälisistä pelisäännöistä piittaamatonta Venäjän imperiumia. Vähän niin kuin Georgia tai Moldova tai Ukraina tai … Paitsi että Ukraina ei ole syrjässä.

Mikä maa olisi valmis uhraamaan poliittista pääomaa saati riskeeraamaan Venäjän suhteensa Suomen auttamiseksi, jos Venäjä painostaisi yksinäistä Suomea poliittisesti tai sotilaallisesti?

Tänään maan hallitus käsittelee kahta uutta ydinvoimalalupahakemusta, joista TVO:n Olkiluoto 4:n jatkoaika hylättäneen pohjaesityksen mukaan. Suomen laki ei tunne jatkoaikaa periaateluvalle, vaan hanke on toteutettava siinä aikataulussa, jolle lupa on myönnetty. Toinen hakemuksista, Fennovoiman muuttuneen hankkeen hakemus, saattaa mennä läpi. Puheenjohtaja Niinistö on ilmoittanut, että silloin vihreät jättävät hallituksen. Eduskuntaryhmä on asiassa yksimielinen.

Miksi sitten jättäisimme hallituksen? Siksi, että olemme sen äänestäjille nyt luvanneet ja hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei hallitus myönnä periaatelupia uusille ydinvoimahankkeille. Meillä oli kaikkiaan hallitusneuvotteluissa lukuisia tavoitteita ja kolme ennakkoehtoa, joista päätimme yhdessä puoluevaltuuskunnan kanssa.

Ensimmäinen ennakkoehto oli, että hallitus vähentää köyhyyttä ja parantaa perusturvaa mm. nostamalla perusturvaa vähintään 100 eurolla. Tämä toteutui. Toinen ehto oli, että hallitus parantaa ympäristön ja ilmastonsuojelun tasoa esimerkiksi säätämällä ilmastolain. Uusi ympäristönsuojelulaki suojelee arvokkaat suot ja edellyttää teollisuuden päästövähennyksiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaa ja Itämeren suojelua on lisätty. Ilmastolaki on eduskuntakäsittelyssä. Kolmas ehto oli, että hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.

Vihreät eivät kannata lisäydinvoimaa. Vihreä vaihtoehto perustuu energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Meillä Suomessa on kaikki edellytykset huipputeknologian kehittämiselle, jos vain kotimarkkinaympäristö sen sallii. Teknologian innovaatioilla ja älykkäillä sähköverkoilla parannetaan energiatehokkuutta ja säädetään sähkön tuotantoa kulutushuippujen mukaan.

Vuonna 2010 tehty arvio sähkönkulutuksesta vuodelle 2020 on jo todettu ylimitoitetuksi. Norjalainen Markedskraftin analyytikko Olav Botnen arvioi, että muutaman vuoden päästä päädytään pohjoismaisilla markkinoilla ylituotantoon, jonka seurauksena sähkön hinta laskee. Myös EU:n päästökauppa toimiessaan nopeuttaa kehitystä. On laitettava paukut energiatehokkaan, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kotimainen uusiutuva energia työllistää ja tuo huoltovarmuutta, sekä elävöittää maaseutua.

Olkiluoto 3:sen reaktorin piti olla toiminnassa vuonna 2009, mutta käynnistys on siirtynyt arviolta kymmenellä vuodella eteenpäin. Hinnaksi arvioidaan 8,5 miljardia euroa. Jos Suomen teollisuus olisi sijoittanut tällaisen summan uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, työllisyyden hyöty olisi ollut melkoinen, oltaisi edistytty kohti kestävää energiajärjestelmää ja ulkomaisen energian ostosta päästäisiin eroon. Ruotsi ja Tanska ovat viimeisen viiden vuoden aikana rakentaneet käyttöön enemmän tuulivoimaa kuin Olkiluoto 3 tulee tuottamaan sähköä.

Fennovoiman ydinvoimalahanke on siinä mukana oleville yrityksille ja kunnille taloudellinen riski. Investointi on suuri, eikä Fennovoiman lupaama takuuhinta osakkaille vaikuta edulliselta vertailtaessa arvioihin sähkön markkinahinnan kehityksestä. Emme kannata Venäjän valtion liikelaitos Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalahanketta. Vihreät edellyttävät, että hallitusohjelman sitoumuksesta pidetään kiinni.

Meillä on vielä lapsen kengissä pienimuotoinen, kuluttajien tuottama lähienergia. Kiinnostus pientuulimyllyjen ja aurinkopaneelien asentamiseen kasvaa koko ajan. Hajautetun uusiutuvan energian edistämisellä saisi positiivisia vaikutuksia Suomen vaihtotaseelle, energiaomavaraisuudelle ja cleantech-alan kasvulle.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä mahdolliseksi esitetty tuntinetotus tulee ottaa käyttöön. Tällä hetkellä pientuottajat ovat sähkömarkkinoilla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska sähköyhtiön ei tarvitse korvata pientuottajan verkkoon syöttämästä sähköstä mitään.

Annetaan tilaa kotimaisille uusiutuville, innovaatioille ja teollisuuden cleantech –viennille!

Aina välillä vie muutaman päivän, ennen kuin aivot suostuvat tajuamaan, mitä tuli luettua. Arvonlisäverolain muutos ulkomailta tilattujen lehtien verottamiseksi on tästä viimeisin esimerkki.

Manner-Suomen lehtitaloilla on nimittäin ongelma, Suomen verottajan tilattujen lehtien hinnasta perimä alennettu 10% arvonlisävero. Ahvenanmaalla veroa ei peritä, minkä seurauksena moni suomalainen lehti postitetaan Ahvenanmaalta. (Irtonumeroiden arvonlisävero on Suomessa normaali 24%.)

Suomen tulli ei ole perinyt lehdistä veroa, koska lähetykset ovat vähäarvoisia ja vero alittaisi pienimmän maahantuonnissa kannettavan veron määrän. Vuoden 2013 alusta pienin kannettava arvonlisävero on ollut viisi euroa, kun se siihen asti oli ollut 10 euroa. Tämä ns. Lex Verkkokauppa säädettiin estämään alle 43 euron hintaisten tuotteiden myyminen verovapaasti Suomeen Ahvenanmaalla sijainneista varastoista.

Suomi saa mitä tilaa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, Ahvenanmaa nimenomaan neuvoteltiin EU:n veroalueen ulkopuolelle. Ahvenanmaa on Suomen oma pieni (alkoholi)veroparatiisi, sillä poikkeusjärjestelyn ansiosta suomalaiset ja ruotsalaiset laivamatkustajat saavat edelleen laivoilta halpaa tax free -viinaa, kunhan ne poikkeavat matkalla Maarianhaminan satamassa. Alkoholin verovapaa postimyynti Ahvenanmaalta Manner-Suomeen ei sen sijaan ole sallittua, ei edes alle 22 euron pullojen.

Nyt tuo poikkeus laajennetaan alkoholin, tupakan ja parfyymien lisäksi koskemaan aikakauslehtiä.

Kyllä:

94 §
Verotonta on seuraavien tavaroiden maahantuonti:
...
24) tavarat, joiden kokonaisarvo on enintään 22 euroa, lukuun ottamatta tupakkatuotteita, alkoholia, alkoholijuomia, hajuvesiä sekä postimyyntinä hankittavia ja toimitettavia kerran viikossa tai harvemmin ilmestyviä sanoma- ja aikakauslehtiä.

Ja koska Ahvenanmaa on EU:n verorajan ulkopuolella, laki koskee paitsi Ahvenanmaalta myös muualta EU:n verorajan ulkopuolelta kuten Norjasta, Venäjältä tai Yhdysvalloista tulevia lehtiä. Ja ahvenanamaalaiset joutuvat maksamaan veroa Suomesta ja Ruotsista tilaamistaan lehdistä.

Hullummaksi menee, sillä veron maksavat ja arvonlisäveroilmoituksen veroviranomaiselle tekevät tavaran vastaanottajat eli yksittäiset lehtien tilaajat.

Kyllä:

101 d §
Lehden vastaanottajan on annettava 94 §:n 1 momentin 24 kohdassa tarkoitettujen sanoma- ja aikakauslehtien maahantuonnista Tullille veroilmoitus ennen lehden maahantuontia. Jos lehden vastaanottaja ei ole saanut myyjältä laskua ennen maahantuontia, veroilmoitus on annettava viimeistään laskun eräpäivänä.
Veroilmoitus voidaan antaa yksittäisestä lehdestä, lehtien tilauskaudelta tai tilauskauden osalta. Ilmoitusjakson pituus on enintään vuosi.

Veroilmoituksessa on ilmoitettava maahantuotavien lehtien tilausjakso, lehtien kappalemäärä, lehtien arvo sekä muut Tullin määräämät veron oikeamääräisyyden toteamiseksi tarpeelliset tiedot.

Voin kuvitella sen hässäkän, kun ihmisten ja yritysten ilmoitukset yksittäisistä ulkomailta tilatuista lehdistä alkavat vyöryä käsiteltäviksi. Ja sitten kehdataan horista norminpurkutalkoista ja sääntelyn purkamisesta.

Miten Suomeen tulevaa postia aiotaan valvoa esimerkiksi kirjekuorissa lähetettävien lehtien löytämiseksi? Kouluttaako Tulli lehtikoiria? Miltä muulta valvonta vie resursseja?

No onhan se tietenkin viranomaisista mielenkiintoista tietää, millaisia lehtiä suomalaiset ulkomailta tilaavat. Niissä voi tulla maahan vaikka virallisen poliittisen linjan vastaisia ajatuksia. Lain tuloksena on väkisinkin rekisteri siitä, mitä lehtiä suomalaiset maailmalta tilaavat.

Se vaan ihmetyttää, miksi tällaista veronkeruuapparaattia on lähdetty ylipäätään rakentamaan, jos ja kun paperilehtiä ei pian enää lueta saati tilata? Suomen lehdistön digitalisoituminen on toki edennyt hitaammin kuin monessa muussa EU-maassa, mutta emme mekään loputtomiin voi olla printtimedian ulkoilmamuseo.

Toivottavasti verkkolehdille ei keksitä jotain yhtä typerää, kun paperilehdistä saatavat verotulot hiipuvat.

Tuliko laki yllätyksenä? Pyytämättä? Ei ihme, sillä vain Suomen Kuvalehti näyttäisi kiinnittäneen asiaan huomiota. Kiitos siitä! Kustantajat eivät ole halunneet myöntää asiakkailleen kiertäneensä lakia postittamalla lehtensä Ahvenanmaalta. EU-alueen ulkopuolelta tulevat lehdet ovat niille suoria kilpailijoilta.

Lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä kuultujen asiantuntijoiden luettelossa kiinnittää huomiota, ettei mukana ole ollut ketään, joka olisi edustanut lehtien lukijoita.

Tässä raporttia tämän aamuisesta kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä. Kokouksen aluksi kuultiin Espoon Asunnot Oy:n tilannekatsaus ja asukasvalinnan perusteet. Toimitusjohtaja Seppo Kallio kiitteli jaostoa asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta sekä kaupunkia puurakentamisen edistämisohjelmasta. Jäämme odottamaan ensimmäistä Espoon Asuntojen puurakentamiskohdetta. Sovitusti saamme jokaiseen kokoukseen siirtokelpoisten ja väistökoulujen tilannekatsauksen. Jostain syystä seloustusta ei nyt löydy esityslistan liitteenä toisin kuin elokuussa. Edelleen takkuilee tämä asiakirjahallinta. Muutoksia elokuussa saatuun selvitykseen ovat: Veräjäpellon koulu Parhaillaan kohteessa asennetaan tilaelementtejä. Suunnitelmamuutosten ja perustusurakoitsijan viivästyksen vuoksi tilaelementtiurakoitsija on päässyt aloittamaan elementtien pystytyksen myöhässä. Arvioitu valmistumisaika 21.11.2014 (oli 30.10.)...

Uudenmaan liitossa on valmisteilla Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Teemat, joihin keskitytään, ovat: elinkeino- ja innovaatiotoiminta, viherrakenne, tuulivoima, logistiikka sekä kulttuuriympäristöt. Tarkoitus on, että kaava hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa vuonna 2016. Maakuntahallitus käsittelee kaavan työstämistä säännöllisesti kokouksissaan.

Kirjoitan tässä blogissa joitain olennaisia asioita eri teemoista ja siitä, mitä me vihreät tavoittelemme kaavatyössä. Uudenmaan maakuntahallituksessa vihreitä edustavat minä ja Minerva Krohn. Tänään kokouksen asialistalla on mm. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden hyväksyminen.

Laajat metsämantereet, kuten Nuuksio ja Sipoonkorpi sekä asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulee olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa, mutta suurin uhka viheralueille on rakentaminen ja alueiden pirstoutuminen.

Viherrakenne onkin keskeinen teema valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Viheryhteyksien verkosto on erityisen tärkeä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eläimet ja lajit pääsevät vapaasti liikkumaan. Näin vältetään paikallisten mikropopulaatioiden synty, jossa lajiston perimä köyhtyy.

Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Jatkotyössä on tarve kirjata arvokkaat luontokohteet, kuten suot ja pienvedet ominaispiirteineen sekä määrittää kaavassa mm. pääkaupunkiseudun viherkehä.

Uudellamaalla on paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvavalle väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Kaavatyössä huomioidaan myös ihmisen luonnosta saamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut, kuten tulvasuojelu ja ruoantuotanto. Luonnolla itsellään on myös kiistämätön luonnon itseisarvo, sen monimuotoisuus kaikkine kirjoineen.

Vihreät ovat painottaneet kaavatyössä myös vesistön ja vedenalaisen luonnon merkitystä, myös sinikehä on huomioitava kaavakartassa. Viherkehän sijaan voimme puhua pääkaupunkiseudun siniviherkehästä, sillä mm. Velmu-tutkimus on paljastanut arvokasta tietoa vedenalaisesta luonnosta. Toisaalta kaavatyön pitää tukea ja edistää kansallispuistojen perustamista, kuten ihanan, merellisen Porkkalan kansallispuiston perustamista.

Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla.

Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Siinä tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä.

Vihreästä näkökulmasta tärkeä teema on myös suurten tuulivoima-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa. Pienet yksittäiset voimalat säilyvät edelleen kuntatason kaavoituksessa. Uudenmaan osalta on tehty laaja selvitys alueista, jonne tuulivoima parhaiten soveltuu. Isossa osassa merialueita on kuitenkin armeijan käytössä olevia alueita, joihin liittyviä tutkaongelmia ja muita haasteita tulisi yhdessä ratkaista. Tuulivoimaselvitys löytyy internetistä: Tuulivoiman selvitysalueet

Jatkossa Uudenmaan kokoisella alueella pitää tuulivoimatuotannolla olla enemmän mahdollisuuksia sijoittua. Uusiutuva energia on olennaista, kun haluamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Maakuntakaavoituksen logistiikka- sekä elinkeino- ja innovaatioteemat liittyvät läheisesti toisiinsa. Logistiikka sen eri keskuksineen ja reitteineen tukee elinkeinoelämän, kaupan sekä työelämän tarpeita. Vihreille on tärkeää korostaa raideliikenteen merkitystä, joukkoliikenteen edellytyksiä ja tiivistä yhdyskuntarakennetta, jossa viheralueet suojellaan.

Uudenmaan kaavatyössä huomioidaan koko seudun paras. Itäisellä ja läntisellä Uudellamaalla, keskisellä Uudellamaalla Kuuma-kunnissa ja pääkaupunkiseudulla on omat tarpeensa ja erityispiirteensä. Vihreät haluavat varmistaa seudullisen tasa-arvon niin viheralueissa kuin hyvän elämän edellytyksissä kaikille uusmaalaisille.

Luvattoman myöhään avaan huomisen tila- ja asuntojaoston esityslistaa. Syynä Laajalahti-päivä lauantaina ja oman tyttären 16-vuotissynttäreiden juhlinta tänään sunnuntaina. Tässä kommentein, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Kokouksessa kuultavat selostukset Työohjelman mukaisesti kuullaan seuraava: - Espoon Asunnot Oy, tilannekatsaus ja asukasvalinnan perusteet, Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio. Mukaan on kutsuttu myös Espoon asuntojen hallituksen puheenjohtajisto, jossa meillä vpj:nä Marjo Matikka. Tajassa sovitusti kuullaan joka kokouksessa: - Siirtokelpoisten tilojen / väistökoulujen tilannekatsaus, syyskuu 2014, Tilakeskus -liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätis. - Vuoden 2015 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely Ehdotetaan...

Pidin keskiviikkona Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheen välikysymyksestä, aiheena poliisipalvelujen turvaaminen.

Sisäinen turvallisuus ja ihmisten kokema turvallisuus ovat tärkeitä arvoja länsimaisessa demokratiassa. Voimme olla ylpeitä siitä, että maassamme viranomaiseen voi luottaa ja poliisi on ystävämme. Näistä arvoista on pidettävä kiinni.

Sisäiseen turvallisuuteen kuuluu kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada tarvitessaan viranomaisapua. Poliisin kenttä- ja rikostutkinnan voimavarat on tärkeä turvata. On huolestuttavaa, että rikostilastoissa jotkin alueet Suomessa ovat turvattomampia kuin toiset.

Ympäristörikostutkintaa on lisättävä. Tällä hetkellä monet ympäristörikokset jäävät tutkimatta, koska poliisilla ei ole tarpeeksi voimavaroja niiden tutkimiseen. Huolestuttavaa on myös, ettei Suomessa pysty kouluttautumaan ympäristörikostutkijaksi.

Liikkuvan poliisin toimintojen yhdistäminen paikallispoliisiin on herättänyt ymmärrettävää huolta ihmisissä. Liikenneturvallisuus ja sen takaaminen riittävällä poliisi- ja nopeusvalvonnalla on keskeistä. On seurattava, että todelliseen liikennevalvontaan on käytetty riittävästi työtunteja, ja että liikenneturvallisuuden paraneminen näkyy tilastoissa. Peltipoliiseja eli automaattista nopeusvalvontaa on lisättävä.

Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja noin 5 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden syövereihin hukkuvilla rahoilla saisi paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienituloisten eläkeläisten ja köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Harmaan talouden kitkemiseksi tarvitaan toimia. Vihreät kiirehtii harmaan talouden torjuntaa ja siihen liittyviä lakimuutoksia, kuten tilaajavastuulain päivitystä sekä parannuksia työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin.

Lue koko ryhmäpuheenvuoro täältä: www.vihreat.fi/tiedotteet/ryhmapuheenvuoro-valikysymyksesta-poliisipalvelujen-turvaamisesta

Tapaus Pia Kauma & maahanmuuttajien lastenvaunut jatkuu yhä. Ensiksi ajattelin, etten halua kommentoida asiaa ollenkaan, koska Kauma tuntuu nimenomaan vain hakevan julkisuutta.
Hänen fb-statuksessaan yritin tosin penätä faktoja heti kun koko vyyhti alkoi. Vastausta en saanut. En tietenkään, koska edelleenkään ei ole olemassa mitään todistusaineistoa siitä, että maahanmuuttajia kohdeltaisiin toimeentulotukea myönnettäessä eri tavoin kuin kantaväestöä.

Täydentävän toimeentulotuen summat ovat kaikille samat ja summien suuruudet ovat sellaiset, että ne riittävät ensisijaisesti käytetyn tavaran ostoon. Kauma on ollut 8 vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joten hänen pitäisi tietää tämä. Ongelma onkin se, että hän ei usko saamaansa tietoa tai ainakin mediassa antaa näin ymmärtää. Tuntuu hämmentävältä, että Espoon valtuuston suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja käytännössä syyttää sosiaalityöntekijöitä virkavirheestä [että he eivät noudattaisi ohjesääntöjä, joista summat löytyvät] ilman minkäänlaisia todisteita.

Maahanmuuttopolitiikasta pitää voida keskustella. Niin taloudellisesta kuin sosiaalipoliittisesta näkökulmasta, huomioiden niin asuntopolitiikan, koulutuspolitiikan kuin eettiset kysymykset. Paljonko otamme pakolaisia, mitä maahanmuuttajapalveluita tarvitsemme, mitkä ovat perheenyhdistämisen kriteerit, miten kohtelemme turvapaikanhakijoita, kuinka kotoutuminen tapahtuu?

Ja se kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Se ei ole kiinni vain maahanmuuttajista. Se on myös kiinni siitä, kuinka kohtelemme heitä, joita muukalaisina pidämme.

Me tulemme elämään huomattavasti nykyistä monikulttuurisemmassa maailmassa.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on rakentunut jonkinlaiselle ymmärrykselle siitä, että täällä ollaan samassa veneessä. On haluttu rahoittaa systeemiä, koska on koettu, että kaikki hyötyvät siitä, että meillä on vahva sosiaaliturva ja yhtäläiset kouluttautumismahdollisuudet. On haluttu, että paitsi omat, myös naapurin lapset saavat hyvää hoitoa ja koulutusta. On haluttu, että jos naapuri jää työttömäksi, niin yhteiskunta auttaa sitä.

Ihminen pelkää usein vierasta. Maahanmuutossa vieraan pelko tiivistyy. Vierasta on helppo syyttää, projisoida paha. Vieras tulee ja vie. Vieraan pelko on primitiivista, mutta pahimmillaan voimakasta ja käyttäytymistä ohjaavaa.

Nämä kaikki asiat ovat täällä yhtä aikaa: muuttuva maailma, vieraan pelko ja tarve päättää siitä, haluammeko jatkossakin yhteiskunnan, joka auttaa tarvittaessa ja jonka ihmiset eivät käy toisiaan vastaan.

Kauma perusteli toimintaansa HS::n videohaastattelussa sanoen, että "vaikeina aikoina ihmiset tarvitsevat yksinkertaisia asioita".

Maahanmuutto ei ole yksinkertainen asia. Maahanmuuttopolitiikka on mielestäni yksi monimutkaisimmista politiikan lohkoista.

Maahanmuuttajat ovat ihmisiä siinä missä me kaikki.

Kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja ei voi tehdä yhdestä ihmisryhmästä muille nyrkkeilysäkkiä, johon purkaa turhaumia.

Kauma kuuli, että maahanmuuttokriittisellä Hommaforumilla oli ideoitu maahanmuuttajien lastenvaunujen valokuvaamista. Hän jatkoi silti. Miltä sinusta tuntuisi, jos joku tuntematon valokuvaisi sinua ja lastasi kävellessäsi kadulla?

Haluaako joku meistä todella maailman, missä rakennetaan vastakkainasettelua ihmisten välillä? Onko siitä seurannut joskus jotain hyvää? Nämä maahanmuuttajat ovat nyt täällä. Ja meistä kaikista on kiinni, tuntevatko he olevansa kotona täällä. Kun ihminen voi hyvin ja kokee osallisuutta, hän jaksaa opiskella, yrittää työllistyä, sinnitellä, rakentaa parempaa maailmaa. Jos ihmistä työnnetään marginaaliin, hänen on entistä vaikeampi päästä sieltä pois.

Jotkut joihin katseet kohdistuvat eivät ehkä ole edes maahanmuuttajia, he ovat saattaneet syntyä täällä, olla adoptiolapsia tai ihmisiä, joiden toinen vanhempi ei ole syntyperäinen suomalainen. Yhtä kaikki, he ovat nyt täällä ja en keksi yhtään järjellistä syytä, miksi heitä ei tulisi kohdella kuten ketä tahansa kanssaihmistä.

Maahanmuuttopolitiikasta saa ja pitää puhua, perusteettomien huhujen levittäminen maahanmuuttajista on sen sijaan rasismia. Ja rasismille pitää olla nollatoleranssi.

Neuvottelutoimikunta käsitteli Espoon kaupungin talouskehystä ja investointiohjelman kehystä kahdessa erillisessä neuvottelukokouksessa ja lisäksi saimme neuvottelutoikunnan normaalien kokousten yhteydessä vastauksia ryhmien kysymyksiin.Aiempina vuosina Espoossa ei ole käyty neuvotteluja kehyksen kohdalla, vaan vasta budjettiesityksen valmistuttua. Ryhmät ovat tyytyväisiä, että kehysneuvottelukäytäntö saatiin nyt alkuun. Uskon, että hyvän lopputuloksen ja sujuvan prosessin kannalta on tärkeää voida ohjata valmistelua mahdollisimman [...]

Taloustilanteen kiristyessä Espoossa etsitään keinoja kuroa umpeen vajetta kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Kokoomus on esittänyt säästökohteiksi kaupungin henkilöstön irtisanomisia ja säästämistä maahanmuuttajien lastenvaunuhankinnoissa.- Pidämme erittäin huolestuttavana sitä, että tiukassa taloustilanteessa lähdetään kyseenalaistamaan kaupungin henkilökunnan pätevyyttä, lietsomaan vastakkainasettelua maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä sekä leikkaamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevilta, toteavat kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo ja valtuustoryhmän [...]