Talousarvioneuvotteluissa löytyi sopu, joten valtuusto päätti yksimielisesti pitää tuloveroprosentin ennallaan (18 %) ja korotti kiinteistöveroa uuteen valtion määrittämään alarajaan. Hyväksyimme virastokeskuksen kaavan, joka vie Espoon keskusta harppauksen eteenpäin. Kaupungintaloa ei suojeltu, talon kohtalosta päätetään myöhemmin. Oma kantani ei kaupunginhallitusvaiheen jälkeen … Continue reading →

Espoossa autoillaan paljon, onhan joukkoliikenteessämme vielä paljon kehittämisen varaa. Erityisesti poikittaisliikenne, ja metron valmistuttua liityntäliikenne vaativat lisäpanosta. Tilastojen mukaan Espoossa lyhyitäkin matkoja ajetaan autolla, 1-3 km:n  matkoisat puolet autoillaan ja alle kilometrinkin matkoista viidennes menee Espoossa autoillen. Voimme ilmatokriisin torjuntatyössä ollakin todella iloisia, että tekninen toimi vastauksessaan toteaa, että Espoossa painotetaan erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn […]

Tänään kaupungintalon saaga sai uuden luvun, kun päätettiin virastokeskuksen kaavasta. Päätöksenteon kannalta ikävää oli, että valtuustolla ei ollut käytettävissään laskelmia talon peruskorjauksesta suojelumerkinnällä tai ilman. Omassa puheenvuorossani perustelin, miksi kannatin suojelumerkintää. Alla valmisteltu puheenvuoro, puhuttua tuli vähän muutakin. Demarit esittivät talolle samaa suojelumerkintää, jota itse esitin kaupunginhallituksessa. Esitys hävisi äänin 45-28, 2 tyhjää. Sen jälkeen hyväksyttiin äänin 68-7 sama lisäysesitys kuin kaupunginhallituksessa. Eli talon kohtaloon palataan, kun kaava on saanut lainvoiman. Ja vielä äänestettiin kaavan hylkäämisestä. Kaava hyväksyttiin äänin 63-9, 3 tyhjää. Tärkeintä, että virastokeskuksen kaava vihdoin hyväksyttiin....

Tänään kaupunginvaltuusto käsittelee Espoon virastokeskuksen asemakaavaa, joka lisää asuinrakentamista, toimistorakentamista ja uuden monitoimitorin. Lisäksi kaava mahdollistaa kaupungintalon säästämisen tai sen purkamisen ja uudisrakennuksen. Kaupungintalo on ollut vuosia tyhjillään, ja viraston työtiloista maksetaan vuosittain miljoonan euron vuokraa ulkopuolisille. Jahkailu talon kunnostuksessa on tullut kalliiksi.

Virastokeskuksen suunnitelmia on käsitelty valtuustossa viimeksi vuonna 2010, jolloin valtuusto enemmistön päätöksellä päätti purkaa kaupungintalon. Esittelymateriaali on valitettavasti aina ollut kovin puutteellista, kun kaupungintalon kohtaloa on käsitelty. Ei ole onnistuttu osoittamaan, että vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen olisi halvempaa. Päinvastoin. Purkukuluja on jätetty huomiotta. Suunnitelmat ovat tukeutuneet siihen, että kaupunki saisi maanmyyntituloja korkeista asuinrakennuksista ja tilalle rakennettaisiin huomattavasti pienempi kaupungintalo.

Kaupungintalo on tärkeä osa Espoon historiaa. Elävässä kaupungissa tarvitaan historian eri kerrostumia, myös 70-luvulta, jonka arkkitehtuuria rakennus tyypillisesti edustaa. Miksi purkaa perusteiltaan terve 43 vuotta vanha rakennus? Talossa on aikoinaan tehty kuntokartoitus, jolloin hometta ei löytynyt. Talon runko on hyvä ja talolle voi tehdä merkittäviä korjauksia kaupunginarkkitehtinä toimineen Lars Hagmannin mukaan.

Korostan, että kaupungintalon suhteen on voimassa vuonna 2010 tehty purkupäätös. Jätin silloin päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: "Kaupungintaloa ei pidä purkaa, vaan se tulee kunnostaa ja saneerata ja uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Kaupungintalo (1971) on oleellinen osa Espoon kaupungin (perustettu 1972) historiaa. Peruskorjaaminen on investointi kestävään kehitykseen."

Tämä kirjaus sopii hyvin tähän hetkeen. Valtuusto on sittemmin päättänyt, että talon kohtaloa käsitellään asemakaavoituksen yhteydessä. Tänään on se hetki, eli asemakaavan käsittely. Mutta purkupäätöstä ei esitetä purettavaksi. Siksi kaupungintalon suojelu kaavalla on ainoa kyseeseen tuleva ratkaisu, mikäli haluaa säästää talon. Arvokkaita rakennuksia suojellaan. Museovirasto ja ELY-keskus eli Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus kannattavat talon suojelua. ELY-keskus on todennut lausunnossa, että ”Selvitykset osoittavat kaupungintalolla ja valtuustotalolla olevan sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n tarkoittamia arvoja, jotka tulee turvata asemakaavassa suojelumääräyksin."

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen (vihr) on selvittänyt Espoon Kaupunginmuseon asiantuntijoilta, tarkoittaako suojelu sitä, ettei mitään muutoksia voisi tehdä. Näin ei ole, vaan toiminnalliset muutokset, kuten sisäänkäynnin sijainti ja työtilojen uudelleen järjestelyt ovat mahdollisia. Suuriakin muutoksia voi tehdä, kunhan talon perusilme, ulkomuoto ja olennaisimmat tunnistettavat elementit säilyvät.

Espoon keskuksen kehittäminen on tärkeää meille kaikille. Kyseessä on kotikaupunkimme keskus ja yhteinen kaupungintalo. Kaupungintalo on paras säästää ja kunnostaa sekä mahdollisesti uudistaa tarpeisiin sopivaksi. Vanhan kaupungintalon saneerauksessa voidaan asettaa tavoitteeksi mahdollisimman alhainen energiankulutus.

Jo vanhoissa suunnitelmissa kaupungintalon eteläpuolella on parkkipaikan sijaan toriaukea tai puisto ja pääsisäänkäynti. Tämä muutos avaisi kaupungintalon kaikelle kansalle, sen kauniiseen valoisaan korkeaan aulaan.

Helsingin kaupungintalo on avoin asukkaille, joten muutos toimintakulttuuriin on meillekin mahdollinen. Uusi pääsisäänkäynti aseman suuntaan, sinne esimerkiksi yhteispalvelupiste ja tilaa näyttelyille sekä asukastoimintaan. Talo on sisältä aika hyvin suunniteltu: avara keskusaula ja kerrokset ilmavasti. Jos talo avautuisi kuntalaisille käyttää ja tulla, voisi olla terassikahvilat ja ovet auki. Köynnökset notkuisivat terasseilta, puheensorina kuulusi kadulle. Tähän asti talon käyttö on ollut jäykkää virastokulttuuria ja lukittuja ovia. Kaupungintalo on osa kaupungin identiteettiä. Mikä olisi sellainen kaupunki, joka kehityksen innosta purkaa korjauskelpoisen kaupungintalonsa?

Espoon keskus on kaupunkimme kulttuurin alkukoti. Espoonjoki virtaa virastokeskuksen takana vanhan keskiaikaisen kirkon vieressä. Ja aivan lähellä sijaitsee kaupungintalo, joka on virastokeskuksen ensimmäisiä rakennuksia. Kuvassa se näkyy vanhassa postikortissa.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971 ja se kuvastaa hyvin aikakautensa, 70-luvun arkkitehtuuria. Suunnittelijoina on kolmen kotimaisen arkkitehdin muodostama CJN Oy ja arkkitehdit Marja Nuuttila-Helenius, Heikki Castrén ja Juhani Jauhiainen. Espoo on kehittyvä kaupunki, jolla on siivet. Mutta sillä on myös juuret. Kannatan kaupungintalon suojelua.

Vihreiden talousajattelu pohjautuu hyvään elämään. Siihen, että elämä antaa ilojaan silloinkin, kun materia ja kulutus joustavat. Hyvässä elämässä maapallo pelastuu. Kaikilla on mahdollisuus työhön, hyvään arkeen, opintoihin, harrastuksiin. Yrittämisen riskinotto kannattaa ja epäonnistuminen onkin uuden alku. Nämä ovat pehmeitä arvoja, mutta vaativat vahvaa talouspolitiikkaa ja koviakin keinoja. Muutosta.

Eduskunnassa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua Suomen talouden tilasta ja tarvittavista toimista. Välikysymyskeskustelussa 5.11 puolueet esittivät omia näkemyksiään. Kannatin Pekka Haaviston esittämää vihreiden epäluottamuslausumaa hallitukselle. Hallitus selvisi äänin 97-94. Mekin jatkamme vihreässä ryhmässä työtämme edistäen parannusta Suomelle, ihmisille, eläimille, luonnolle ja hyvälle tulevaisuudelle.

Puheeni välikysymyskeskustelussa hallituksen talouspolitiikasta

Arvoisa puhemies,

Velkaantuminen ja Standard & Poors'in luottoluokituksen lasku ovat hälytysmerkki. Katastrofissa emme ole, mutta näin ei voi jatkua. Emme voi jatkaa velkaantumista 8 miljardin euron vuosivauhdilla, kun väestö ikääntyy ja työttömyys hipoo 9:ää prosenttia. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina onnistuneet tarjoamaan lisätyöpaikkoja, mutta niiden usko tulevaan voi hiipua. Yhtään ainoata pk-yrittäjää hyödyttävää työmarkkinareformia ei ole tehty. On madallettava riskiä työllistää ja karsittava velvoitteita.

Paikallista sopimista voidaan lisätä pienyrityksissä joustavuuden saamiseksi, kun samalla huolehditaan työllistymisen edellytyksistä yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa entistä rohkeammin. Työttömyysturvan suojaosa on hyvä alku, mutta työtä ja sosiaaliturvaa yhdistää parhaiten perustulo. Myös yritysrahoituksen saanti on keskeistä. Joukkorahoituksen esteitä on poistettava, sillä moni säästäjä haluaa sijoittaa pienyrityksiin riskilläkin.

Olemme elvyttäneet taloutta vuodesta 2008. Siihen ei ole massiivisesti enää varaa, mutta investoinnit on suunnattava kestävästi: raiteiden rakentamiseen ja kunnostukseen, rapistuvan tiestön ja homekoulujen korjaamiseen, luonnonsuojelualueiden hankintaan sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Meille elintärkeä vienti on laskenut vuosia. Vuoden 2013 vaihtotase oli vajaa 3 miljardia euroa alijäämäinen. Fakta on se, että meidän pitää viedä enemmän kontteja maailmalle, jotta talous paranee. Olemme myyneet kännyköitä, laivoja, raskaita koneita, sellua, paperia, mutta se ei enää riitä. Tarvitsemme uusia ja yhä parempia tuotteita. Kärsimme vahvasta eurosta ja korkeista työvoimakustannuksista. On hölmöä tässä tilanteessa leikata tutkimusmäärärahoja, kuten hallitus on tehnyt. Asia on korjattava, ja vaikka säästöjä tarvitaan, on tutkimusmäärärahoja kauttaaltaan lisättävä. Vahvuutemme on osaavat ihmiset ja tekniikan taidot.

Biotalous on osa hyvää tulevaisuutta. Se yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Maailmalla puhutaan hiilikuplasta. Sijoituspäätökset ovat kytköksissä ilmastonmuutokseen ja hiilen hintaan. Hiilikupla puhkeaa, kun tapahtuu markkinakorjaus ja ilmastonmuutos otetaan todesta. Suomessa on muutettava energiapolitiikan suuntaa. Sen on kannustettava hajautetun, uusiutuvan energian, kuten puun, tuulen, auringon ja jätteiden, hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen. Työllisyyttä tuetaan ekologisella verouudistuksella, siirretään verotuksen painopiste saastuttamiseen ja vähennetään työn verotusta.

Sananen vielä rakenteellisista uudistuksista, jotka ovat hyvinvoinnillemme välttämättömyys. Eläkeuudistuksesta on sopu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on vietävä maaliin. Huomio siirtyy vaikuttavuuteen, jossa avun tarvitsija saa palvelun nopeasti terveyskeskuksesta ja sosiaalipalvelut edistävät terveyttä ja ehkäisevät ongelmia. 90-luvun laman ajan päätöksistä on otettava opiksi kaksi asiaa. Panokset tutkimukseen ja koulutukseen nostavat Suomen suosta, mutta liialliset leikkaukset perusturvaan tai tärkeiden hyvinvointipalvelujen tasoon synnyttävät pitkäaikaista syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Meillä ei ole varaa toistaa virhettä ja hukata sukupolvia.

Hallituksen hyvällä tarkoituksella tehty nuorisotakuu on toiminut vajavaisesti. Monessa sellaisessa maassa, jossa nuorisotyöttömyys on alhainen, on oppisopimusjärjestelmä, joka aidosti innostaa yrittäjiä ja teollisuutta ottamaan nuoria oppisopimuskoulutettavia. Nyt pitkäaikaistyöttömät ovat yhä enenevässä määrin kuntien työllistämisvastuulla. Työttömät kannattaakin työllistää esimerkiksi kuntien ilmastonmuutosta hillitseviin projekteihin ja hoivapalveluihin.

Arvoisa puhemies,

Kannatan edustaja Haaviston esittämää epäluottamuslausumaa Stubbin hallitukselle.

Vihreiden epäluottamuslausumaponsi (Haavisto-Karimäki)

"Suomen taloudessa eletään kriittisiä hetkiä. Luottoluokituksen putoaminen osaltaan kuvaa epäuskoa siihen, että hallitus kykenisi toteuttamaan lupaamansa rakenteelliset uudistukset. Energiataloudessa hallitus on valinnut epävarmoille laskelmille perustuvan ydinvoiman, ei kotimaista ja työllisyyttä parantavaa uusiutuvaa energiaa. Kestävää energiataloutta ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan velkaantumisen pysäyttämiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Eduskunta toteaa, että hallituksen keinot kestävän energiapolitiikan toteuttamiseksi ja rakenteellisten uudistusten vauhdittamiseksi eivät ole riittäviä eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta."

Vaalit ovat demokratiassa aina merkittävä tapahtuma, mutta ensi huhtikuun eduskuntavaalit ovat Suomelle poikkeuksellisen tärkeät. Suomi joutuu tekemään lähivuosina vaikeita valintoja, jotka määrittelevät suomalaisten tulevaisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin. Ei ole yhdentekevää, millä arvopohjalla ja osaamisella nämä päätökset tehdään.Siksi olen päättänyt lähteä ehdokkaaksi, puolustamaan itselleni tärkeitä arvoja, vapaamielisyyttä, suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi olen päättänyt tarjota äänestäjille osaamistani ja näkemystäni suomalaisen yhteiskunnan päivittämiseksi digitaaliseen maailmaan.

Miten me teemme 2030-luvulla työmme, miten opiskelemme, miten liikumme, miten vanhenemme? Vain se on varmaa, että muutokset ovat suuria.

Teknologian kiihtyvä kehitys ja muut megatrendit muuttavat Maailmaa ja Suomea joka tapauksessa, mutta me voimme vaikuttaa muutosten seurauksiin. Rakennammeko digitaalista panoptikonia vai turvaammeko kansalaisoikeudet myös tietoyhteiskunnassa.

Onko Suomi ennakkoluuloton edelläkävijä, varovainen omaksuja vai taantuva hidastelija. Tunnustaudun ennakkoluulottomaksi edelläkävijäksi, koska uskon, että Suomella on siihen kaikki edellytykset. Koska globaalissa kilpailussa ei jaeta kakkossijoja. Koska se on hauskaa!

Mutta kukaan ei pääse eduskuntaan yksin. Siihen tarvitaan avuksi vapaaehtoisia aivoja ja käsipareja. Ihmisiä, jotka ovat valmiita värjöttelemään räntäsateessa jakamassa esitteitä. Ihmisiä, jotka antavat palautetta teksteistä ja kannanotoista. Ihmisiä, jotka jakavat sosiaalisessa mediassa kampanjaviestejä. Ihmisiä, jotka valokuvaavat vaalitilaisuuksia. Ihmisiä, jotka pyytävät ystäviään lahjoittamaan kympin tai kaksi vaalikassaan. Jokaiselle, joka haluaa uhrata tunnin tai päivän tai viikon elämästään, löytyy tekemistä.

Kokoonnumme pohtimaan vaalikampanjan teemoja ja keinoja Espoon valtuustotalolle (RKP:n ryhmähuone) Espoonkatu 5:een 27. 11.2014 klo 18:00. Ilmoittele tulostasi viimeistään aamulla, niin osaan varata nisua kaikille.

Eduskuntavaaleihin on enää vajaa puoli vuotta aikaa ja nyt on aika kääriä hihat, istutetaan yhdessä Kasvi eduskuntaan!

Espoon Vihreät näkevät riittävien palveluiden turvaamisen budjettineuvottelujen tärkeimpänä päämääränä. Kunta on olemassa kuntalaisia varten ja budjettia tuleekin vihreiden mielestä korjata välittävämpään suuntaan. Kylmän leikkaamisen sijaan Vihreät haluaa investoida ihmisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa. Talouden tasapainoa pitää etsiä kehittämistyöllä, ei vain suorilla säästöillä.

Kirjoitus on julkaistu ensin Kuntalehden blogissa.

Meillä oli 10.11 maanantaina valtuustoryhmän kokouksessa vierailemassa puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö. Sain pitää lennosta lyhyen katsauksen sosiaali- ja terveyspoliittisiin asioihin Espoossa.

Kesken selostustani kiinnitin huomiota siihen, että puheenvuoroni sisältö on kovin negatiivinen. "Ikärakenne on vielä hyvä, mutta väestö ikääntyy nopeasti.. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 70 prosenttia vuodessa.. Erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen budjettiylitys on tänä vuonna yhteensä puolikkaan veroprosentin korotuksen verran."

Muistutin myös siitä, että hyvinvointivaltio vaatii korkeaa työllisyysastetta. Meidän on puolueenakin panostettava vielä nykyistä enemmän uusien työpaikkojen luomiseen.

Keskustelun jatkuessa muutama ryhmämme jäsen toikin esille sen, että sellaisesta jatkuvasta kurjistumispuheesta pitää myös päästä eroon, negatiivisuuden ruokkiminen ei auta.

Tästä olen ihan samaa mieltä. Varsinkin sellainen ylhäältä alaspäin tapahtuva kriisitietoisuuden luomispuhe ärsyttää minuakin. Ja sellainen ajattelu, että ollakseen älykäs, ihmisen pitää olla kriittinen. Kyky tuoda valoa on arvokkainta.

Samalla aloin ajattelemaan sitä, miten erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen luottamushenkilönä on kuitenkin kunnallispolitiikassa vaikea olla latelematta ei-niin-positiivisia faktoja. Tämä on toimiala, jossa kustannuskehitys on voimakasta suhteessa verotuloihin, jossa työllisyysasteen ja huoltosuhteen heikkenemisen vaikutukset oikeasti näkyvät ja samaan aikaan se toimiala, jolla pitäisi kyetä luomaan lisääntyvää hyvinvointia.

Hieman karrikoiden: kulttuuripuolen luottamushenkilö miettii, miten saadaan uusi teatteritalo. Jos talo viivästyy, se on ikävää, mutta ei siihen kukaan kuole. Sosiaali- ja terveyspuolen päättäjä miettii sitä, miten hoitojonot pidetään sellaisina, että ihmiset pääsevät ajoissa lääkäriin, millaisin toimin vähennetään lasten kokemaa väkivaltaa ja miten kotona asuva muistisairas vanhus saisi hyvää hoitoa.

Jos päättäjä ei tällä sektorilla olisi huolissaan siitä, että palveluiden rahoittaminen vaikuttaa olevan jatkuvasti suurempi haaste, se olisi suorastaan omituista. Kaikki meistä haluavat esimerkiksi säällisen vanhustenhoidon. Se ei onnistu vain toimintaa kehittämällä, se vaatii myös rahaa, joka muutetaan hoitohenkilöstöksi. Ja onnistuakseen se tulee vaatimaan lähitulevaisuudessa -samaan aikaan kuin työllisten määrä on nykyistä pienempi- huomattavasti nykyistä enemmän määrärahoja, koska vanhusikäisen väestön määrä on paljon nykyistä suurempi. Vuonna 2020 yli 85-vuotiaita espoolaisia on 60% enemmän kuin nyt. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on todennäköisesti maailman paras. Sen haluaisi säilyttää tulevillekin sukupolville.

Ja sanottakoon, että taide ja kulttuuri on myös tietenkin tärkeää. Myös sen puolen priorisointien tekeminen on hankalaa. Mutta erilaista.

Joissain toisissa yhteyksissä on huomattavasti paljon helpompaa puhua positiivisia. Negatiivisuuden tilannesidonnaisuus pätee varmaan elämässä muutenkin. Jos ihminen on nähnyt tai näkee ympärillään paljon uhkakuvia, voi kyseisessä tilanteessa olla vaikeaa olla positiivinen.

Monesti ongelma on myös sanottava ääneen ennen kuin sitä voi alkaa ratkoa.

Mutta sitten pitää alkaa toimia. Ja tämä pitäisi muistaa. Pelkkä ongelmien ääneen sanominen ei auta mitään.

Eikä myöskään tehdä paniikkiratkaisuja. Erityisen hölmöä on keskittyä vain lakisääteisiin asioihin ja esimerkiksi leikata ennaltaehkäisevistä palveluista.

Yksi hienoimmista hetkeen kuulemistani asioista on Lohjan Kulttuuripajatoiminta. Kyseessä on uusi nuorten mielenterveyskuntoutujien ryhmämuotoinen toimintamalli, joka perustuu merkitykselliseen yhdessä tekemiseen. Systeemi eroaa tavanomaisista hoito- ja kuntoutuskäytänteistä ja on tuottanut hienoja tuloksia töihin ja opiskelemaan hakeutumisessa -mutta oli silti lakkautusuhan alla. Tämä on huonoin vaihtoehto. Kunta karsii kaikki uudet innovaatiot ja ylimääräiset kokeilut, vaikka lopputulos tulisi kalliimmaksi. Säästäminen on liian helppoa aloittaa projekteista ja käynnissä olevista kokeiluista tai tarpeellisista ostopalveluista, kuten Espoon Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen tuen lakkauttaminen. Sen sijaan kaikki pitäisi perustua harkintaan ja seurausten miettimiseen. Mihin sijoittamalla saadaan suurin hyötysuhde?

Ja valtion tasolla pyrkiä luomaan niitä uusia työpaikkoja. Ville Niinistö puhui siitä, miten perinteisen teollisuuden tilalle voi tulla töitä uusiutuvan energian ja cleantechin tiimoilta. Tämä on ollut muualla maailmassa mahdollista, se on Suomessakin.

Yritän itsekin nyt keskittyä enemmän ratkaisuihin ongelmien tunnistamisen sijaan.

Julkaistu Uudenmaan Vihreiden blogissa 10.11.2014 Uusimaa on koko Suomen veturi. Sitä tehtävää ei kuitenkaan pidä jättää yksin Helsingin tai pääkaupunkiseudun velvollisuudeksi, oikeudeksi ja mahdollisuudeksi. Läntisen Uudenmaan mahdollisuudet osallistua veturin tehtävään riippuvat ratkaisevasti liikenteen toimivuudesta. Ihmisten ja tavaroiden pitää liikkua sujuvasti ja liikenneratkaisujen pitää ollaympäristöystävällisiä. Se tarkoittaa sujuvaa joukkoliikennettä ja raideliikenteen painottamista. Läntisen Uudenmaan pohjoisosasta, Nummelasta ja Lohjalta, tarvitaan raideyhteydet pääkaupunkiseudulle, mutta myös länteen. Lisäksi rantarata  tulee muuttaa vähitellen koko matkalla kaksiraiteiseksi, millä lisätään  huomattavasti kapasiteettia. Raideliikenteen houkuttelevuutta – sitä paljon puhuttua kilpailukykyä – on lisättävä. Ihmiset saadaan käyttämään...

  Kaupunginjohtaja Mäkelä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Konttas   Talousarvion osalta on kohtuullisen selkeä ja hyvä valmisteluprosessi, jossa mukana ovat lautakunnat. Hyvä niin.  Lautakunta antaa päätösesityksen tulevasta budjetista kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten. Näin tehtiin tänäkin syksynä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi esityksen budjetista 23.9. kokouksessa. Lautakunnan päätöksentekoa varten oli käyty myös taustavalmistelua puheenjohtajiston kesken.  Lautakunta teki poliittisia […]

Espoo on kompuroinut pahasti Suomenojan sataman sotkujen selvittämisessä. Kaupunginhallitus on joutunut vaatimaan asiaa esityslistalle ja vaatimaan myös sisäisen tarkastuksen selvityksen julkistamista. Itse olen pitänyt asianmukaisena etenemisjärjestyksenä sitä, että ensin tehdään sisäinen tarkastus ja sen pohjalta johtopäätökset jatkotoimista. Viime kokouksessa jatkotoimista päättämistä lykättiin, koska selvitys saatiin vasta kokouspäivänä ja lisäselvityksiä on käynnissä. Kaupunginhallitus ei siis vielä ottanut asiaan kantaa, koska siihen ei ollut riittäviä edellytyksiä.  Päätökset tehdään valmistelun ja kaupunginjohtajan esityksen pohjalta seuraavassa kokouksessa 24.11. Vaadimme jatkovalmistelulle aikataulun, koska päätöksentekoa ei voi enää lykätä. Toki virkamiehillä on mahdollisuus tehdä...

Eilen kaupunginhallituksessa oli kaksi isoa asiaa: Suomenojan satamasotkut ja kaupungintalon kaava. Talousarvio ja veroprosentti jätettiin neuvotteluja varten pöydälle. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tässä asiat, jotka eivät menneet esityksen mukaan: - Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi (Kv-asia) Perussuomalaiset esittivät asian palauttamista niin, että rakennus säilytettäisiin. Palautus hävisi äänin 11-4. Kun Wikbergin korjaamoa käsiteltiin kaupunginhallituksessa edellisen kerran, olin korjaamon säilyttämisen selvittämisen kannalla. Nyt on tehty selvitys, ja sen mukaan rakennus on huonon kuntonsa johdosta korjaamiskelvoton ja purkukuntoinen. Päädyimme siihen, että säilyttäminen tässä vaiheessa on liian myöhäistä. - Virastokeskus, asemakaavan...

Kaupunginhallitus istui kolme ja puoli tuntia kokouksessa ja samaan syssyyn puolitoista tuntia iltakoulun merkeissä. Päivän polttavat aiheet olivat sisäisen tarkastuksen raportti ja muu selvitys Suomenojan satamasta, kaupungintalo sekä iltakoulussa liikelaitosmalli ja henkilöstösopimus. Suomenojan vyyhti alkaa pikkuhiljaa aueta, vaikka paljon kysymyksiä … Continue reading →

Tänään oli hyvä kokous ilman suurta dramatiikkaa. Tässä tärkeimmät, esityslista kokonaisuudessaan avattuna löytyy täältä. - Kaupungin omistamien ja hallinnoimien rakennusten salkku ja sen kehittäminen Kaupungin kiinteistösalkussa kiinnostavin osa on tilapankki, eli paikka jonne päätyvät tilat, joille kaupungilla ei ole käyttöä. Tilapankissa on rakennuksia 150 000 k-m2 edestä. 75% tilapankin tiloista on peruskorjauksessa olevia kouluja sekä ulosvuokrattuja tiloja. 9% odottaa purkua (88 kohdetta). Tänä vuonna on purettu 21 kohdetta. Vapaat tilat eivät ole ongelma. Merkittävimpänä puskurina toimii vapaana oleva Rehtorintien koulukiinteistö Espoonlahdessa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tilapankin kokoon. Sen...

Es­poon joh­ta­mi­nen on vii­me ai­koi­na ol­lut ikä­väs­ti va­lo­kei­las­sa, kun on set­vit­ty Suo­men­ojan ve­ne­sa­ta­ma­sot­ku­ja, eri­lais­ten avus­tus­ten ha­ke­mat­ta jät­tä­mis­tä se­kä lii­ke­lai­tos­ten yk­si­tyis­tä­mi­sen pie­nen pii­rin val­mis­te­lua. On käy­nyt har­vi­nai­sen sel­väk­si, et­tä Es­poos­sa tar­vi­taan ki­peäs­ti kult­tuu­rin­muu­tos­ta.

Es­poon joh­ta­mi­nen on vii­me ai­koi­na ol­lut ikä­väs­ti va­lo­kei­las­sa, kun on set­vit­ty Suo­men­ojan ve­ne­sa­ta­ma­sot­ku­ja, eri­lais­ten avus­tus­ten ha­ke­mat­ta jät­tä­mis­tä se­kä lii­ke­lai­tos­ten yk­si­tyis­tä­mi­sen pie­nen pii­rin val­mis­te­lua. On käy­nyt har­vi­nai­sen sel­väk­si, et­tä Es­poos­sa tar­vi­taan ki­peäs­ti kult­tuu­rin­muu­tos­ta. Kau­pun­gin­joh­don tu­lee omak­sua mai­nit­tu­jen ta­paus­ten hoi­ta­mi­seen Es­poos­sa eh­kä ra­di­kaa­lik­si koet­tu avoi­muu­den lin­ja. Luot­ta­mus ei pa­lau­du pant­taa­mal­la tie­toa. Kun epä­koh­tia il­me­nee, kau­pun­gin tu­lee vii­vyt­te­le­mät­tä […]

Tämän päivän monet konfliktit esimerkiksi Syyriassa, Etelä-Sudanissa ja Ukrainassa ovat läsnä jokapäiväisissä keskusteluissa ja herättävät kysymyksen, kuinka Suomi ja kansainvälinen yhteisö voi näihin puuttua.   Mitä enemmän maailmalla on konflikteja ja hätää, sitä tärkeämpää on yhteinen kansainvälinen ponnistelu rauhan ja kehityksen puolesta. Tässä työssä YK:lla täytyy jatkossakin olla johtava rooli. Yhdistyneet kansakunnat täyttää ensi vuonna […]