Maanantain kokouksessa kaikki asiat päätettiin esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä. Työohjelmaan lisättiin elokuulle asunto-ohjelman seuranta. Lisäksi jaosto haluaa paneutua korjausrahojen riittävyyteen siten, että korjausvelka saadaan selätettyä ja hätäväistöt estettyä. Espoon asuntoja sekä Tilakeskuksen tuottavuustoimia tilatehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi käsitellään omissa iltakouluissaan. Espoon sairaala Olin pyytänyt kokoukseen selostuksen myös Espoon sairaalan tilanteesta, koska erimielisyydet kaupungin ja urakoitsijan välillä ovat nousseet julkisuuteen mm. Rakennuslehdessä.  Edellisen selostuksen saimme kesäkuussa. Kiistoista huolimatta rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Hankkeen johtamisessa ja suunnittelun ohjauksessa on ollut parannettavaa ja siihen on puututtu. Kuten jutustakin...

Tänään kaupunginhallituksessa tehtiin espoolaisittain parempaa metropolia. Yli 20 esityksen äänestysrumban tuloksena lausuntoon metropolihallintolaista tehtiin yksi muutos: Kaupunginhallituksen enemmistö kannatta vaaleilla valittua metropolihallintoa.  Suoria vaaleja kannattivat lisäksemme demarit, perussuomalaiset ja rkp. Vuosien väännön jälkeen tämä tuntui merkittävältä saavutukselta. Toivottavasti valtuuston enemmistö on viikon päästä samoilla linjoilla. Muut esityksemme vahvemman metropolin ja ympäristöhallinnon (= ely-keskusten) aseman säilyttämiseksi kaatuivat, mutta teemme ne uudestaan valtuustossa. Tässä muut päätökset, jotka poikkesivat esityksistä. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. – Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) Meidän Saara esitti kansanäänestyksen järjestämistä kuntakohtaisina sitovina kaikissa...

Maanantaina on vuoden ensimmäinen tila- ja asuntojaoston kokous. Hyväksyttävänä hankesuunnitelmia, tämän vuoden käyttösuunnitelma sekä vuosikorjausrahojen käyttö. Tuottavuusohjelmassa asetetaan kovat odotukset tilapuolelle. Niitä seurataan tuloskortilla. Alla kokousasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. – Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset vuonna 2015 Listalla kaksi selostusta (otsikossa virhe, nämä vain tämän kokouksen selostukset): – Tilakeskus -liikelaitoksen tilaajatoiminnot – Siirtokelpoisten tilojen ja väistökoulujen tilannekatsaus tammikuu 2015 Ensimmäinen koskee käynnissä olevaa omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin uudistamista Tilakeskuksen näkökulmasta. Ei ole etukäteen jaossa. Jälkimmäisen, eli siirtokelpoisten väistötilojen osalta aletaan olla loppusuoralla: – Kirstin koulun vastaanottotarkastus...

Maanantaina kaupunginhallituksessa ollaan jälleen kerran suurten kuntarakenneuudistusten äärellä. Pöydällä ovat lausunnot metropolihallinnosta ja pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta. Myös melkoisen tyrmäävä vastaus kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta aiheuttaa päänvaivaa. Sote-uudistusta tarvitaan, mutta toisaalta itsekin näen hallituksen esityksessä monia ongelmia. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) (Pöydälle 12.1.2015) Lausunnossa on muutamia ongelmakohtia, jotka vesittäisivät metropolin valtaa. Lisäksi ely-keskuksilta haluttaisiin siirtää kaavaohjaus metropolille, mikä taas on ongelmallista, kun ely on valtion valvova viranomainen. Tässä seitsemän muutosesitystämme perusteluineen. Pitkä lista, mutta laitan sen nyt kokonaisuudessaan,...

Suomen koulutusosaamista tulisi käyttää nykyistä enemmän myös kehitysyhteistyössä. Peruskoulumme menestyksestä on paljon opittavaa, vaikkei järjestelmäämme sellaisenaan voikaan siirtää. Koulutus ja sen tuoma elinkeino ovat tapoja ehkäistä radikalisoitumista ja nuorten liittymistä ääriryhmiin. Jokaisella on oikeus hyvään opettajaan ja opetukseen sekä niiden osaltaan mahdollistamaan positiiviseen kuvaan tulevaisuudesta. Osana YK:n vuosituhattavoitteita asetettiin maaliksi, että kaikki lapset pääsisivät kouluun […]

Länsiväylä 3.1.2015 Länsiväylässä 27.12. uutisoitiin Galleria Espoonsillan lopettamisesta kaupungin säästökuurin takia. Galleria on elävöittänyt Espoon virastokeskusta kaupungin tiloissa kymmenen vuoden ajan Kuvataideyhdistys Suna ry:n pyörittämänä. Käyttöoikeuslupaa on jatkettu helmikuun loppuun asti, mutta sen jälkeen toiminta uhkaa päättyä, koska kaupungista ei löydy maksajaa noin 24 000 euron vuosivuokralle. Tähän asti vuokran Tilakeskukselle on maksanut kaupunkisuunnittelukeskus. Toiminnan sisällön näkökulmasta luonteva maksajataho olisi kulttuuritoimi. Vuokrasumma tekisi kuitenkin ison loven kulttuuritoimen tiukkaan budjettiin ilman lisärahoitusta. Galleria toimii virastotalossa, joka on saanut purkutuomion. Tilakeskuksella ei tiettävästi ole tilalle muuta käyttöä. Tämä on surullinen...

Kaupunginhallituksen vuoden ensimmäinen kokous oli tunnustelua uuden kokoonpanon merkeissä. Keskustelua ja äänestyksiäkin riitti. Isoimmat asiat, eli lausunto metropolihallintolaista ja kannanotto kuntaliitokseen jätettiin viikoksi pöydälle ryhmien neuvotteluja varten. Alla asiat, joissa tehtiin pohjasta poikkeavia päätöksiä tai käytiin merkittävää keskustelua. Esityslista avattuna löytyy täältä. - Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) Muutokset olivat teknisluonteisia ja hyväksyttiin yksimielisesti. Demarit halusivat tässä yhteydessä pöytäkirjamerkinnän, että johtosääntöjä tarkistetaan syksyllä 2015 ja kirjaus hyväksyttiin yksimielisesti. Yhteisesti todettiin, että luottamushenkilöorganisaation uudistuksen yhteydessä näin on tarpeen tehdä...

Tänään oli Uudenmaan maakuntahallituksen käsittelyssä Östersundomin maakuntakaava. Kyseessä on Sipoonkorven ympäristöön sijoittuva, raideliikenteeseen tukeutuva uusi asutusalue Helsingin seudulle. Uutta asutusta tarvitaan ja perheille kohtuuhintaisia asuntoja, mutta nykyisellään suunnitelmat eivät huomioi riittävästi ainutlaatuisia luontoarvoja sekä Natura-alueiden läheisyyttä. Alueen linnusto on poikkeuksellinen ja mm. kehrääjä, pyy ja ruisrääkkä kärsisivät, mikäli nykyiset suunnitelmat toteutuvat täysimääräisesti. Toinen ongelma on se, että Sipoonkorven metsämannerta haukataan aimo palanen pientalovaltaiseen asutukseen. Kolmanneksi Granön saareen ei ole merkitty suojelu- tai virkistysalueita, mikä periaatteessa sallii minkä tahansa maankäytön, vaikka saari on osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.

Maakuntakaavaehdotus on laadittu Helsingin, Vantaan ja Sipoon kaupunkien yleiskaavojen pohjilta. Myös näissä kaupungeissa vihreillä on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnissa ehdotuksia Natura-arvojen paremmasta huomioimisesta. Kaavassa on lukuisia ongelmallisia kohtia liittyen mm. Mustakorven lehtoon, Salmenkallion alueeseen, Östersundomin lintuvesiin sekä Sipoonkorven ja Sipoonjoen Natura-alueisiin. Virkamiehet perustelevat, ettei merkittävää haittaa Natura-alueelle ole siksi että maakuntakaava on "yleispiirteinen". Tarkoittaa sitä, että yleispiirteisyys sallii Naturan mukaisen toteutuksen. Väite on hieman epälooginen, sillä se sallii myös Naturaa merkittävästi heikentävän toteutuksen. Natura-selvityksen johtopäätös oli, että ”kaikki haitallisia vaikutuksia estävät tai vähentävät keinot on otettava täysimääräisenä käyttöön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa”. Toisaalta nyt jo tiedetään, että yksityiskohtaisemmat yleiskaavat polkevat Natura-arvoja. Parempi ratkaisu sekä luonnon että alueen toteutuksen kannalta on ottaa huomioon luontoarvot jo varhaisessa vaiheessa.

Kaava meni palautus-äänestyksen jälkeen nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot Natura-selvityksestä Metsähallitukselta ja ELYltä. Palautusesitykseni hävisi luvuin 5-8, mutta merkittävää on se, että me vihreät, allekirjoittanut ja Minerva Krohn, emme jääneet yksin puolustamaan luontoarvoja. Tällä on merkitystä sille, että kun asukkaat, kansalaisjärjestöt ja muut osalliset lausuvat kaavasta palautetta, luonnosta voi jatkokäsittelyssä parantaa. Alla vielä vihreiden palautusesitys.

Palautusesitys

Esitän, että Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus, palautetaan uudelleen valmisteluun. Maakuntakaavaehdotuksella on tunnistettu olevan heikentäviä vaikutuksia kolmeen tarkasteltuun Natura-alueeseen mm. Salmenkallion alueella.

Östersundomin kaava-alueelle on kuitenkin mahdollista toteuttaa asutustavoitteet, kun selvitetään asutusalueiden rajauksia ja selvitetään tiiviimmän rakentamisen mahdollisuus alueille, joista ei aiheudu merkittävää haittaa luonnolle.

Kaava ohjaa noin 5 neliökilometriä Sipoonkorven metsämantereesta pientalovaltaiseen asutukseen sekä uhkaa Mustavuori-Östersundomin Natura-alueen linnustoarvoja sekä Sipoonkorven maakunnallisesti arvokasta lintualuetta. Tilannetta auttaisi, mikäli Landbon ympäristön rakentamisalueita supistettaisiin esim. 150 ha verran siten, että supistus kohdistuisi luontoarvojen kannalta kriittisimmille alueille.

Myös esimerkiksi Granön saaressa tulisi osoittaa SL-varauksina ja luo-merkinnöillä alueen arvokkaat luontoalueet, joista tärkeimmät on tunnistettu Itä-Uudenmaan liiton maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden (MALU) selvityksessä.

Tulihan se sieltä lopulta. Puolustusministeriön asettama tiedonhankintalakityöryhmä (tunnettiin aluksi Kyberlainsäädännön kehittäminen –työryhmänä) on jo vuoden ajan pohtinut verkkovalvonnan ja verkkotiedustelun pelisääntöjä ja lainsäädäntöä. Työryhmän tuloksia on odotettu kiihkeästi, sillä työryhmän toiminnasta on ollut vaikea saada tietoa. Nyt Helsingin Sanomat on lopulta saanut käsiinsä työryhmän mietinnön, joka luovutetaan puolustusministeri Carl Haglundille (r) ensi keskiviikkona.

Puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön avoimuuskulttuurien ja toimintatapojen törmäys on ollut työryhmässä ilmeisen raju. Jotkut puhuvat jopa tietovuodosta, kun mietintöä ei pidetty salassa keskiviikkoon asti. itse ihmettelen, miksi työryhmän työ on alun alkaen haluttu pitää suljettuna. Lausunnotkin on pyydetty työryhmän asettamispäätöksestä mietintöluonnoksen asemesta! Mitä lausuttavaa siinä vaiheessa on voinut edes olla?

Verkkovalvonta ja –tiedustelu ovat ajankohtaisia kysymyksiä. On hyvä, että niitä pohditaan ja lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt saatetaan ajan tasalle. Mutta millainen lainsäädäntö ja käytännöt Suomeen halutaan? Mikä on Suomen ja suomalaisten etu? Siihen vastaaminen edellyttää laajaa keskustelua suljetun valmistelun asemesta. Ehkä vastuu työryhmästä olisi pitänyt antaa liikenne- ja viestintäministeriölle tai oikeusministeriölle. Kyse on kuitenkin turvallisuuden rinnalla tietoliikenteestä ja kansalaisten perusoikeuksista.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan työryhmä esittää, että Suomen tulisi harkita verkkovalvonnan käyttöönottoa. Toistaiseksi Suomen turvallisuusviranomaiset eivät urki kansalaisten verkkoliikennettä kokonaisvaltaisesti samalla tavalla kuin Ruotsissa (FRA) tai Yhdysvalloissa (NSA) tai Iso-Britanniassa (GCHQ) tai Venäjällä (Spetssvyaz) tai Kiinassa (3PLA). Joidenkin mielestä Suomi on tästä syystä verkkovalvonnan kehitysmaa, joidenkin mielestä tietosuojan Sveitsi.

Parantaisiko verkkovalvonta kansalaisten turvallisuutta niin paljon, että olisi perusteltua luopua luottamuksellisen viestin suojasta? Mielestäni ei, jopa päinvastoin.

Verkkovalvontaa perustellaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnalla. Käytännössä jokainen vähänkin järjestäytyneempi rikollis- tai terroristiorganisaatio kykenee suojaamaan viestintänsä niin, ettei sitä pysty edes huomaamaan. Viestit voidaan paitsi salata myös piilottaa esimerkiksi blogin tekstiin tai instagram-tilin kuvien pikseleihin tai youtube-videoihin.

Viestinnän salaus ja suojaus eivät ole salatiedettä, eivätkä vaadi superrikollista.

Sitä paitsi rikolliset voisivat edelleen lähettää toisilleen kirjeitä, joita ei valvottaisi samalla tavalla kuin sähköposteja, Skype-puheluita tai  Whatsapp-viestejä.

Rikollisten asemesta turvallisuusviranomaisille kertyisi tietoja tavallisten ihmisten tietoliikenteestä. Tietoja, joille viranomaiset ja poliitikot voivat vuosien kuluessa keksiä uutta käyttöä. Tietoja, joiden analysointiin kehitetään jatkuvasti uusia entistä tehokkaampia big data –tekniikoita. Tietoja, jotka voivat päätyä myös vääriin käsiin. Jos tietoja halutaan käyttää, tietokantaan on oltava pääsy, ja silloin on aina olemassa riski, pieni riski, että tietoturva pettää.

Se jos mikä vaarantaisi paitsi suomalaisten tietoturvan myös turvallisuuden.

Tai kuten jo Benjamin Franklin totesi: ”Those who surrender freedom for security will not have, nor do they deserve, either one.”

_

PS: Mm. verkkourkinnasta lisää asiaa joukkorahoitettavassa vaalikirjassani Sensuurin vieno viettelys. Ennakkotilaukset Mesenaatista.

Huomenna on vuoden ensimmäinen kaupunginhallituksen kokous. Listalla isoina asioina lausunnot metropolihallintolaista sekä esityksestä pääkaupunkiseudun kuntien + Sipoon yhteen liittämisestä. Kummastakin asiasta ollaan väännetty peistä pitkään. Maan hallitus on vihdoin saanut metropolihallinnosta aikaan lakiesityksen. Espoon lausuntoesityksestä jo sinänsä melkoisen kevyeltä metropolihallinnolta haluttaisiin edelleen vähentää valtaa. En kannata. Kuntaliitokseen suhtaudun kriittisesti, mutta kannatan kansanäänestyksen järjestämistä, jotta asukkaat pääsisivät aidosti ottamaan asiaan kantaa. Alla lista avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. - Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) Olemme tällä valtuustokaudella lausuneet metropolihallinnosta jo useamman kerran. Me vihreät olemme...

Pääkaupunkiseudulle esitetään kuntaliitosta. Metropolikaupungiksi nimetyssä uudessa pääkaupungissa asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta ja se kattaisi nykyisista kaupungeista Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Sipoon sekä Tuusulan eteläosan. Suurkaupunkitasolla päätettäisiin talouden päälinjoista, hallinnosta, kilpailukyvyn edistämisestä, maankäytön suunnittelusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta ja … Continue reading →

Mitä fundamentalismi on? Sana sinällään on harhaanjohtava, sillä kaikillahan meillä on omat fundamenttimme, arvoperustamme. Vaarallinen kunkin omasta arvoperustasta tulee kuitenkin vasta kun se korotetaan muiden arvojen yläpuolelle, kun uskonnollinen tai poliittinen ideologia korvaa omantunnon.

Aina välillä kuulee väitettävän, että ilman uskoa ei voi olla moraalia. Itse asiassa asia on päinvastoin. Moraali on sisäsyntyistä, ei ulkoa annettua. Jos ihmisen toiminta perustuu valmiina annettuun uskonnolliseen tai poliittiseen oppiin omantunnon asemesta, kyse ei ole moraalista. Jos aate kieltää omat ajatukset, aatteen kyseenalaistamisen ja pohdinnan, kyse ei ole moraalista.

Jokainen saa toki rajoittaa omia arvojaan ja ajatuksiaan vapaasti, sillä ehdolla, että antaa muille saman vapauden. Ehkä siinä on moraalin ja fundamentalismin tärkein ero. Fundamentalisti vaatii kaikkia muita noudattamaan omaa uskonnollista tai poliittista ”moraaliaan”.

Vastakohtana esimerkiksi amissella ja vanhoillislestadiolaisilla on omat tiukat norminsa, mutta he eivät vaadi ketään muuta noudattamaan omia periaatteitaan.

Fundamentalismia voi nähdä jopa poliittisessa toiminnassa, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin, saada ne vastaamaan kunkin omaa arvoperustaa. Toisaalta liberaali demokratia on fundamentalismin vastakohta, koska se kohtelee kaikkia aatteita samanarvoisina, kunhan ne puolestaan kunnioittavat toisiaan.

Muiden arvojen kunnioitus erottaa liberaalin demokratian fundamentalismista, jossa eri tavalla ajatteleminen, arvoperustan kyseenalaistaminen on suoranainen rikos fundamentalismin perusarvoja kohtaan. Rikos, joka fundamentalistin ”moraalin” mukaan ei äärimmilleen vietynä vain oikeuta, vaan myös vaatii tappamaan rikollisen.

Tämä ajatustapa yhdistää kaikkia maailman ääriliikkeitä ja terroristeja, on sitten kyse pilalehden toimituksen murhaavista islamisteista, tekniikan tutkijoita ja insinöörejä räjäyttävästä teknologiakriitikosta tai norjalaisia sosiaalidemokraattinuoria murhaavasta antijihadistisesta äärinationalistista. He jakavat saman ”moraalin”.